Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunta ja pitäjä mainitaan jo 1329. Suur-Savon pitäjä käsitti Pellosniemen ja Sairilan eli Visulahden nimismiehenpitäjät eli melkein koko Savon. Pien-Savon eli Savon keskiosan muodosti Tavisalmen eli Kuopion pitäjä. Seurakuntaa ja pitäjää kutsuttiin Mikkeliksi sen kirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Mikaelin mukaan ainakin jo 1624. Seurakunnan alueelle perustettiin kaupunki 1838. Tämän jälkeen se toimi jakamattomana maa- ja kaupunkiseurakuntana aina vuoteen 1908, jolloin Mikkelin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnakseen. Seurakuntaan kuuluneista Juva perustettiin kappeliksi 1442 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1460. Ristiina erotettiin 1649. Hirvensalmi perustettiin kappeliksi 1653 ja erotettiin 1851. Anttola perustettiin rukoushuonekunnaksi 1867 ja erotettiin 1872. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan 1894. Seurakuntaan kuuluneesta Vehmalaisten tilasta rekisterinumerolla 21 puolet määrättiin siirrettäväksi kuulumaan perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1894. Muut nimet S:t Michels lands- och stadsförsamling, Savilax, Savilahti, Stor-Savolax, Suur-Savo, S:t Michel Maakirjakylät Alamaa, Anianniemi, Anttola, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukivuori, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kehkola, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kuosmala, Kylänlahti, Kyykkylänniemi, Lahnaniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Murtoinen, Norola, Nuutilanmäki, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Pulkkila, Puttola, Puukonsaari, Rahula, Rantakylä, Remojärvi, Rieppola, Riittilä, Ruokola, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Siiskola, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tiilikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä (Vehmais), Viljakkala, Vuolinko, Väänälä, Väärälä, Ylivesi Naapuriseurakunnat Anttola , Haukivuori , Hirvensalmi , Juva , Kangasniemi , Mikkelin kaupunki , Ristiina Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1772 ja se vahvistettiin 16.12.1772. Kirkkoherrat 1541–1550 Philippus Andreæ 1554–1593 Andreas Sigfridi 1594–1606 Johannes Michaelis 1607–1611 Sigfridius Petri Savonius 1612–1621 Paulus Johannis 1624–1635 Mårten Thomasson 1637–1650 Johannes Kristierni Sillenius 1653–1676 Johannes Sigfridi Brotherus 1676–1688 Anders Johan Strandenius 1688–1689 Abraham Thauvonius 1690–1697 Sigfrid Brotherus 1697–1713 Georg Helsingius 1723–1731 Kristofer von der Heide 1732–1756 Anders Heinricius 1759–1760 Peter Aschan 1763–1780 Henrik Wegelius 1782–1813 Henrik Forsius 1816–1821 Aron Molander 1826–1833 Gustaf Adolf Brunou 1839–1866 Arvid Gottfrid Nordqvist 1867–1876 Anders John Hornborg 1877–1888 Klemens Johan Gabriel Sirelius 1891–1906 Bernhard Kristfrid Sarlin 1. kappalaiset 1577 Johannes Olai 1586–1594 Johannes Michaelis 1603–1639 Matthias Matthiæ 1645–1673 Henricus Henrici Hanstenius 1675–1690 Sigfrid Brotherus 1693–1708 Henrik Jerpenius 1711–1750 Peter Aschanius 1751–1760 Georg Aschan 1763–1784 David Fellenius 1784–1787 Erik Westzynthius 1787–1793 Erik Johan Roschier 1794–1814 Johan Henrik Norring 1816–1832 Karl Fredrik Linde 1836–1855 Johan Gabriel Forsskåhl 1855–1867 Johan Georg Hofström 1867–1880 Alfred Sillfors 1882–1896 Karl Gustaf Markkula 1899–1908 Artur Lorenz Gulin 2. kappalaiset 1589 Matthias Augustini 1621–1623 Andreas Laurentii 1633–1649 Georgius Andreæ –1663 Simon Schristierni Tarvonius 1666–1673 Peter Snäck 1693–1699 Erik Griip 1700–1723 Paulus Mollerus 1727–1744 Samuel Hertz 1745–1778 Kristian Herman Carlquist 1778–1787 Erik Johan Roschier 1788–1803 Erik Adolf Brusin 1803–1817 Gustaf Henrik Berner 1819–1823 Karl Gustaf Melartin 1824–1836 Johan Gabriel Forsskåhl 1839–1844 Olof Resander 1846–1855 Johan Georg Hofström 1859–1862 Gregorius Monell 1862–1866 Karl Gustaf Stenroth 1866 Alexander Teodor Sundberg 1868–1874 Petter Malinen 1875–1882 Karl Vilhelm Brummer 1883–1886 Bengt Adolf Broms 1888–1894 Viktor Berner 1895–1908 Viktor Aksel Markkula Ylimääräiset papit 1801–1813 Johan Henrik Selén , kirkkoherranapulainen 1813–1816 Johan Selén , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja 1813–1816 Johan Gabriel Forsskåhl , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1814–1818 Johan Gustaf Strengell , vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen 1816–1819 Olof Resander , kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1818–1824 Johan Gabriel Forsskåhl , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1823–1826 Tomas Nervin , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisenapulainen 1825–1826 Aron Johan Hoffrén , välisaarnaaja 1827–1828 Fredrik August Bonsdorff , kirkkoherranapulainen 1828–1832 Aron Johan Hoffrén , kappalainen sijainen 1829–1833 Adolf Fredrik Fransén , kirkkoherranapulainen 1833–1839 Olof Resander , kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1833–1835 Robert Toussaint Enckell , armovuodensaarnaaja 1833 Anders Huchtman , armovuodensaarnaaja 1835–1839 Johan Fredrik Svinhufvud , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1839–1840 David Toicka , kirkkoherranapulainen 1840–1845 David Johan Aspelund , kirkkoherranapulainen 1844–1847 Verner Vilhelm Vilskman , armovuodensaarnaaja 1845–1847 Magnus Ingman , kirkkoherranapulainen 1846–1859 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman , kappalaisenapulainen, kirkkoherranapulainen 1847–1850 Jakob Helenius , kirkkoherranapulainen 1850–1857 Alexander Teodor Sundberg , kirkkoherranapulainen 1857–1860 Evert Teodor Molander , kirkkoherranapulainen 1860–1866 Alexander Teodor Sundberg , kirkkoherranapulainen 1866–1867 Bernhard Stenbäck , armovuodensaarnaaja 1870–1873 Gustaf Viktor Eklund , vt. kirkkoherra 1879 Johan Gustaf Nikander , kirkkoherranapulainen 1881–1883 Bengt Adolf Broms , kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen 1882–1888 Antti Hälvä , kirkkoherranapulainen, virkavuodensaarnaaja 1886–1888 Viktor Berner , vt. kappalainen 1888–1891 Evald Erland Hemmer , vt. kirkkoherra 1891–1899 Artur Lorenz Gulin , kirkkoherranapulainen 1894–1895 Frans Henrik Snellman , vt. kappalainen 1896–1898 Frans Evert Blomberg , vt. kappalainen 1897 Niilo Pispala , vt. kappalainen 1898–1907 Hugo Henrik Nyberg , vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1900–1902 Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherranapulainen 1901–1908 Kaarle Fredrik Kares , papiston apulainen Arkisto Mikkelin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1996. Venäläiset hävittivät osan seurakunnan kirkonarkistosta Kustaan sodan aikana 19.7.1789. Kansallisarkisto on digitoinut Mikkelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mynämäen emäseurakunnan kappeliksi, kun kenraali Henrik Flemingin rakennuttama kirkko valmistui 1643. Kirkkoa laajennettiin 1830, rapattiin ulkopuolelta 1879 sekä rapattiin sisältä, maalattiin ja välikatto uusittiin 1883. Lähden ja Tuokilan kartanoilla oli patronaattioikeus kappalaisen nimittämiseen, kunnes seurakunta erotettiin Mynämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.12.1865. Mietoisten kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Mynämäen kuntaan 2007. Muut nimet Mietois Maakirjakylät Aarlahti, Antikkala, Haijainen, Harainen, Heikkilä, Hietamäki, Hiipavuori, Hiivola, Hirmuinen, Hämäläinen, Kaivattula, Karkoinen, Kaskinen, Katavainen, Kaukurla, Kaulakko, Kauvainen, Kivivuori, Koivisto, Kumiruona, Kuneinen, Kurima, Kuuskorpi, Laukola, Lehtinen, Leimakkala, Mannuinen, Mietoinen, Nummi, Orkovakkinen, Palokylä, Pappila, Pursila, Pyhäranta, Pyhö (Helgo), Rantavakkinen, Raukka, Rauvola, Ravea, Runoinen, Ruonkallio, Saaris, Soukko, Sukoinen, Sydänperä, Tavastila, Tervoinen, Tiirola, Tuokila, Telkinmäki, Uhlu, Valaskallio, Vähäkylä Naapuriseurakunnat Askainen , Lemu , Mynämäki , Nousiainen , Taivassalo , Vehmaa Papisto Kirkkoherran palkan ylöskannosta keisarin käskykirjeessä 1.10.1889. Kirkkoherrat 1888–1894 August Vilhelm Lund 1896–1907 Berndt Vilhelm Sandell 1908– Emanuel Antila Kappalaiset 1722–1749 Jakob Leistenius 1750–1759 Adam Gerhard Sacklinius 1759–1776 Petter Sonck 1781–1817 Johan Arenius 1820–1862 Engelbrekt Rancken , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1742– Jakob Leistenius , kappalaisen apulainen 1776–1779 Karl Wahlros , kappalaisen apulainen 1801–1812 Johan Pomlin , kappalaisen apulainen 1813 Johan Tulander , kappalaisen apulainen 1815–1817 Johan Tulander , kappalaisen apulainen 1817–1819 Isak Gustafsson , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1819–1820 Erik Vallenborg , armovuodensaarnaaja 1835–1836 Samuel Hellgren , kappalaisen apulainen 1836–1838 Erik Eldén , kappalaisen apulainen 1838 Karl Edvard Palander , kappalaisen apulainen 1838–1841 Matias Laurillius , kappalaisen apulainen 1841 Fredrik Napoleon Ottelin , kappalaisen apulainen 1841–1842 Vilhelm Adolf Skogström , kappalaisen apulainen 1842–1843 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , kappalaisen apulainen 1843–1859 Frans Ludvig Ingerman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1851 Anton Grönholm , kappalaisen apulainen 1851 Sven Rydberg , vt. kappalainen 1851–1854 Konrad Helenius , kappalaisen apulainen 1854–1856 Gustaf Grönholm , kappalaisen apulainen 1856–1861 Erik Johan Liljestrand , kappalaisen apulainen 1861 Karl Henrik Ekblom , kappalaisen apulainen 1861–1862 Josef Verner Kjellberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1864 Heikki Zoliman Salonius , vt. kappalainen 1865–1870 Frans Ludvig Ingerman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1870–1877 Sven Rydberg , vt. kappalainen 1877–1887 Erik Johan Gröndahl , vt. kappalainen 1887–1888 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen 1894–1896 Johan Axel Friberg , vt. kirkkoherra 1907–1908 Kustaa Emil Raimoranta (Ramstedt) , vt. kirkkoherra Arkisto Mietoisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1682, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1678. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1976. Kansallisarkisto on digitoinut Mietoisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Pirkkalan emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1446. Messukylä mainitaan ilmeisesti kylänä jo 1439. Seurakunnan keskiaikaista harmaakivikirkkoa korjattiin 1797. Kirkon mukaan seurakuntaa on kutsuttu nimellä Kivikirkko erotuksena Pirkkalasta, jossa kirkko oli rakennettu puusta. