Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänä ainakin jo 1445, mitä ennen kuului samaan regaaliseen eli kuninkaallisen seurakuntaan Muolaan ja Kivennavan kanssa. Seurakuntaan kuulunut Juvankosken tehdasseurakunta lakkasi olemasta venäläisten tuhottua ruukin isonvihana ikana 1704 ja Kaukjärven eli Talpolan rukoushuonekunta lakkautettiin 1781. Seurakuntaan kuulunut Kuolemajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1894. Uudenkirkon Harjun, Hämeen, Hötsölän, Jokelan, Kanneljärven, Kuuterselän, Liikolan ja Sykiälän kylät mudostettiin itsenäiseksi Kanneljärven kirkkoherrakunnaksi 1921 ja Tyrisevänkylä liitettiin Terijokeen 1923.
Uudenkirkon kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Uudenkirkon seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Uudenkirkon asukkaat sijoitettiin Angelniemelle, Karunaan, Sauvoon, Halikkoon, Perniöön, Marttilaan, Koskelle ja Somerolle.
Muut nimet
Nykyrka
Kylät
Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Hälkölä, Halola, Häme, Hännilä, Hänniloja, Harju, Himottula, Hötsölä, Hyttilä, Iivattala, Inonkylä, Jaakkovala, Jäppilä, Järmilä, Jokela (Lohela), Jorola, Kaipiala (Lampaala), Kalliola, Kanneljärvi, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi, Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila, Kuujärvi, Kuuterselkä, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Liikola, Mäkienmäki, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Neuvola, Päätilä, Peippola, Putrola, Ritarila, Rumpula (Piispala), Sinkkola, Sortavala, Sykiälä, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Tyrisevä, Uimola, Uiskola, Uskila, Vahnola, Vihmala, Villikkala, Vitikkala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 28.8.1766, hallitsevan senaatin vahvistukset 25.9.1769 ja 1804, suostumus 20.11.1842 sekä vahvistukset 22.6.1843 ja 29.5.1862. Ortodoksien tilojen maksujen vastikkeesta keisarillisen senaatin päätökset 10.12.1853 ja 19.4.1871. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Sykiälän tila rekisterinumerolla 2 oli kruununpuistona vapautettu kirkollisista maksuista.
Kirkkoherrat
1539 Thomas Bartolli
1554–1561 Michaelis
1560–1577 Laurentius Andreae Bjur
1578–1604 Sigfridus Thomae
1605–1608 Klemens Georgii
1610–1634 Gregorius Matthiae
1634–1658 Johannes Bartholdi
1660–1669 Johannes Pauli
1672–1682 Nicolaus Nycopensis
1686–1690 Jonas Thorinus
1691–1704 Olaus Quast
1705 Kristofer Hoppius, vanhempi
1724 Jakob Dahlman
1726 Johan Sevonius
1731–1749 Gustaf Bäck
1759–1764 Kristofer Hoppius, nuorempi
1766–1781 Henrik Borenius, vanhempi
1783–1789 Bogislaus Hornborg
1792–1824 Anders Bogislaus Hornborg
1827–1835 Samuel Nordström
1838–1846 Gustaf Vilhelm Virenius
1848–1862 Anders Johan Hipping
1864–1881 Jakob Johan Lindeqvist
1884–1900 Herman Vilhelm Roschier
1901–1911 Alfons Johan Aleksander Lönnroth
1913–1922 Henrik Piipponen
1925–1941 Eevertti Pärnänen
Kappalaiset
1560 Petrus Henrici
1593–1601 Klemens Georgii
1640–1660 Paulus Olai
1665–1669 Petrus Pauli
1675–1677 Petrus Olai
1678–1705 Jakobus Osolanus
1706–1724 Henrik Osolanus
1729–1742 Johan Salmenius
1745–1751 Johan Jakob Europaeus
1751–1766 Henrik Borenius, vanhempi
1767–1791 Kristofer Hoppius
1791–1808 Henrik Borenius, nuorempi
1808–1843 Herman Emanuel Hornborg
1846–1855 Anders Henrik Hornborg
1859–1886 Albert Vilhelm Schogster
1887–1895 Kristian Kekoni
1896–1909 Efraim Johan Penttinen
1913–1934 Juho Waronen
Ylimääräiset papit
1686 Juhana Qvast
1756–1758 Carl Henrik Merlin
1760 Ernest Klööf, armovuodensaarnaaja
1761–1763 Erik Laxman
1764–1767 Mathias Sylviander
1745–1751 Henrik Borenuus, apulaispappi
1787–1791 Anders Bogislus Hornborg, armovuodensaarnaaja
1796 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen
1798 Abraham Lojander
1802–1803 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen
1804–1806 Johan Vilhelm Stråhlman, kirkkoherran apulainen
1807–1812 Georg Daniel Salomon Lundberg, kirkkoherran apulainen
1814–1816 Georg Alexander Örn, kirkkoherran apulainen
1817 Peter David Starck, kirkkoherran apulainen
1822–1835 Anders Henrik Hornborg, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1832–1833 David Alexander Metén, kappalaisen apulainen
1834–1838 Samuel Henrik Nordström, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1839–1846 Gustaf Abraham Ancherus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1840–1843 Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen apulainen
1843–1844 Magnus Ingman, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1845–1855 Fredrik Vilhelm Brander, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1855 Per August Cygnæus, kirkkoherran apulainen
1855–1859 Herman Vahlman, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1855–1856 Abdon Alfred Fredrik Lindberg, kirkkoherran apulainen
1857–1862 Alexis Kniper, kirkkoherran apulainen
1862–1864 Felix Fritjof Relander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1875–1881 Gustaf Edvard Richter, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1881–1884 Gustaf Petterson, papin apulainen, vt. kirkkoherra
1883–1886 Karl Emil Schogster, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1884–1896 Rafael Ferdinand Sarlin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1887 Konstantin Kalke, vt. kappalainen
1895–1896 Efraim Johan Penttinen, vt. kappalainen
1897 Heikki Hukkanen, vt. kirkkoherra
1897–1900 Frans Henrik Snellman, vt. kirkkoherra
1900–1901 Jaakko Ripatti, vt. kirkkoherra
1907 Pietari Jonas Immanuel Kurvinen, vt. kirkkoherra
1909 Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen ja virkavuodensaarnaaja
1909 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen, apupappi
1911–1913 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra
1914–1915 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen, apupappi
1920 Juho Kauko Kalervo Valve, kirkkoherran apulainen
1921–1923 Martti Malakias Kantele, vt. kirkkoherra
Arkisto
Uudenkirkon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1725. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1984.
Seurakunnan pappilan paloi 21.5.1877, jolloin tuhoutui yksi lastenkirja sekä pappilaa koskevia asiakirjoja. Aiemmin venäläiset olivat ryöstäneet pappilaa isonvihan aikana tammikuussa 1704.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Uudenkseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.