Perustettiin Marttilan emäseurakunnan kappeliksi, kun Kosken kartanon herra, kapteeni Gustaf Grass rakennutti kirkon 1647. Seurakuntaa kutsuttiin alkuaan nimellä Ylistaro. Uudet kirkot rakennettiin 1656 ja 1679. Anomuksen erottaa kappeli itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi antoi kuningas kieltävän vastauksen 22.12.1802. Erotettiin Marttilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1910 ja ero toteutui 1913, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kosken kunta perustettiin 1869.
Muut nimet
Koskis, Koski Tl, Ylistaro
Kylät
Halikkola, Harmaa, Hongisto, Iso-Sorvasto, Jättälä, Kattelus, Koivukylä, Koski, Liipola, Myllykylä, Partela, Patakoski, Talola, Tapala, Tausela, Tuimala, Vähä-Sorvasto, Värmälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1913–1938 Ludvig Närvi (Nikander)
Kappalaiset
1647–1670 Sakarias Judius
1670–1679 Pietari Wallius
1679–1689 Kaarle Torlenius
1692–1708 Eerik Reilinus
1708–1722 Pietari Procopaeus
1723–1753 Henrik Säkylensis
1754–1766 Simo Becksten
1767–1780 Henrik Gummerus
1781–1790 Henrik Hammarén
1792–1806 Gabriel Gottleben
1808–1837 Joakin Johan Johnsson
1840–1853 Samuel Anders Alm
1854–1865 Bernhard Taxell
1866–1874 Viktor Magnus Hellsten
1874–1883 Johan Ferdinand Lahtonen
1884–1888 Jebets Jesiel Judi Judén
1891–1897 Henrik August Mäkinen
1898–1913 Ludvig Närvi (Nikander)
Ylimääräiset papit
1689–1692 Eerik Reilinus, armovuodensaarnaaja
1791–1793 Juhana Standelius, armovuodensaarnaaja
1806–1807 Tomas Timoteus Kriander, välisaarnaaja
1807–1808 Johan Järnström, välisaarnaaja
1828–1832 Henrik Gabriel Johnsson, kappalaisen apulainen
1832–1834 Karl Fabian Sahlberg, kappalaisen apulainen
1834–1838 Josef Ramstadius, kappalaisen apulainen
1838–1840 Adrian Elers, armovuodensaarnaaja
1853–1854 Sven Emil Krook, välisaarnaaja
1865–1866 Anders Engman, välisaarnaaja
1883–1884 Jebets Jesiel Judi Judén, välisaarnaaja
1888 Henrik August Mäkinen, vt. kappalainen
1888–1891 Alfred Nauklér, vt. kappalainen
1897–1898 Isak Elenius, vt. kappalainen
Arkisto
Kosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1648 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1648–1964.
Seurakunnan arkistosta hävisi vihittyjen luettelot vuosilta 1744–1802 ja kuolleitten luettelot vuosilta 1747–1802 keväällä 1893, kun laatikko, jossa ne uutta pappilaa rakennettaessa kelirikon aikana kuljetettiin virkaa tekevän kirkkoherran tilapäiseen asuntoon Heikkilän talossa, hevosten pillastuessa ja ajopelien kaatuessa Hankalan majatalon ja Etolan tienhaaran välillä olevassa mäessä meni hajalle ja kirjat joutuivat lokaan maantielle, jonne kuljettaja ne jätti.
Kansallisarkisto on digitoinut Kosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.