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 6.8.1636. Messukylän kunta perustettiin 1865. Messukylän kunnasta liitettiin Tampereen kaupunkiin kuuluviksi Kyttälä 1877, Hatanpään kartano 1913 ja Järvensivu 1922. Messukylän koko kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1947. Seurakuntaan kuuluneista Teisko perustettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Tampereen kaupunki perustettiin 1770. Kaupunkin sai oman saarnaajan 1786 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Muut nimet Kivikirkko, Messuby, Mässeby Maakirjakylät Erkkilä, Haihara, Hallila, Hatanpää, Hyllilä, Härmälä, Juvela, Järvensivu, Kyttälä, Leinola, Liukola, Messukylä, Otavalta, Pappila, Rasula, Takahuhti, Vehmainen Naapuriseurakunnat Kangasala , Lempäälä , Nokia , Pirkkala , Teisko , Ylöjärvi Papisto Pitäjänapulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 29.6.1837. Sopimukselle karja- ja voikymmenysten korvaamisesta papistolle Keisarillisen senaatin vahvistus 22.3.1850. Kirkkoherran saatavista Hatanpään alueella olleista teollisuuslaitoksista Keisarillisen senaatin päätös 27.3.1873. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 11.5.1851 ja 6.8.1874. Keisarillisen senaatin päätöksen 20.11.1879 mukaan kirkkoherra Josef Grönbergin poistuttua virasta kappalaisen virka lakkautettiin ja tämän jälkeen kappalaisen palkka lisättiin kirkkoherran palkkaan. Uusi kirkkoherra viljeli myös kappalaisen virkataloa, mutta rakensi ja ylläpiti vain ne huoneet, jotka katsoi tarpeellisiksi virkatalon hoidolle. Kirkkoherrat 1636–1660 Severinus Matthae Birkalmannus 1661–1686 Magnus Canuti Wallaeus 1687–1690 Nicolaus Agricola 1690–1706 Gustavus Lilius 1706–1717 Ericus Indrenius 1718–1730 Thomas Forselius 1730–1745 Henrik Lilius 1745–1771 Anders Lilius 1771–1782 Gustaf Lilius , vanhempi 1783–1806 Gustaf Lilius , nuorempi 1810–1824 Henrik Weckman 1826–1848 Abraham Lilius 1850–1852 Jonas Gabriel Taxell 1856–1857 Anders August von Pfaler 1861–1903 Josef Grönberg 1904– Kaarlo Magnus Olander Kappalaiset 1635 Severinus Matthiae Birkalmannus 1661 Henricus Kurkerus 1679–1690 Gustavus Lilius 1690–1712 Johannes Mulinus 1713– Carolus Asp 1722–1739 Kristern Stodius 1739–1743 Anders Lilius 1744–1790 Gabriel Hällsten 1791–1806 Martin Lilius 1809–1810 Johan Wanonius 1811–1820 Karl Indrén 1823–1836 Karl Henrik Grönlund 1839–1851 Anders Johan Svenson 1852–1857 Klas Erik Inberg 1857–1869 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1875–1878 Gustaf Erander , virka lakkautettiin 1879 Pitäjänapulaiset 1677–1679 Georg Taulerus 1684–1689 Samuel Henrici Kuckerus –1690 Johannes Mulinus 1691–1713 Carolus Georgii Asp 1713–1722 Christiern Erici Stodius 1722–1739 Anders Lilius 1739–1744 Gabriel Hällsten 1746–1753 Gustaf Lilius 1754–1793 Jakob Wanochius 1794–1806 Sigfrid Alm 1806–1809 Johan Wanonius 1801–1810 Karl Indrén 1813–1818 Gustaf Tillberg 1818–1829 Johan Skogström 1829–1832 Gustaf Fredrik Brander 1832–1839 Anders Johan Svenson 1839–1852 Klas Erik Inberg 1853–1857 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall 1859–1861 Fredrik Julius Lilius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1740–1741 Anders Lilius , kirkkoherran apulainen 1743–1755 Anders Nurmelin , kirkkoherran apulainen 1749–1776 Anders Asp , kappalaisen apulainen 1752–1754 Jakob Wanochius , kirkkoherran apulainen 1759–1766 Abraham Indrenius , kirkkoherran apulainen 1764–1776 Mikael Grönström , kirkkoherran apulainen 1777–1782 Gustaf Lilius , kirkkoherran apulainen 1779–1788 Jakob Gullsten , kappalaisen apulainen 1789–1791 Martin Lilius , kappalaisen apulainen 1801–1810 Martin Indrén , apulaispappi 1806–1808 Johan Wanonius , vt. pitäjänapulainen 1812–1813 Matias Grönberg , kirkkoherran apulainen 1816–1820 Karl Henrik Grönlund , kirkkoherran apulainen 1822–1824 Isak Immanuel Hällfors , sijaiskirkkoherra 1825–1826 Johan Axel Zidbäck , välisaarnaaja 1826–1829 Karl Gustaf Lilius , kirkkoherran apulainen 1832–1834 Lars Johan Aejmelœus , kirkkoherran apulainen 1834–1838 Johan Henrik Keckman , kirkkoherran sijainen 1835 Karl Johan Palander , kappalaisen apulainen 1835–1836 Henrik Hidén , kappalaisen apulainen 1836–1837 Adolf Andberg , armovuodensaarnaaja 1837 Mikael Palenius , armovuodensaarnaaja 1837–1839 Johan Ambrosius Hedenberg , armovuodensaarnaaja 1838–1843 Bror Henrik Reinhold Aspelin , kirkkoherran sijainen 1843–1850 Johan Ernst Lovén , kirkkoherran sijainen 1852–1853 Richard Teofil Pontelius , vt. pitäjänapulainen 1853–1854 Frans Edvin Ahonius , armovuodensaarnaaja 1854–1855 Anders Vilhelm Ingman , armovuodensaarnaaja 1855–1860 Johan Gustaf Skogström , armovuodensaarnaaja, Ahlmanin koulun opettaja 1857–1862 Karl Gustaf Bergroth , armovuodensaarnaaja, vt. pitäjänapulainen 1869–1870 Frans Emil Lilius , vt. kappalainen 1871 Josua Johansson , vt. kappalainen 1871–1874 Magnus Edvard Alander , vt. kappalainen 1875 Julius Bergroth , vt. kappalainen 1878–1881 Emanuel Törmälä , vt. kappalainen 1881–1884 Henrik Hermonen , vt. kappalainen 1884–1888 Johan Adam Sandroos , vt. kappalainen 1888–1896 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen 1893–1894 Kaarlo Kustaa Turtola , kirkkoherran apulainen 1895–1899 Juho Pyhälä , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1896–1897 Frans Oskar Lampola , kirkkoherran apulainen 1897 Kaarlo Haavio , kirkkoherran apulainen 1897–1898 Frans Viktor Leino , Kirkkoherran apulainen 1899 Frans Alfred Penttinen , vt. kappalainen 1899–1901 Elias Hyytiäinen , vt. kappalainen 1899–1904 Kustaa Eemil Erander , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1902 Frans Adolf Rudanko , vt. kappalainen 1902 Juhana Kustaa Toppola , vt. kappalainen 1902 Jooseppi Arra , vt. kappalainen 1903 Frans Oskar Sandberg , vt. kirkkoherra 1903–1904 Karl Oskar Fontell , vt. kirkkoherra 1907–1908 Toimi Armas Valtari, kirkkoherran apulainen Arkisto Messukylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1762, tilikirjat vuodesta 1698 ja historiakirjat vuodesta 1751. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1666–1940. Seurakunnan vanhemman kirkonarkiston sanotaan tuhoutuneen aikoinaan tulipalossa. Pappila paloi sisällissodan aikana 24.3.1918, jolloin käytössä olleet syntyneitten ja muuttaneitten luettelot tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Messukylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Maskun emäseurakunnan kappeliksi ja siirrettiin kappelina kuuluvaksi Naantaliin kuninkaan käskykirjeellä 29.12.1577. Erotettiin Naantalista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Merimaskun kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Naantalin kaupunkiin 2009. Muut nimet Otava ö Maakirjakylät Aikkola, Akkola, Danskila, Finnilä, Foudila, Heikkola, Hirvonen, Horja, Humalisto, Iskola, Isokylä, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Karvinen, Kaukola, Keitilä, Killainen, Kovero, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Liamaa, Lieranta, Lukkarinen, Länsipää, Martinperko, Mojoinen, Mälsälä, Nygård, Pahaniemi, Pahnaluoto, Pekola, Penttilä, Peräniitty, Pohjalainen, Raudunen, Rihtelä, Ritonpää, Sannainen, Seikkula, Särkkä, Säterikaita, Taattinen, Tammisaari, Tärkkinen, Valkjärvi Naapuriseurakunnat Askainen , Lemu , Naantali , Rymättylä , Velkua Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 14.4.1863. Kappalaiset 1722–1734 Nils Wessman 1734–1752 Johan Sandelius 1752–1772 Johan Lindsten 1773–1807 Simon Tillænius 1808–1816 Johan Ängblom 1820–1828 Gustaf Pælander 1828–1839 Mikael Vilhelm Vahlberg 1839–1841 Gustaf Fredrik Palander 1843–1848 Johan Henrik Björkman 1848 Gottfrid Lagerström 1849–1863 Johan Helenius 1864–1869 Arvid Utter 1871–1877 Otto Sohlman 1894–1896 Karl Magnus von Essen 1897–1900 Karl Johan Valdemar Breitholtz 1901–1905 Roopertti Rainio , virka lakkautettiin 1904 Ylimääräiset papit 1752 Johan Sevonius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1769–1770 Johan Henrik Ahrenberg , vt. kappalainen 1770–1772 Simon Tillænius , vt. kappalainen 1798–1804 Karl Cavén , kappalaisen apulainen 1804–1808 Josef Pahlman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1811–1820 Gustaf Pælander, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1833–1834 Johan Ernst Lovén , kappalaisen apulainen 1839 Gustaf Fredrik Palander , välisaarnaaja 1841 Lars Uno Sjöberg , kappalaisen apulainen 1841–1843 Henrik Ahlgren , välisaarnaaja 1848 Karl Gustaf Lindström , välisaarnaaja 1848–1849 Sven Rydberg , välisaarnaaja 1851 Konrad Helenius , kappalaisen apulainen 1863–1864 Karl Dahlberg , välisaarnaaja 1877–1880 Johan Schönberg , vt. kappalainen 1881–1885 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kappalainen 1885–1890 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kappalainen 1890 Johan Oskar Rindell , vt. kappalainen Askaisissa 1890–1892 Karl Magnus von Essen , vt. kappalainen 1892 Johan Oskar Rindell , vt. kappalainen Askaisissa 1893–1894 Kaarlo Haavio , vt. kappalainen 1896–1897 David Sirenius , vt. kappalainen 1900 Mikko Katila , vt. kappalainen 1900–1901 Roopertti Rainio , vt. kappalainen 1906– Evald Erland Hemmer , vt. kappalainen Arkisto Merimaskun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723 ja historiakirjat vuodesta 1693. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Merimaskun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Ulvilan emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1351. Sastmola mainitaan paikkakuntana jo 1303. Erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1639. Seurakunnan kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1841. Seurakuntaan kuulunut Siikainen perustettiin kappeliksi 1772 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Merikarvian kunta perustettiin 1865. Muut nimet Sastmola Maakirjakylät Alakylä, Etelämaa, Filppula, Honkajärvi, Kangasniemi, Kasala, Köörtilä, Lammela, Lankoski, Lauttijärvi, Pappila, Peippu, Pooskeri (Bogaskär), Riispyy, Sältö, Tuorila, Ylikylä Naapuriseurakunnat Ahlainen , Isojoki , Siikainen , Siipyy Papisto Kirkkoherralle kuuluneista kruununkymmenyksistä kuninkaan päätöksissä 10.11.1680 ja 24.9.1723, vastikejyvistä Keisarillisen senaatin päätös 28.2.1817, kalakymmenyksistä kihlakunnanoikeuden päätös 6.9.1771 ja palkasta Liikaisista Keisarillisen senaatin päätös 20.10.1838. Pappilan maasta lohkaistiin 3/4 manttaalin kruunun uudistila maaherran päätöksellä 27.9.1800. Kirkkoherrat 1645–1670 Olaus Martini 1670–1688 Birger Nessla 1689–1716 Thomas Kellander 1725–1737 Jacob Gadolin 1738–1760 Erik Fortelius 1761–1788 Anders Eneberg 1789–1798 Thomas Kriander 1801–1816 Gabriel Bergelin 1819–1842 Gustavf Johan Ingelius 1846–1861 Johan Henrik Forss 1863–1868 Johan Jacob Korsman , ensin vt. kirkkoherra 1871–1879 Gustaf Nyholm 1881–1891 Johan Anton Immanuel Forss 1892–1905 Gustaf Adolf Heman 1906– Henrik Eliel Vegelius Ylimääräiset papit 1721–1725 Jacob Gadolin , vt. kirkkoherra 1754–1761 Johan Lindell , kirkkoherran apulainen 1772 Johan Rangelius , kirkkoherran apulainen 1772–1785 Henrik Rangelius , kirkkoherran