Mainitaan itsenäisenä seurakuntana ainakin jo 1232. Seurakunta oli katolisella ajalla Turun piispan prebendana vuodesta 1399 ja Turun akatemian prebendana 1809–1834. Maskun kuntaan liitettin Askaisten ja Lemun kunnat 2009.
Seurakuntaan kuulunut Merimasku ja Luonnonmaan saaren pohjoispään kylät liitettiin kuuluvaksi Naantalin emäseurakuntaan 1577. Vahto perustettiin saarnahuonekunnaksi 1638, muodostettiin kappeliksi 1866 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893. Seurakuntaan kuuluneista Rusko oli vuoroin kappelina ja anneksia, kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901.
Muut nimet
Mannermasku, Masko
Kylät
Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Härmälä, Hujala, Humikkala, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Mäksmäki, Malho, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Tanila, Tujula, Villilä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Viittalan entinen kappalaisen virkatalo, joka lahjoitettiin kappalaisen virkataloksi 1657, kuului myöhemmin Vähä-Perheen tilaan, jonka lahjoitti hovineuvos Toll 8.10.1844. Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 20.12.1866 ja 31.8.1887.
Kirkkoherrat
1540–1560 Paavali Johanneksenpoika
1562–1564 Johannes Paavalinpoika
1563–1569 Yrjänä Mikaelinpoika
1569–1586 Johannes Paavalinpoika
1570–1586 Hannu Paavalinpoika
1586–1619 Hemming Henrikinpoika Hollo
1619–1625 Joosef Hemminginpoika Hollo
1627–1666 Henrik Hannunpoika Hoffman
1667–1689 Eerik Niilonpoika Isthmenius
1689–1698 Iisak Pijlmann
1699–1739 Simo Waccenius
1739–1763 Kustaa Pacchalenius
1764–1782 Erik Borenius
1783–1792 Jaakko Cairenius
1796–1808 Isak Arenander
1809–1831 Jakob Bonsdorff, Turun akatemian professori
1835–1857 Erik Almberg
1858–1875 Elias Malakias Rosengren
1876–1893 Erik Anton Almberg
1895–1906 Henrik Eliel Vegelius
1907–1924 August Fredrik Waldstedt
1925–1939 Otto Erhard Ojanne
Kappalaiset
1559 Olaus
1561–1562 Johannes Pauli
1593–1618 Martti Pietarinpoika
Iisak Pietarinpoika Melartopaeus
1614–1619 Joosef Hemminginpoika Hollo
1625–1639 Tuomas Klemetinpoika Kastu
1642–1671 Tuomas Tuomaanpoika Fabricius
1672–1691 Gabriel Eerikinpoika Leander
1693–1729 Jaakko Caringius
1730–1786 Henrik Ylenius
1788–1815 Henrik Johan Ylenius
1817–1819 Henrik Cavonius
1820–1834 Gustaf Granström
1836–1838 Anders Johan Salovius
1839–1840 Otto Johan Brander
1842–1844 Adolf Fredrik Possén
1845–1876 Erik Anton Almberg
1878–1886 Frans Oskar Sandberg
1887–1907 Erik Johan Gröndahl, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1655–1659 Yrjö Sipinpoika Caringius
1659 sijoitettiin Vahdolle
Ylimääräiset papit
1729–1739 Henrik Ylenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1736–1739 Juhana Sciurenius, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1743–1748 Matias Petrenius, kirkkoherran apulainen
1748–1763 Mikael Nobesius, kirkkoherran apulainen
1763–1786 Henrik Juhana Ylenius, kappalaisen apulainen
1771–1780 Henrik Kustaa Borenius, kirkkoherran apulainen
1782–1783 Jaakko Cairenius, sijaiskirkkoherra
1792–1793 Antti Eklund, sijaiskirkkoherra
1793–1796 Iisak Forsell, sijaiskirkkkoherra
1798– Karl Caven, kappalaisen apulainen
1801–1806 Simon Helenius, kappalaisen apulainen
1805–1813 Johan Fredrik Engström, kirkkoherran apulainen
1813–1820 Gustaf Granström, kirkkoherran apulainen
1813–1817 Isak Gustafsson, kappalaisen apulainen
1819–1823 Johan Årenius, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1823–1826 Simon Gustaf Vallin, kirkkoherran apulainen
1826 Berndt Erik Holmberg, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Johan Gustaf Gottleben, kirkkoherran apulainen
1828–1832 Johan Henrik Lundén, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Johan Ambrosius Hedenberg, armovuodensaarnaaja
1833–1834 Nils Aejmelæus, armovuodensaarnaaja
1834–1836 Anders Johan Salovius, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1834–1836 Fredrik Adolf Björkqvist, välisaarnaaja
1839 Otto Johan Brander, välisaarnaaja
1840–1842 Adolf Fredrik Possén, välisaarnaaja
1843–1845 Erik Anton Almberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1886 Frans Evert Richter, vt. kappalainen
1886–1887 August Edvard Helin, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen, Nousiaisten kappalainen
1886 Hugo Hjalmar Molin, vt. kappalainen
1887 Ludvig Leonard Lönnmark, vt. kappalainen
1905 Johan Richard Ellilä, vt. kirkkoherra
Arkisto
Maskun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1695, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1540–1954.
Osa seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui Kankaisten kartanossa sattuneessa tulipalossa 8.4.1819.
Kansallisarkisto on digitoinut Maskun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit