Kivennavan Kuokkalan ja Haapalan kylät määrättiin erotettavaksi Kivennavasta itsenäiseksi Kuokkalan luterilaiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.5.1913. Seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Seurakunnan hautausmaaksi määrättiin Haapalan kylän Tulokkaan tilasta ostettu maakappale, joka oli hyväksytty mainittujen kylien hautausmaaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.10.1910. Haapalan kylään kuulunut Pullisen kulmakunta erotettiin Kuokkalasta ja liitettiin kuulumaan Terijoen seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1915. Keisarillisen senaatin vuoden 1913 päätöstä ei kuitenkaan pantu toimeen ja päätös peruttiin 27.9.1923. Naapuriseurakunnat Kivennapa

Brändön eli Kulosaaren huvilakaupunki erotettiin Helsingin pitäjästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kirkollis- ja opetusministeriön päätöksellä 10.5.1919. Kirkko rakennettiin arkkitehti Bertel Jungin suunnitelmien mukaan ja se valmistui 1935. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Kulosaaren kunta perustettiin Uudenmaan maaherran päätöksellä 10.6.1921 ja liitettiin Helsingin kaupunkiin 1946. Muut nimet Brändö Maakirjakylät Brändö (Kulosaari) Naapuriseurakunnat Helsinki , Helsingin pitäjä Papisto Seurakunnan perustamisen yhteydessä kirkkoherralle määrättiin suoritettavan palkkana 5 000 markkaa ja vuokrarahoja 2 500 markkaa. Palkka koottiin siten, että jokainen seurakunnan 16 vuotta täyttänyt mies suoritti 2 markkaa ja nainen 1 markan. Ylimääräiset papit 1921 Rafael Gideon Gyllenberg, vt. kirkkoherra 1937– Werner Wirén

Erotettiin Sundin emäseurakunnasta vuoden 1403 jälkeen. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Annan nimikko. Seurakuntaan kuulunut Brändö mainitaan kappelina vuodesta 1630 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Maakirjakylät Björkö, Enklinge, Kumlinge, Manskär, Prästgård, Seglinge, Yxskär Naapuriseurakunnat Brändö , Sottunga , Vårdö Papisto Kirkkoherra sai kruunun kymmenysjyviä Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen kirjellä 13.6.1653. Kirkkoherran vastikejyvät olivat alkuaan 32 tynnyriä ja myöhemmin 16 tynnyriä vuodesta 1661, joista kuninkaan käskykirjeissä 12.6.1613, 22.5.1634, 6.8.1661 ja 12.9.1698 sekä maaherran kirjeessä 20.10.1685. Vastikejyvät otettiin kruunulle 1722 mutta palautettiin kirkkoherralle kuninkaan kirjeellä 23.7.1734 ja muutettiin vakinaiseksi vastikkeeksi, mistä keisarin käskykirjeessä 2.5.1845. Keisarin käskykirjeellä 4.7.1812 kirkkoherra sai 11 tynnyriä 14 1/2 kappaa korvauksena vahingoista, joita seurakunta ja sen pappila kärsivät Suomen sodan aikana. Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta katselmusoikeuden pöytäkirjassa 10.9.1816. Kirkkoherrat 1523 Nils Olofsson 1548–1554 Johannes 1555–1579 Martinus Olai 1578–1582 Jacobus Petri 1590–1593 Johannes Andreae 1599–1603 Laurentius Johannis Crugerus 1605 Ericus Martini 1610 Ericus Martini 1613–1630 Magnus Andreae Schraderus 1631–1639 Zacharias Johannis Stachaeus 1642–1658 Andreas Nicolai Mansnerus 1659–1685 Paulus Sigfridi Iheronius 1686–1697 Nicolas Grubb 1697–1698 Isaacus Mansnerus 1699–1714 Carolus Törn 1719–1737 Bryniel Mansnerus 1737–1745 Anders Silvanus 1747–1775 Jakob Silvanus 1776–1793 Israel Wallin 1794–1812 Isak Höckert 1816–1844 Karl Gustaf Lundenius 1847–1864 Benjamin Sulin 1865–1894 Johan Fredrik Mannström 1898–1904 Konrad Edvard Vanne 1906–1909 Erik August Göransson 1910–1921 Jakob Ferdinand Manner 1922–1927 Tor Ossian Rafael Beckman 1929–1933 Karl Evald Snellman 1946–1951 Johan Ragnar Lillie Ylimääräiset papit 1746–1748 Anders Skarén , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1757 Isak Mansnerus , kirkkoherran apulainen 1788–1790 Jakob Anders Gylling , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1807–1809 Anders Dahl , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Henrik Johan Holmberg , kirkkoherran apulainen 1812–1816 Daniel Ekvall , vt. kirkkoherra 1820–1821 Joel Robert Sveidel , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Jakob Henrik Lundenius , kirkkoherran apulainen 1828–1830 Josef Heldán , kirkkoherran apulainen 1830–1833 Josef Fredrik Juvelius , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Erik Eldén , kirkkoherran apulainen 1841 Lars Uno Sjöberg , kirkkoherran apulainen 1843–1847 Mauritz Hultman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1847–1850 Kristian Edvard Bergman , kirkkoherran apulainen 1852–1855 Gustaf Zakris Ramstadius , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Erik Rautell , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Fredrik Engelbrekt Chydenius , kirkkoherran apulainen 1860 Viktor August Konsin , kirkkoherran apulainen 1860 Anders Alexander Hartzell , kirkkoherran apulainen 1860 Karl Henrik Tervanen , kirkkoherran apulainen 1860 Erik Johan Liljestrand , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Lars August Palonen , kirkkoherran apulainen 1862–1863 Gustaf Höglund , kirkkoherran apulainen 1863 Gustaf Vilhelm Vigelius , kirkkoherran apulainen 1863–1864 Heikki Zoliman Salonius , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Karl Selim Fritjof Bergroth , vt. kirkkoherra 1894–1895 Gustaf Villehad Hermo , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1895–1898 Emanuel Seppäläinen , sijaiskirkkoherra 1904 Herman Oskar Mäkelä , vt. kirkkoherra 1904–1905 Emil Albert Rudelius , välisaarnaaja 1909 Arnold Werner Lindfors, vt. kirkkoherra 1909–1910 Arno Sonck, vt. kirkkoherra 1933–1934 Birger Emil Selroos, vt. kirkkoherra 1934 Heinz Alfred Stude, vt. kirkkoherra 1935–1946 Johan Ragnar Lillie, vt. kirkkoherra Arkisto Kumlingen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1776, tilikirjat vuodesta 1772 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1613–1946. Kansallisarkisto on digitoinut Kumlingen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Kumlingen ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan Kosken, Levanpellon ja Paluksen kylistä kappeliksi, kun kuningas päätti kappalaisen palkasta 10.9.1766. Seurakuntaan siirrettiin Ulvilasta majuri Berndt Johan Hastferin vuonna 1781 Kullaanjoen Solakoskelle perustama ja 1910-luvulla toimintansa lopettanut Fredriksforsin ruukki sekä Leinebergin tila keisarin käskykirjeellä 31.10.1887. Erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Ero toteutui 1920, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kullaan kunta perustettiin 1869. Muut nimet Levanpelto, Kulla Maakirjaylät Ahmaus, Koski, Leineperi, Levanpelto (kirkonkylä), Palus, Saarijärvi Naapuriseurakunnat Kauvatsa , Kokemäki , Lavia , Nakkila , Noormarkku , Ulvila Papisto Kappalaisen palkasta Keisarilllisen senaatin päätökset 1.11.1816 ja 7.1.1867. Seurakunnan kirkonkokouksen päätös lukkari-urkurin palkkaamisesta vahvistettiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 16.7.1896. Ensimmäisen kirkkoherran vaalin toimitti Ulvilan kappalainen 30.12.1900. Kirkkoherrat 1920–1955 Juho Rafael Raine Kappalaiset 1768–1775 Karl Schäffer 1777–1780 Anders Liljelund 1780–1800 Georg Montén 1801–1836 Anders Nordblad 1838–1853 Lars Gustaf Morén 1857–1880 Nehemias Verin 1883–1900 Emanuel Törmälä 1902–1909 Frans Arthur Fröberg 1910–1914 J. K. Saarento 1914 Mauno Soini 1914–1917 A. Raatsi 1917–1920 J. Kangasvuo Ylimääräiset papit 1800–1802 Josef Pahlman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1814–1816 