apulainen 1788–1798 Erik Salomon Bastman , kirkkoherran apulainen 1798–1801 Henrik Backman , kirkkoherran apulainen 1805–1812 Gustaf Henrik Achander , kirkkoherran apulainen 1813–1814 Ernst Lindsten 1814–1819 Alexander Reinhold Bergroth 1819–1830 Anders Limnell 1830–1835 Johan Jakob Korsman 1835–1839 Otto Reinhold Hallén 1839–1841 Anders Henrik Ingman 1841–1846 Johan Granqvist , kirkkoherran sijainen 1846 Johan Porthén 1846–1848 Gustaf Ferdinand Johnsson 1852–1856 Gustaf Adolf Holmström 1854 Gustaf Oskar Aspelin 1856 Johan Samuel Fredriksson 1856–1863 Johan Anton Immanuel Forss , kirkkoherran sijainen 1867 Otto Edvard Härmälä 1868–1871 Johan Anton Immanuel Forss , kirkkoherran sijainen 1878–1881 Berndt Vilhelm Sandell , vt. kirkkoherra 1889–1890 Gustaf Gideon Castrén 1890 Evert Kustaa Forsman 1891 August Alfred Simola 1891–1892 Kaarlo Kustaa Kari , kirkkoherran sijainen 1894 Axel Hjalmar Rönberg , vt. kirkkoherra 1897–1899 Albert Johan Silander 1897 Roopertti Rainio , vt. kirkkoherra 1899 Roopertti Rainio , vt. kirkkoherra 1899–1902 Frans Vihtori Tommila , vt. kirkkoherra 1904–1906 Frans Vihtori Tommila , vt. kirkkoherra 1907–1908 Kustaa Fredrik Vihtinen 1906 Juhani Eetu Vuorinen, vt. kirkkoherra 1908–1910 Kaarlo Oskari Haario, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen Arkisto Merikarvian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1670. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1640–1966. Kansallisarkisto on digitoinut Merikarvian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä seurakuntana ainakin jo 1232. Seurakunta oli katolisella ajalla Turun piispan prebendana vuodesta 1399 ja Turun Akatemian prebendana 1809–1834. Maskun kunta perustettiin 1870. Maskun kuntaan liitettin Askaisten ja Lemun kunnat 2009. Seurakuntaan kuulunut Merimasku sekä Luonnonmaan saaren pohjoispään kylät liitettiin kuuluvaksi Naantalin emäseurakuntaan 1577. Vahto perustettiin saarnahuonekunnaksi 1638, muodostettiin kappeliksi 1866 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893. Seurakuntaan kuuluneista Rusko oli vuoroin kappelina ja anneksina, kunnes se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Muut nimet Mannermasku, Masko Maakirjakylät Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hirvijoki, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Immala, Intola, Isoniitty, Juva, Järvenniitty, Järäinen, Kaerla, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kallela, Kangas (Kankainen), Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killinvaha, Kirkonkylä, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Linnavuori, Luolavuori, Lähteenmäki, Maanpää, Malho, Määksmäki, Niittukartano, Odensaari, Pahaniemi, Pahnaluoto, Pakainen, Pappila, Perno, Piuhan-Iiroinen, Ristimäki, Seikilä, Sopola, Suikkila, Syväsalo, Taipale, Tanila, Tuijula, Villilä Naapuriseurakunnat Lemu , Naantali , Nousiainen , Raisio , Rusko , Vahto Papisto Viittalan entinen kappalaisen virkatalo, joka lahjoitettiin kappalaisen virkataloksi 1657, kuului myöhemmin Vähä-Perheen tilaan, jonka lahjoitti hovineuvos Toll 8.10.1844. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 20.12.1866 ja 31.8.1887. Kirkkoherrat 1540–1560 Paavali Johanneksenpoika 1562–1564 Johannes Paavalinpoika 1563–1569 Yrjänä Mikaelinpoika 1569–1586 Johannes Paavalinpoika 1570–1586 Hannu Paavalinpoika 1586–1619 Hemming Henrikinpoika Hollo 1619–1625 Joosef Hemminginpoika Hollo 1627–1666 Henrik Hannunpoika Hoffman 1667–1689 Eerik Niilonpoika Isthmenius 1689–1698 Iisak Pijlmann 1699–1739 Simo Waccenius 1739–1763 Kustaa Pacchalenius 1764–1782 Erik Borenius 1783–1792 Jaakko Cairenius 1796–1808 Isak Arenander 1809–1831 Jakob Bonsdorff , Turun akatemian professori 1835–1857 Erik Almberg 1858–1875 Elias Malakias Rosengren 1876–1893 Erik Anton Almberg 1895–1906 Henrik Eliel Vegelius 1907–1924 August Fredrik Waldstedt 1925–1939 Otto Erhard Ojanne 1941–1963 Juho Vihtori Johansson Kappalaiset 1559 Olaus 1561–1562 Johannes Pauli 1593–1618 Martti Pietarinpoika Iisak Pietarinpoika Melartopaeus 1614–1619 Joosef Hemminginpoika Hollo 1625–1639 Tuomas Klemetinpoika Kastu 1642–1671 Tuomas Tuomaanpoika Fabricius 1672–1691 Gabriel Eerikinpoika Leander 1693–1729 Jaakko Caringius 1730–1786 Henrik Ylenius 1788–1815 Henrik Johan Ylenius 1817–1819 Henrik Cavonius 1820–1834 Gustaf Granström 1836–1838 Anders Johan Salovius 1839–1840 Otto Johan Brander 1842–1844 Adolf Fredrik Possén 1845–1876 Erik Anton Almberg 1878–1886 Frans Oskar Sandberg 1887–1907 Erik Johan Gröndahl , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1655–1659 Yrjö Sipinpoika Caringius 1659 sijoitettiin Vahdolle Ylimääräiset papit 1729–1739 Henrik Ylenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1736–1739 Juhana Sciurenius , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1743–1748 Matias Petrenius , kirkkoherran apulainen 1748–1763 Mikael Nobesius , kirkkoherran apulainen 1763–1786 Henrik Juhana Ylenius , kappalaisen apulainen 1771–1780 Henrik Kustaa Borenius , kirkkoherran apulainen 1782–1783 Jaakko Cairenius , sijaiskirkkoherra 1792–1793 Antti Eklund, sijaiskirkkoherra 1793–1796 Iisak Forsell , sijaiskirkkkoherra 1798– Karl Caven , kappalaisen apulainen 1801–1806 Simon Helenius , kappalaisen apulainen 1805–1813 Johan Fredrik Engström , kirkkoherran apulainen 1813–1820 Gustaf Granström , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Isak