top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sortavalan kaupunki

Sortavalan kylässä mainitaan olleen kauppiaitan jo 1589. Kaupunki perustettiin Keljämälänmäen maalle 1643 ja se sai privilegionsa 15.12.1646. Venäläiset tuhosivat Helylässä sijainneen kirkon 1656 ja kenraalimajuri Erik Kruse ilmoitti Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa 11 kirkkoa. Kirkkoa mainitaan hävitetyn pahoin isovihan ja pikkuvihan aikana. Kaupunki menetti kaupunkioikeudet 1721, mutta sai privilegionsa takaisin 1781. Sortavalan jakamattomalla seurakunnalla oli yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895, jonka jälkeen kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Erotettiin Sortavalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916 ja ero toteutui 1918. Sortavalan kaupunki lakkautettiin 1948.


Muut nimet

Sordavala stadsförsamling, Sortavalan kaupunkiseurakunta


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Sortavalan kaupunkiseurakunnalla oli alkuaan yhteinen kirkkoherra ja kappalainen Sortavalan maaseurakunnan kanssa.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1935–1939 Pentti Erkamo

1943– Yrjö Takala, virallinen apulainen

 

Papisto


Sortavalan kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832, tilikirjat vuodesta 1917 ja historiakirjat vuodesta 1891. Sortavalan yhteisen maa- ja kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757 ja historiakirjat vuodesta 1723. Kaupunkiseurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1953.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page