top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kaskinen

Päivitetty: 6. toukok.


Rajakartta: Kaskinen

Kaskisten kaupunki perustettiin Närpiön emäseurakunnan alueelle kuninkaan käskykirjeellä 30.7.1785. Pohjanmaan maaherra, kreivi Carl Frölich oli esittänyt tapulikaupungin perustamista Kaskisiin jo 1738 ja 1743, mutta näihin esityksiin ei suostuttu. Eräs kaupungille kuuulunut puinen rakennus sisustettiin kirkoksi 1798. Kirkko varustettiin holvikatolla 1820 ja rakennettiin lopullisesti kirkoksi 1828. Kirkon kanssa samassa rakennuksessa oli myös kaupungin raastupa ja saarnaajan huoneisto alimmassa kerroksessa. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1926.


Muut nimet

Kaskö


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Suomenkielisistä saarnoista seurakunnassa tuomiokapitulin päätös 16.5.1804. Saarnaajan palkasta keisairllisen senaatin päätös 3.6.1861.


Kirkkoherrat

1927–1932 Johan Oskar Österman


Kaupunginsaarnaajat

1797–1803 Zakarias Gallenius

1822–1846 Carl Cronström

1847–1851 August Venman

1862–1867 Jakob Henrik Roos

1888–1892 Karl Eliel Meno

1895–1903 Tobias Palonen

1918–1926 Einar Villiam Förnes


Ylimääräiset papit

1816–1817 Johan Israel Venman, armovuodensaarnaaja

1843–1847 August Venman, saarnaajan sijainen, välisaarnaaja

1851–1853 Lars Vilhelm Schalin, saarnaajan sijainen, välisaarnaaja

1861–1862 Jakob Henrik Roos, välisaarnaaja

1867 Karl Edvard Frithjof Bergroth, välisaarnaaja

1867–1868 Frans Joakim Torckell, välisaarnaaja

1870–1871 Esaias Severin Cronström, vt. saarnaaja

1877–1880 Gideon Lilius, vt. saarnaaja

1880–1888 Karl Fredrik Remahl, vt. saarnaaja

1893–1895 Karl Oskar Ahlström, vt. saarnaaja

1902 Lars Gustaf Viktor Dahlberg, vt. saarnaaja

1903–1909 Kaarlo Väinö Sivenius, vt. saarnaaja

 

Arkisto


Kaskisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1789, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1855. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1789–1940.


Kansallisarkisto on digitoinut Kaskisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

4 katselukertaa

Hae

bottom of page