Gabriel Granlund , kappalaisen apulainen 1825–1826 Anders Helenius , kappalaisen apulainen 1827–1830 Karl Gustaf Salovius , kappalaisen apulainen 1830 Anders Helenius , kappalaisen apulainen 1832–1833 Erik Vilhelm Rangelius , kappalaisen apulainen 1833–1834 Erik Eldén , kappalaisen apulainen 1834–1835 Abraham Engblom , kappalaisen apulainen 1835–1838 Lars Gustaf Morén , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1853 Johan Granqvist , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1853–1857 Nehemias Verin , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1880–1881 Jakob Juselius , vt. kappalainen 1881–1883 Emanuel Törmälä , vt. kappalainen 1900 August Tobias Vilenius , vt. kappalainen 1900–1902 Viktor Malakias Kaipio , vt. kappalainen 1909– Otto Erhard Ojanne, vt. kappalainen Arkisto Kullaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1768, tilikirjat vuodesta 1767 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1767–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Kullaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kangasalan emäseurakunnan kappeliksi noin 1640. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Sahalahden emäseurakuntaan yhdessä Vehkajärven rukoushuonekunnan kanssa Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.3.1896. Tällöin Kuhmalahden Haapasaaren ja Noksioisten kylät liitettiin myös kuuluvaksi Sahalahteen. Päätöksen oli tarkoitus astua voimaan 1.5.1910. Erotettiin kuitenkin Sahalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1911. Kuhmalahden kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kangasalan kuntaan 2011. Seurakunnan todennäköisesti ensimmäinen kirkko oli rakennettu puusta 1780. Kirkko oli yksilaivainen, ison tuvan kaltainen rakennus. Kirkko purettiin 1848, jolloin kellotapuli jäi paikalleen. Uusi ja nykyinen kirkko rakennettiin arkkitehti Ernst Lohrmannin piirusten mukaan 1846. Muut nimet Kuhmalaks, Kuhmalax, Pento Maakirjakylät Haapasaari, Isopento, Järvenpää, Kivisalmi, Pajula (Pajulahti), Pohja (Kuhmalaks), Rautio, Tervaniemi, Vehkajärvi, Vehkapuntari, Vähäpento Naapuriseurakunnat Eräjärvi , Kangasala , Kuhmoinen , Luopioinen , Längelmäki , Padasjoki , Sahalahti Papisto Paunulan autiotila määrättiin kappalaisen virkataloksi Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen kirjeellä 6.9.1651. Kappalaisen palkan ollessa vähäinen, määrättiin keisarillisella käskykirjeellä 28.11.1861, että virka olisi avoinna kunnes palkkaa korotettaisiin. Tämä tapahtui päätöksellä 27.3.1893. Kirkkoherrat 1911–1930 Knut Fabian Saarenmaa 1933–1950 Paavo Julius Viljanen Kappalaiset 1640–1688 Jakob Eschilli 1689–1697 Sigfrid Neppius 1698–1729 Henric Sterenius 1730–1750 Johan Sterenius 1751–1779 Adolf Adde 1779–1789 Gustaf Rancken 1790–1821 Johan Reinhold Wialén 1822–1833 Johan Henrik Nordlund 1834–1844 Johan Fredrik Fleege 1845–1856 Gustaf Molin 1857–1860 Johan Salenius 1896–1900 Henrik Fabian Kärki 1901–1903 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1729–1730 Johan Sterenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1789–1790 Johan Reinhold Wialén , vt. kappalainen 1821–1822 Josef Pahlman , välisaarnaaja 1833–1834 Johan Fredrik Fleege , välisaarnaaja 1841–1845 Karl Johan Lindholm , kappalaisen sijainen, välisaarnaaja 1856–1857 Vilhelm Adolf Skogström , välisaarnaaja 1860–1862 Sven Emil Krook , välisaarnaaja 1862–1866 Karl Johan Idman , vt. kappalainen 1866–1871 Henrik Fritjof Boisman , vt. kappalainen 1871–1873 Arvid Lundén , vt. kappalainen 1873–1879 Axel Amandus Achander , vt. kappalainen 1879–1886 Paul Otto Leivo , vt. kappalainen 1886–1891 Johan Särkkä 1890–1892 Viktor Salminen , vt. kappalainen, myös Eräjärvellä 1891 August Alfred Simola , vt. kappalainen 1892–1896 Henrik Fabian Kärki , vt. kappalainen 1893 Karl Konstantin Aalto , vt. kappalainen 1900–1901 Juho Henrik Pulkki , vt. kappalainen 1903– Juho Henrik Pulkki , vt. kappalainen 1930 Niilo Hakalehto, hiippakunta–apulainen –1933 Paavo Julius Viljanen, vt. kirkkoherra 1946–1947 Arvo Laajarinne, virkavapaudensaarnaaja 1950–1951 Kalle Kustaa Nuutti Urponen, välivuodensaarnaaja Arkisto Kuhmalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Kuhmalahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Sotkamon emäseurakunnan kappeliksi 13.11.1753, jolloin Kuhmoniemen seudun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa itselleen kirkon Korpisalmen kylään ja Sotkamon toinen kappalainen määrättiin muuttamaan sinne. Kirkko ja kellotapuli paloivat tuhopoltossa 22.5.1804. Sotkamon kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan apulainen seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 15.12.1841, jolloin annettiin myös kieltävä vastaus anomukseen perustaa Kuhmoniemelle kappeliseurakunta. Erotettiin Sotkamosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1856, jolloin seurakunta tuli kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1876. Seurakunta määrättiin konsistoriaaliseksi käskykirjeellä 24.11.1856. Seurakuntaan liitettiin Nurmekseen kuulunut Jonkeran kylä 1882. Kuhmoniemen kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Seurakunnan ja kunnan nimi lyhennettiin virallisesti Kuhmoksi 1936. Seurakuntaan kuuluneen Lentiiran kylän asukkaat saivat luvan rakentaa luvatta aloittamansa rukoushuoneen valmiiksi hallitsevan konsistorin päätöksellä 18.12.1812 mutta heidän anomukseensa saada oma pappi ei suostuttu. Muut nimet Kuhmoniemi Maakirjakylät Iivantiira, Jonkeri, Juttua, Katerma, Korpisalmi, Kuumu, Lammasperä, Lentiira, Lentua, Niva, Saunajärvi, Timoniemi, Vartius, Wepsä, Wieksi, Wiiksimo Naapuriseurakunnat Hyrynsalmi , Nurmes , Pielisjärvi , Ristijärvi , Sotkamo , Suomussalmi Papisto Sotkamon kappalaisen virkatalo Riikola vaihdettiin Ikolaan kuninkaan kirjeellä 4.3.1756. Kappalaisen saatavista tehtiin 5.8.1794 suostumus, joka ei kuitenkaan saanut kuninkaan vahvistusta. Keisarillinen senaatti antoi kirkkoherran palkasta päätöksen 30.10.1879 ja pitäjänapulaisen palkasta 10.9.1858. Kirkkoherrat 1871–1881 Karl Elis Roos 1882–1884 Karl Heinemann 1885– Karl Alexander Pfaler Kappalaiset –1689 Andreas Erici Cajanus 1690–1714 Isaacus Sinius 1714–1744 Josephus Ahllund senior 1745–1761 Josephus Ahllund junior 1762–1775 Johan Stubbe 1777–1791 Jakob Strömmer 1793–1805 Jakob Frosterus 1806–1812 Simon Johan Castrén 1814–1846 Jonas Gustaf Högman 1849–1859 Anders Nils Holmström , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1846–1849 Karl Fredrik Staudinger 1898–1905 Albert Räty , vt. pitäjänapulaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1740–1745 Josephus Ahllund junior, kappalaisen apulainen 1765–1777 Jakob Strömmer kappalaisen apulainen 1780–1782 Gabriel Matthias Lescelius , kappalaisen apulainen 1791 Johan Nyssén , kappalaisen apulainen 1791–1793 Jakob Frosterus , vt. kappalainen 1810–1814 Jonas Gustaf Högman , kappalaisen sijainen 1834–1844 Gustaf Fredrik Högman , kappalaisen apulainen 1844–1851 Jakob Arvid Frosterus , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Johan Gabriel Lagus , kappalaisen apulainen 1851–1858 Johan Henrik Ervast , kirkkoherran apulainen 1858–1859 Oskar Elis Pettersson , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Karl Jakob Keckman , välisaarnaaja 1865 Mikael Adolf Pelkonen , vt. pitäjänapulainen 1867 Nils August Berghäll , vt. kirkkoherra 1869–1871 Aron Johan Rytkönen , vt. kirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen 1881–1882 Johan Efraim Snellman , vt. kirkkoherra 1884–1885 Aukusti Mömmö , vt. kirkkoherra 1893–1896 Pekka Karhu , pitäjänapulaisen apulainen 1896–1898 Iisakki Puustinen , pitäjänapulaisen apulainen Pitäjänapulaiset 1860–1869 Johan Viktor Johnsson 1874–1904 August Holmström 1905 Pekka Leskinen , ensin vt. pitäjänapulainen Arkisto Kuhmon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1757, vihittyjen osalta vuodesta 1759 ja haudattujen osalta vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1957. Seurakunnan pappila paloi helluntaiaikaan 1807, jolloin tuhoutuivat rippikirjat vuosilta 1753–1771. Pappilan pienempi asuinrakennus paloi perustuksiaan myöten 30.5.1883, jolloin osa arkistosta tuhoutui. Kansallisarkisto on digitoinut Kuhmon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Iin emäseurakunnan kappeli, jolla oli yhteinen kappalainen Alakiimingin kanssa siihen saakka kunnes kappalaisen virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 14.7.1752. Kuivaniemeläiset olivat pyytäneet oman rukoushuoneen rakentamista jo piispantarkastuksessa vuonna 1666, mutta asia lykättiin tuolloin toistaiseksi. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Miettulassa. Sai oman pitäjänapulaisen, kun Ylikiimingin pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan kappalaisen tultua asetetuksi Ylikiiminkiin kuninkaan päätöksellä 6.8.1771. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1848, jolloin säädettiin Kuivaniemen muodostamisesta omaksi kappeliseurakunnaksi. Perustettiin Iin emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858 ja erotettiin itsenäiseksi kolmannen luokan konsistoriaaliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.12.1894. Oijärven asukkaat anoivat liittämistä Kuivaniemeen 1905, sillä Iihin oli pidempi ja kalliimpi matka kuin Kuivaniemelle, koska Iihin piti kulkea kolmen maksullisen lossinpaikan yli. Kuivaniemen kunta perustettiin 1867 ja Iin Oijärven kylä liitettiin kuntaan 1921. Kuivaniemen ja Iin kunnat yhdistetiin Iin kunnaksi 2007. Maakirjakylät Kuivaniemi, Oijärvi Naapuriseurakunnat Ii , Pudasjärvi , Ranua , Simo , Yli-Ii Papisto Kirkkoherrat 1920–1934 Oskari Heikki Jussila Kappalaiset 1894–1896 Emil Viktor Carpén , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset ? Thomas ? Jacobus Corvinus 1692–1700 Petrus Hoffrenius 1692–1700 Petrus Nessenius 1700 Petrus Andreæ Salander , apulainen (?) 1704–1720 Johannes Keckman –1707 Petrus Pecklinius , varapastori 1725–1738 Daniel Keckman 1739– Johan Wervenius 1747–1750 Gustaf Arander 1750–1764 Christian Henric Keckman 1765–1778 Sven Olsbo 1778–1791 Henric Enqvist 1792–1795 Isaac Snellman 1800–1813 Gustaf Durchman 1815–1847 Olof Vallin 1850–1884 Johan Carpén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1815 Elias Jeremias Fonselius , välisaarnaaja 1883–1894 Emil Viktor Carpén , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1896– Johan Valfrid Teräsvasara (Stålhammar) , vt. kappalainen Arkisto Kuivaniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1778, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat syntyneiden ja vihittyjen sekä kuolleiden osalta vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1938. Kansallisarkisto on digitoinut Kuivaniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Padasjoen emäseurakunnan kylänä 1483, kappelina ainakin jo 1540. Erotettiin Padasjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Muodostettiin uudelleen Padasjoen emäseurakunnan kappeliksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1741, jossa määrättiin seurakuntaan asumaan