top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Masku

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Masku

Mainitaan itsenäisenä seurakuntana ainakin jo 1232. Seurakunta oli katolisella ajalla Turun piispan prebendana vuodesta 1399 ja Turun akatemian prebendana 1809–1834. Maskun kuntaan liitettin Askaisten ja Lemun kunnat 2009.


Seurakuntaan kuulunut Merimasku ja Luonnonmaan saaren pohjoispään kylät liitettiin kuuluvaksi Naantalin emäseurakuntaan 1577. Vahto perustettiin saarnahuonekunnaksi 1638, muodostettiin kappeliksi 1866 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893. Seurakuntaan kuuluneista Rusko oli vuoroin kappelina ja anneksia, kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901.


Muut nimet

Mannermasku, Masko


Kylät

Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Härmälä, Hujala, Humikkala, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Mäksmäki, Malho, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Tanila, Tujula, Villilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Viittalan entinen kappalaisen virkatalo, joka lahjoitettiin kappalaisen virkataloksi 1657, kuului myöhemmin Vähä-Perheen tilaan, jonka lahjoitti hovineuvos Toll 8.10.1844. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 20.12.1866 ja 31.8.1887.


Kirkkoherrat

1540–1560 Paavali Johanneksenpoika

1562–1564 Johannes Paavalinpoika

1563–1569 Yrjänä Mikaelinpoika

1569–1586 Johannes Paavalinpoika

1570–1586 Hannu Paavalinpoika

1586–1619 Hemming Henrikinpoika Hollo

1619–1625 Joosef Hemminginpoika Hollo

1627–1666 Henrik Hannunpoika Hoffman

1689–1698 Iisak Pijlmann

1699–1739 Simo Waccenius

1764–1782 Erik Borenius

1783–1792 Jaakko Cairenius

1796–1808 Isak Arenander

1809–1831 Jakob Bonsdorff, Turun akatemian professori

1835–1857 Erik Almberg

1876–1893 Erik Anton Almberg

1925–1939 Otto Erhard Ojanne


Kappalaiset

1559 Olaus

1561–1562 Johannes Pauli

1593–1618 Martti Pietarinpoika

Iisak Pietarinpoika Melartopaeus

1614–1619 Joosef Hemminginpoika Hollo

1625–1639 Tuomas Klemetinpoika Kastu

1642–1671 Tuomas Tuomaanpoika Fabricius

1693–1729 Jaakko Caringius

1730–1786 Henrik Ylenius

1817–1819 Henrik Cavonius

1820–1834 Gustaf Granström

1839–1840 Otto Johan Brander

1845–1876 Erik Anton Almberg

1887–1907 Erik Johan Gröndahl, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset

1659 sijoitettiin Vahdolle


Ylimääräiset papit

1729–1739 Henrik Ylenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1736–1739 Juhana Sciurenius, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1743–1748 Matias Petrenius, kirkkoherran apulainen

1748–1763 Mikael Nobesius, kirkkoherran apulainen

1763–1786 Henrik Juhana Ylenius, kappalaisen apulainen

1771–1780 Henrik Kustaa Borenius, kirkkoherran apulainen

1782–1783 Jaakko Cairenius, sijaiskirkkoherra

1792–1793 Antti Eklund, sijaiskirkkoherra

1793–1796 Iisak Forsell, sijaiskirkkkoherra

1798– Karl Caven, kappalaisen apulainen

1801–1806 Simon Helenius, kappalaisen apulainen

1805–1813 Johan Fredrik Engström, kirkkoherran apulainen

1813–1820 Gustaf Granström, kirkkoherran apulainen

1813–1817 Isak Gustafsson, kappalaisen apulainen

1819–1823 Johan Årenius, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1823–1826 Simon Gustaf Vallin, kirkkoherran apulainen

1826 Berndt Erik Holmberg, kirkkoherran apulainen

1827–1828 Johan Gustaf Gottleben, kirkkoherran apulainen

1828–1832 Johan Henrik Lundén, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Johan Ambrosius Hedenberg, armovuodensaarnaaja

1833–1834 Nils Aejmelæus, armovuodensaarnaaja

1834–1836 Anders Johan Salovius, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1834–1836 Fredrik Adolf Björkqvist, välisaarnaaja

1839 Otto Johan Brander, välisaarnaaja

1840–1842 Adolf Fredrik Possén, välisaarnaaja

1843–1845 Erik Anton Almberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1886 Frans Evert Richter, vt. kappalainen

1886–1887 August Edvard Helin, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen, Nousiaisten kappalainen

1886 Hugo Hjalmar Molin, vt. kappalainen

1887 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen

1905 Johan Richard Ellilä, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Maskun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1695, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1540–1954.


Osa seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui Kankaisten kartanossa sattuneessa tulipalossa 8.4.1819.


Kansallisarkisto on digitoinut Maskun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comentarios


Hae

bottom of page