Gustafsson , kappalaisen apulainen 1819–1823 Johan Årenius , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1823–1826 Simon Gustaf Vallin , kirkkoherran apulainen 1826 Berndt Erik Holmberg , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Johan Gustaf Gottleben , kirkkoherran apulainen 1828–1832 Johan Henrik Lundén , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Johan Ambrosius Hedenberg , armovuodensaarnaaja 1833–1834 Nils Aejmelæus , armovuodensaarnaaja 1834–1836 Anders Johan Salovius , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1834–1836 Fredrik Adolf Björkqvist , välisaarnaaja 1839 Otto Johan Brander , välisaarnaaja 1840–1842 Adolf Fredrik Possén , välisaarnaaja 1843–1845 Erik Anton Almberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1886 Frans Evert Richter , vt. kappalainen 1886–1887 August Edvard Helin , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen, Nousiaisten kappalainen 1886 Hugo Hjalmar Molin , vt. kappalainen 1887 Ludvig Leonard Lönnmark , vt. kappalainen 1905 Johan Richard Ellilä , vt. kirkkoherra Arkisto Maskun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1695, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1540–1954. Osa seurakunnan kirkonarkistosta tuhoutui Kankaisten kartanossa sattuneessa tulipalossa 8.4.1819. Kansallisarkisto on digitoinut Maskun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Maarianhaminan kaupunki perustettiin Jomalan emäseurakunnan alueelle 21.2.1861 ja se sai nimensä nimensä Venäjän keisari Aleksanteri II:n puolison, keisarinna Maria Aleksandrovnan mukaan. Kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1900 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1905, jolloin ero toteutui. Kaupungin kansakoulu vihittiin rukoushuoneeksi 1888. Seurakunnan pääkirkko, joka on Pyhän Yrjön nimikko, rakennettiin 1927. Muut nimet Mariehamn Maakirjakylät Dalkarby, Espholm. Hindersböle, Styrsö, Svinö, Ytternäs, Öfvernäs Naapuriseurakunnat Jomala , Lemland Papisto Papiston palkasta Maarianhaminassa Keisarillisen senaatin päätöksessä 7.4.1883. Kirkkoherrat 1905–1906 Otto Johannes Caselius 1907–1918 Karl Gustaf Emanuel Mosander 1919–1924 Erik Göransson 1924–1965 Tor Ossian Rafael Beckman Ylimääräiset papit 1905–1906 August Albinus Vesterlund , vt. kirkkoherra 1906 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1918–1919 Olav Daniel Schalin, vt. kirkkoherra Arkisto Maarianhaminan seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1862. Finströmin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka perustettiin noin 1660. Oli Turun piispan tai kaniikin anneksina aina vuoteen 1661 ja tämän jälkeen Turun Akatemian prebendana 1661–1844 sekä Turun kymnaasin vanhimman papiksi vihityn lehtorin prebendana 1844–1886. Seurakunnan kirkon katto paloi ukkosentulesta 16.6.1876, jolloin valtaosa kirkon muinaismuistoista tuhoutui. Seurakuntaan kuulunut Paattinen perustettiin kappeliksi 1581 ja liitettiin kuuluvaksi Vahdon emäseurakuntaan 1893. Maarian kunta perustettiin 1863 ja liitettiin Turun kaupunkiin 1967. Muut nimet Maarian pitäjä, Räntämäki, Rantamäki, Sankt Marie, S:t Marie, Vårfrukyrka, Vårfru socken Maakirjakylät Arola, Friskala, Haarka, Haihu, Hallinen, Hamaro, Häppilä, Ihamuotila, Illoinen, Isohaarla, Isoheikkilä, Isoniittu, Jäkärlä, Jänessaari, Kaerla, Kaistarniemi, Kastu, Koroinen, Koskennurmi, Kukkola, Kulkkila, Kyyrlä, Kähärlä, Kärsämäki, Maanpää, Maunula, Meltoinen, Metsämäki, Moikkonen, Myllyoja, Niuskala, Paimala, Papinluoto, Pappila, Piipanoja, Pitkämäki, Raunistula, Ruissalo, Ruohonpää, Räntämäki, Saramäki, Sipsalo, Suikkila, Syvänlahti, Taipale, Teräsrautila, Toijainen, Unkila, Vaistenkylä, Vastmäki, Virusmäki, Ylijoki Naapuriseurakunnat Kaarina , Kakskerta , Lieto , Naantali , Paattinen , Raisio , Rusko , Rymättylä Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 6.5.1859. Kappalaisen virka lakkautettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.5.1893. Kirkkoherrat 1554–1557 Michael Olaui Agricola, Turun piispa 1559–1560 Johannes Sigfridi, Turun piispa 1563–1576 Paual Petri Iwsten 1578–1588 Jakob Petri Finno (Suomalainen) 1589–1615 Gregorius Martini Teitt 1615–1625 Ericus Erici, Turun piispa 1627–1630 Isaacus Birgeri Rothovius, Turun piispa 1630 Thomas Simonis Corvinus 1631 Nicolaus Magni 1633–1640 Magnus Andreae Schroederus 1722–1728 Jonas Fahlenius 1728–1737 Johan Haartman 1738–1744 Isak Ross 1744–1746 Johan Browallius 1748–1757 Karl Fredrik Mennander 1757–1762 Johan Tillander 1763–1779 Pehr Kalm 1781–1792 Salomon Kreander 1795–1804 Jakob Tengström , Turun akatemian professori 1804–1844 Gustaf Gabriel Hällström , Turun akatemian professori 1847–1850 Edvard Bergenheim , Turun kymnaasin lehtori 1851–1860 Henrik Heikel , Turun kymnaasin lehtori 1860–1886 Frans Vilhelm Gustaf Hjelt , ensin vt., kymnaasin lehtori 1887– Ivar Markus Tallgren Kappalaiset 1576–1582 Nicolaus Michaelis 1593–1610 Magnus Thomæ 1615–1628 Clemens Michaelis Stigaeus 1635–1649 Johannes Jonannis Somerus 1728–1734 Matthias Reckman 1734–1760 Johan Gottleben 1760–1773 Anders Nummelin 1773–1785 Lars Johan Zidbäck 1786–1796 Johan Hagman 1798–1810 Johan Mollenius 1812–1836 Kristian Blanqvist 1836–1859 Fredrik Vilhelm Rancken 1860–1869 Antero Varelius 1870–1883 Hilarius Albin Ferdinand Mikander 1885– Justinus Hauvonen , virka lakkautettiin 1893 1948–1970 Unto Ilmari