sekä kappalainen että kirkkoherran apulainen. Kirkko rakennettiin 1784-1786 ja vihittiin käyttöön Kustaa III:n nimellä 24.9.1786. Erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860. Kuhmoisten kunta perustettiin 1868. Muut nimet Kuhmois Maakirjakylät Anttula, Harmoinen (Harmois), Kaukola, Lästilä, Lättilä, Närvä, Ouninpohja, Pietilä, Pihlajalahti, Puukkonen (Puukkois), Päijälä, Rasi, Ruolahti, Suurijärvi, Tapiola, Tehi, Valkiala, Äkämäki Naapuriseurakunnat Jämsä , Kuhmalahti , Luhanka , Längelmäki , Padasjoki , Sysmä Papisto Kuningas käski 27.11.1680 ja 16.11.1693 maaherraa hankkimaan seurakunnalle virkatalon. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.2.1729 ja se vahvistettiin 28.3.1732. Kirkkoherran palkkaamasta apulaisesta keisarin käskykirje 25.11.1850. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 1.10.1860 ja 3.5.1877. Kirkkoherrat 1639 Andreas Petri 1642–1655 Laurentius Simonis Figulus 1664–1670 Georg Crucilander 1674–1688 Mårten Petri Lyra 1689–1720 Nicolaus Gestrinius 1722–1740 Kristian Jacobi Gååsman 1873–1880 Johan Salenius 1883–1896 Eugen Nyholm 1897– Mikko Arthur Levander 1916–1920 Sulo Soriola 1921–1934 Akseli T. Toikka 1936–1943 V. Tiitola 1946–1961 A. K. Kaarlehto Kappalaiset 1675 Jöran 1682–1704 Johan Lyra ? Mårten Petri Lyra 1707–1722 Kristian Gååsman 1728–1735 Henrik Lechlin 1735–1748 Samuel Aspholm 1749–1761 Simon Labbart 1762–1805 Gabriel Palander 1807–1831 Johan Asp 1834–1849 Karl Gabriel Lyra 1851–1871 Karl Viktor Tavaststjerna 1873–1884 Tobias Hagelin 1884–1891 Anshelm Nyström 1891–1908 Kaarlo Aleksanteri Varmavuori (Sahlberg) 1910– Paavo Ilkka Paunu 1915–1919 Antti Rentola 1921–1927 Theodor Pylvänäinen 1927–1929 Kustaa Elovaara 1929–1945 Paavo Lehtinen 1946–1954 Aarne Arjanheimo Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1800–1807 Johan Asp , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1812–1814 Karl Gabriel Lyra , kappalaisen apulainen 1831–1832 Johan August Albreckt Appelroth , virka- ja armonvuodensaarnaaja 1832–1834 Alexander Asp Armonvuodensaarnaajat 1849–1851 Paul Urbin , välisaarnaaja 1850–1854 Malakias Faler , virallinen armonvuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1854–1865 Albert August Lindbohm , kirkkoherran apulainen 1865–1868 Matias Fredrik Kotilainen 1869–1870 Alexander Vilhelm Forstadius , kirkkoherran apulainen 1870–1873 Anders Rosberg 1908 Kalle Mäkinen, kirkkoherran apulainen Arkisto Kuhmoisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–2010. Osa arkistoa tuhoutui pappilan palossa Johan Aspin ollessa kappalaisena 1807–1831, jolloin kappalaisen puustelli sijaitsi Ranta-Puukilassa. Kansallisarkisto on digitoinut Kuhmoisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kokkolan ja Pietarsaaren osista muodostettu Porasin kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan päätöksellä 22.8.1607 ja sai pitäjän vaakunan kultaisen kruunun mukaan nimen Kronoby. Uusi kirkko rakennettiin 1614. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Kruunupyyn kuntaan liitettiin Teerijärven ja Alavetelin kunnat 1969. Seurakunnassa sijainnut Korpholmenin kruununhospitaali perustettiin 1631. Sairaalalla oli oma kirkko ja saarnaaja, kunnes virka lakkautettiin 1811. Hospitaalikirkko tuhottiin isonvihan aikana ja venäläiset veivät kirkonkellot mukanaan. Kruununhospitaalin toiminta lakkasi 1841. Seurakuntaan kuulunut Teerijärvi perustettiin rukoushuonekuntana 1662, muodostettiin kappeliksi 1669 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1868. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1891. Seurakuntaan kuulunut Norrbyn rukoushuone perustettiin 1909. Muut nimet Kruununkylä, Poras, Påras Maakirjakylät Eugmo, Evijärvi, Hopsala, Inakylä, Kausti, Kallinen, Knifsund, Kortjärv, Kållby, Lepplax, Larsmo, Långö, Nedervetil, Norrby, Närvilä, Påras, Räyrinki, Sydänmaa, Sokoja, Söderby, Särkijärvi, Terjärv, Veteli, Ytterbråtö, Ytteresse, Överbråtö Naapuriseurakunnat Alaveteli , Evijärvi , Kaustinen , Kokkola , Kälviä , Luoto , Pedersöre , Teerijärvi , Veteli , Ähtävä Papisto Papiston palkasta tehtiin sopimus 1735 ja sittemmin noudatettiin kuninkaan 18.1.1743 antamaa asetusta Pohjanmaan papiston saatavista. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 7.12.1756. Kappalaisen virkatalon haltijan rakennusvelvollisuudesta laamanninoikeuden tuomio 24.4.1800 ja Vaasan hovioikeuden päätös 2.6.1810. Kirkkoherrat 1607–1614 Martinus Jacobi Viloi 1614–1616 Martinus Pauli Veronis 1628–1637 Jeremias Matthiae Cronbäck (Björnburgensis) 1638–1684 Jacobus Henrici Brennerus 1686 Jacobus Henrici Ristrenus 1687–1703 Jacobus Erici Falander 1703–1737 Ericus Erici Cajanus 1738–1774 Gustaf Juslenius 1776–1791 Erik Juvelius 1794–1819 Henrik Aulin 1821–1826 Fredrik Juvelius 1828–1838 Karl Fredrik Alcenius 1842–1852 Anders Gustaf Kihlman 1853–1872 Jakob Adolf Cajanus 1874–1887 Frans Viktor Sandelin 1888–1914 Jakob Joel Wegelius 1917–1950 Karl Johan Berg Kappalaiset ? Henricus 1635–1673 Martinus Georgii Taiterus (Grym) 1680–1706 Gabriel Gustavi Werander (Werenius) 1705–1714 Johan Pihlkar 1723–1735 Gustaf Bogman 1735–1780 Johan Forsman 1781–1804 Johan Munck 1805–1822 Anders Ehrström 1826–1839 Karl Gabriel Calamnius 1840–1858 Henrik Vilhelm Wegelius 1862–1869 Elias Fredrik Alcenins 1870–1882 Kristian Edvard Bergman 1885–1893 Hugo Valdemar Vecksell 1894– Karl Johan Berg Pitäjänapulaiset –1680 Gabriel Gustavi Werander (Werenius) –1702 Gabriel Gabrieli Werander 1703–1705 Johan Pihlkar 1713–1723 Gustaf Borgman 1732–1765 Eric Cajanus Apulaiset ja sijaiset 1674–1686 Jacobus Hernrici Ristrenius , hospitaalinsaarnaaja 1687–1699 Ericus Hammar , hospitaalinsaarnaaja 1699–1708 Samuel Julenius , hospitaalinsaarnaaja 1708–1721 Christian Kröger , hospitaalinsaarnaaja 1722–1723 Johan Uhlgren , hospitaalinsaarnaaja 1724–1735 Zacharias Julenius , hospitaalinsaarnaaja 1727–1733 Lars Häggman , papiston apulainen 1730–luku Erik Cajanus , kirkkoherran apulainen, hospitaalinsaarnaaja 1754– Johan Munck , kappalaisen apulainen 1757–1759 Georg Mathesius , vt. kirkkoherra 1760– Elias Granroth , kirkkoherran apulainen 1786–1794 Johan Henrik Juvelius , kirkkoherran apulainen 1793–1809 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1794 Fredrik Juvelius , kappalaisen apulainen 1797–1808 Henrik Aulin , kirkkoherran apulainen 1808 Karl Gustaf Kranck , kirkkoherran apulainen 1812–1818 Matias Laurén , kirkkoherran apulainen 1818–1820 Israel Reinhold Petterson , kirkkoherran apulainen 1818–1821 Erik Ticklén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1821–1823 Abraham Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1822–1823 Isak Rudolf Fonselius , kirkkoherran apulainen 1823–1824 Elias Vilhelm Kranck , armovuodensaarnaaja 1823–1827 Klas Fredrik Alán , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Karl Matias Kranck , armovuodensaarnaaja 1829–1835 Karl Gerhard Alcenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1835–1838 Fredrik Östring , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Elias Fredrik Alcenius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1839–1840 Karl Gerhard Alcenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1846–1852 Alfred Kihlman , kirkkoherran apulainen 1848–1853 Karl Nauklér , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Josef Reinhold Hedberg , armovuodensaarnaaja 1853–1854 Jakob