Sortavalan kylässä mainitaan olleen kauppiaitan jo 1589. Kaupunki perustettiin Keljämälänmäen maalle 1643 ja se sai privilegionsa 15.12.1646. Venäläiset tuhosivat Helylässä sijainneen kirkon 1656 ja kenraalimajuri Erik Kruse ilmoitti Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa 11 kirkkoa. Kirkkoa mainitaan hävitetyn pahoin isovihan ja pikkuvihan aikana. Kaupunki menetti kaupunkioikeudet 1721, mutta sai privilegionsa takaisin 1781. Sortavalan jakamattomalla seurakunnalla oli yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895, jonka jälkeen kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Erotettiin Sortavalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916 ja ero toteutui 1918.
Sortavalan kaupunki luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kaupungin toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sortavallan kaupunkiseurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sortavalan kaupungin asukkaat sijoitettiin Jyväskylän kaupunkiin.
Muut nimet
Sordavala stadsförsamling, Sortavalan kaupunkiseurakunta
Naapuriseurakunnat
Papisto
Sortavalan kaupunkiseurakunnalla oli alkuaan yhteinen kirkkoherra ja kappalainen Sortavalan maaseurakunnan kanssa.
Kirkkoherrat
1918–1949 Oskar Fredrik Kanervo
Kappalaiset
1935–1939 Pentti Erkamo
1943– Yrjö Takala, virallinen apulainen
Papisto
Sortavalan kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832, tilikirjat vuodesta 1917 ja historiakirjat vuodesta 1891. Sortavalan yhteisen maa- ja kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757 ja historiakirjat vuodesta 1723. Kaupunkiseurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1953.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Sortavalan kaupunkiseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.