Tolvas Pitäjänapulaiset 1722–1728 Matthias Reckman 1729–1734 Johan Gottleben 1734–1760 Anders Nummelin 1761–1769 Jeremias Kruuse 1770–1773 Lars Johan Zidbäck 1774–1777 Jakob Alander 1777–1783 Gustaf Levin 1784–1792 Jakob Mennander 1794–1809 Matias Mendelin 1811–1817 Johan David Lind 1820–1828 Jakob Johan Sadenius 1829–1837 Frans Henrik Vellenius 1838–1840 Gustaf Adolf Justin 1841–1855 Johan Fredrik Mannelin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1730–luvulla Johan Braxer , vt. kirkkohera 1744–1746 Henrik Stierna , kirkkoherran apulainen 1759–1760 Johan Gottleben , kappalaisen apulainen 1785–1789 Samuel Judenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1786– Karl Johan Schaeffer , kirkkoherran apulainen 1790– Anders Wilhelm Forsinius , kirkkoherran apulainen 1792–1796 Thomas Ilenius , kappalaisen apulainen 1795– Johan Wanonius , kappalaisen apulainen 1796–1797 Johan Gustaf Andrell , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1807–1811 Johan Bröker , kirkkoherran apulainen 1808–1812 Matias Malmberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1809–1811 Johan David Lind , armovuodensaarnaaja 1811–1812 Matias Laurén , kirkkoherran apulainen 1813–1815 Abraham Blom , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Kristian Emanuel Forss , virka- ja armovuodensaarnaaja 1818–1820 Adam Fredrik Lundberg , virka- ja armovuodensaarnaaja 1819–1820 Karl Fredrik Gråå , kirkkoherran apulainen 1820 Johan Tamlander , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Frans Henrik Vellenius , välisaarnaaja 1834 Jonas Anton Erlin , kappalaisen apulainen 1836–1837 Fredrik Vilhelm Rancken , sijaiskirkkoherra ja välisaarnaaja 1840–1841 Johan Fredrik Mannelin , välisaarnaaja 1848–1850 Nils Gustaf Emeleus , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Hegesippus Hippolytus Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1860–1862 Karl Dahlberg , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1883–1885 Karl Sixtus Olsson , vt. kappalainen 1898 Otto Johannes Caselius , vt. kirkkoherra 1899–1900 Roopertti Rainio , vt. kirkkoherra 1900–1901 August Albinus Vesterlund , vt. kirkkoherra 1901–1902 Juhani Albert Lundelin , vt. kirkkoherra 1902–1904 Antti Fabian Oja , kirkkoherran apulainen 1904–1908 Kaarlo Zacharias Tallgren , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908– Kustaa Fredrik Vihtinen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908– Juho Rikhard Ellilä , pappien apulainen Arkisto Maarian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1681, tilikirjat vuodesta 1835 ja historiakirjat vuodesta 1720. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1954. Varkaat repivät 1870-luvun lopulla joukon seurakunnan kirkonkirjoja, jotka sittemmin korjattiin. Kansallisarkisto on digitoinut Maarian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Vöyrin saarnahuonekunnaksi 1706, jolloin pitäjänapulainen muutti seurakuntaan ja luvalla rakennettu kirkko valmistui. Kirkon käyttö sallittiin Kärklahden ja Maksamaan kylien asukkaillle kuninkaan kirjeellä 17.2.1731. Seurakuntaan asetettiin pitäjänapulainen kuninkaan käskykirjeellä 7.12.1756. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin omasta papista 5.6.1775 tehdyn sopimuksen jälkeen. Muodostettiin kappeliksi 1775 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1786. Erotettiin Vöyristä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.11.1872 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1889. Maksamaan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Vöyrin kuntaan 2007. Muut nimet Maxmo Maakirjakylät Andiala, Bergby, Bertby, Jörala, Kantlax, Karfsor, Karfvat, Kjerklax, Kovjoki, Koskeby, Lomby, Loflax, Lålax, Kvimo, Maxmo, Miemois, Mullo, Ojaniemi, Saarensivu, Teugmo Naapuriseurakunnat Koivulahti , Munsala , Oravainen , Vöyri Papisto Suostumus oman papin palkkaamisesta tehtiin 5.6.1775 ja suostumus sai kuninkaan vahvistuksen 20.10.1775. Tästä suostumuksesta koettivat Maksamaan asukkaat päästä vapaaksi, mutta Keisarillinen senaatti antoi heidän anomukseensa kielteisen päätöksen 25.11.1872. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan "erlägges för hvarje skötbåt, hvarmed hafsfiske idkas, årligen 2:25 penni. Derjemte erhåller kyrkoherden till bolets förstärkning, enligt samma grunder som härförinnan, af församlingen ett bidrag af 10,280 kilogram hö". Kirkkoherrat 1889–1892 Oskar Zakarias Holmström 1893–1894 Erik Edvard Bengs 1904–1912 Väinö Kauno Turkanheimo (Durchman) 1913–1920 August Riihimäki 1921–1928 Carl Atle Vester 1931–1934 Daniel Orädd 1935–1949 Torwald Fagerström 1949–1953 Gunnar Levlin Pitäjänapulaiset Vöyrissä 1669–1674 Johannes Ruuth 1674–1685 Petrus Gammal 1686–1695 Johannes Rivelius 1699–1705 Henricus Bång 1706–1717 Andreas Ruuth 1722–1735 Abraham Strömmer 1736–1738 Carl Rein 1738–1785 Pehr Snellman Kappalaiset 1787–1817 Alexander Achtman 1820–1834 Henrik Damsten 1838–1848 Peter Johan Sandelin 1848–1853 Leonard Peter Häggström 1863–1870 Jakob Esaias Vegelius 1870–1875 Berndt Fredrik Nordlund , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1820 Karl Johan Achtman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1835 Karl Gustaf Hollmén , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1835–1838 Berndt Ferdinand Cajanus , armovuodensaarnaaja 1864 Kristian Vilhelm Vesterholm , vt. kappalainen 1875–1889 Emil Albert Rudelius , vt. kappalainen 1884 Exel Rudolf Leván , vt. kappalainen 1887 Erik Edvard Bengs , vt. kappalainen 1892–1893 Karl Johan Berg , vt. kirkkoherra 1904–1905 Väinö Kauno Durchman , vt. kirkkoherra Arkisto Maksamaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1706 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1986. Kansallisarkisto on digitoinut Maksamaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Mustasaaren emäseurakunnan kappeliksi Hieronymus von Birckholtzin kirjeen nojalla 9.10.1607, jolle kuningas antoi vahvistuksen 20.6.1613. Maalahti mainitaan paikkakuntana jo 1504. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1602 ja toinen vuonna 1659. Vanha kirkko purettiin 1831. Kolehdin keräämiseksi kirkkoa varten annettiin lupa 13.12.1688 ja kolehti määrättiin kannettavaksi 28.12.1690. Maalahden kuntaan liitettiin Bergön ja Petolahden kunnat 1973 ja osa Pirttikylän kunnasta 1975. Seurakuntaan kuuluneista Sulva perustettiin saarnahuonekunnaksi 1626, muodostettiin kappeliksi 1680 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Bergö perustettiin rukoushuonekunnaksi ennen vuotta 1727, muodostettiin kappeliksi 1848 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Petolahden kappeli liitettiin seurakuntaan 1834 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1902. Muut nimet Malax Maakirjakylät Nyby, Petalax, Pörtöm, Yttermalax, Övermalax Naapuriseurakunnat Bergö , Laihia , Petolahti , Pirttikylä , Raippaluoto , Sulva Papisto Pitäjänapulaisen virkatalosta ja pitäjäläisten rakennusvelvollisuudesta maaherran päätös 11.4.1766. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa vuodesta 1680, kunnes virka muutettiin kappalaisen viraksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.11.1892. Kirkkoherrat 1607– Johannes Magni Bureus 1609–1612 Gregorius Mathaei Wasensis 1615–1648 Canutus Johannis Rudnesius 1649–1682 Olaus Magni Arenius 1684–1687 Laurentius Johannis Rivelius 1687 Jacobus Martini Laxenius , kuoli ennen astumistaan virkaan 1689–1692 Thomas Olai Arenius 1694–1711 Martinus Rivelius 1711–1716 Michael Erici Fant 1716–1724 Anders Gedda 1725–1753 Jakob Wikar 1753–1758 Jakob Nils Häggman 1759–1782 Israel Björck 1783–1795 Gabriel Hollmudd 1798–1808 Simon Laurin 1809–1823 Benjamin Sinius 1825–1831 Gustaf Appelberg 1832–1861 Jakob Vegelius 1862–1869 Bror Henrik Reinhold Aspelin 1872–1895 Karl Johan Adolf Norman 1887–1897 Frans Viktor Sandelin 1900– Johan Vilhelm Fontell Kappalaiset 1628 Michael Georgii 1637–1659 Matthias Enevaldi 1905– Axel Gunnar Rancken Pitäjänapulaiset 1680–1687 Thomas Olai Arenius 1687–1699 Gustavus Werander 1699–1723 Olaus Ihlken 1724–1726 Georg Tengström 1732–1734 Anders Gadolin 1734–1736 Anders Bange 1736–1743 Thomas Arenius 1757–1763 Johan Stenbäck 1764–1766 Erik Munselius 1768–1773 Johan Wallenborg 1773–1783 Henrik Moliis 1783–1788 Erik Hägglund 1789–1800 Wilhelm Snellman 1803–1807 Zakris Gallenius 1808–1836 Henrik Aulin 1839–1844 Edvard Svan eli Svahn 1845–1855 Fredrik Östring 1859–1869 Karl Johan Adolf Nordman 1870–1881 Joel Lindholm 1882–1885 Klas Emil Hohenthal 1886–1894 Esaias Severin Cronström , virka lakkautettiin 1892 Ylimääräiset papit 1749–1753 Jakob Nils Häggman , vt. kirkkoherra 1755–1757 Johan Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1781–1782 Johan Moliis , kirkkoherran apulainen 1801–1803 Gustaf Erik Ganander , armovuodensaarnaaja, vs. pitäjänapulainen 1804–1808 Anders Johan Enholm , kirkkoherran apulainen 1808–1809 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1813–1818 Karl Gabriel Calamnius , kirkkoherran apulainen 1818–1820 Karl Fredrik Vallenborg , kirkkoherran apulainen 1821–1825 Zakris Toppelius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja –1826 Nils Abraham Moliis , pitäjänapulaisen apulainen 1826–1830 Johan Fredrik Planting , pappien apulainen 1829–1834 Johan Vilhelm Sinius , pitäjänapulaisen apulainen 1831–1832 Henrik Moliis , sijaiskirkkoherra 1833–1840 Edvard Svahn , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1837–1838 Johan Vegelius , kirkkoherran apulainen 1838–1840 Oskar Vilhelm Forsman , kirkkoherran apulainen 1840–1850 Jakob Esaias Vegelius , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Fredrik Vilhelm Venman , vs. pitäjänapulainen välisaarnaaja 1850–1853 Viktor Fredrik Lilius , kirkkoherran apulainen 1853–1862 Gustaf Vilhelm Lybeck , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1856 Jakob Henrik Roos , armovuodensaarnaaja 1856 Fredrik Alexander Sterenius , armovuodensaarnaaja 1856–1857 Elias Malmberg , armovuodensaarnaaja 1857–1859 Alexander Teodor Sternberg , armovuodensaarnaaja 1858–1859 Mauritz Edvard Caselius , vt. pitäjänapulainen 1869–1870 Georg Leonard Udelius , vt. pitäjänapulainen 1881–1882 Mauritz Elenius , vt. pitäjänapulainen 1883–1884 Axel Rudolf Leván , kirkkoherran apulainen 1884–1887 Juho Rudolf Forsman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1885–1886 Mauritz Elenius , vt. pitäjänapulainen 1885 Alfred Brynolf Leivo , kirkkoherran apulainen 1893–1894 Kustaa Hallio , kirkkoherran apulainen 1895–1896 August Fridolf Peltonen , kirkkoherran apulainen 1897 August Tobias Vilenius , kirkkoherran apulainen Arkisto Maalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1707 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Maalahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)