Henrik Roos , kappalaisen apulainen 1854–1857 Fredrik Vilhelm Venman , kappalaisen apulainen 1857 Frans Jakob Chydenius , kappalaisen apulainen 1857 Frans Viktor Sandelin , kappalaisen apulainen 1857–1859 Karl Vilhelm Wegelius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1859–1862 Henrik August Wegelius , virka- ja armovuodensaarnaaja 1883–1884 Karl Gustaf Reinhold Vilenius , vt. kirkkoherra 1884 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , vt. kappalainen Arkisto Kruunupyyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732 ja tili- ja historiakirjat vuodesta 1710. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1607–1890. Seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat alkaen vuodesta1688 tuhoutuivat seurakunnan pappilan palossa noin vuonna 1738. Kaikki säilyneet historiakirjat alkavat vuodesta 1738. Kansallisarkisto on digitoinut Kruunupyyn seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kristiinankaupunki sai perustamiskirjan 5.12.1649 ja privilegionsa 9.3.1652. Kaupunki muodosti Lapväärtin emäseurakunnan kappelin perustamisestaan lähtien. Seurakunnan kirkko paloi 16.6.1697 ja kirkkoa varten kannettiin kolehti 7.12.1700. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714. Erotettiin Lapväärtistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.1.1897, jolloin määrättiin erotettavaksi jakamattomaksi seurakunnaksi Kristiinankaupungin kaupunkiseurakunta ja siihen kuluva maaseurakunta. Ensimmäinen kirkkoherra nimitettiin virkaansa 1906. Kaupungissa toimineen Kristiinankaupungin rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Muut nimet Kristinestad, Kristinestads stadsförsamling, Kristinestads landsförsamling Maakirjakylät Kristinestad, Låhlby, Myrkyn kylä, Påskmark, Påstmark, Tjöck (Tiukka) Naapuriseurakunnat Karijoki , Lapväärtti , Närpiö , Teuva Papisto Kristiinankaupungin osuudesta Lapväärtin emäseurakunnan kirkkoherran vaaleissa keisarin käskykirjeessä 8.9.1830. Kun kappalaisen palkkaa järjestettiin 1889, otettiin kaupungille hänelle ennen kuulunut niitty ja perunamaa, joita vasten kappalainen sai hakkauttaa puita pienestä metsäpalstasta. Kirkkoherrat 1909–1913 Lars Emil Törnvall 1913–1923 A. H. Tranchant 1924–1930 Carl Isidorus Lundberg 1930–1947 Karl Alfred Gröning 1949–1959 Anders Gustaf Stjernberg Kappalaiset 1725–1729 Anders Aspegren 1730–1740 Olof Jonæ Tunaeus 1740–1766 Karl Aspegren 1766–1781 Erik Munselius 1781–1790 Mikael Choraeus 1792–1812 Fredrik Fontell 1813–1859 Johan Henrik Roos 1861–1888 Karl Abraham Rikberg 1889–1891 Olof Peter August Sjögren 1892–1908 Georg Albert Immanuel Laurén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1757– Abraham Aspegren , kappalaisen apulainen 1812–1813 Johan Henrik Roos , välisaarnaaja 1836–1838 August Venman , kappalaisen apulainen 1838–1842 Karl Johan Roos , kappalaisen apulainen 1843–1845 Jakob Henrik Roos , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1845–1848 Karl Filip Tillman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1848–1849 Josef Reinhold Hedberg , kappalaisen apulainen 1849–1850 Karl Johan Roos , kappalaisen apulainen 1851–1852 Karl August Snellman , kappalaisen apulainen 1852–1856 Fredrik Alexander Sterenius , kappalaisen apulainen 1856–1857 Karl Gustaf Vallenius , kappalaisen apulainen 1857–1858 Karl Alfred Konstantin Moliis , kappalaisen apulainen 1858–1861 Jakob Henrik Roos , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1879–1880 Johan Anshelm Enebäck , vt. kappalainen 1880–1881 Justinus Hauvonen , kappalaisen apulainen 1883–1889 Ernst Gustaf Appelberg , vt. kappalainen 1891–1892 Karl Peter Elenius , vt. kappalainen 1905–1907 Gustaf Calixtus Karlsson , kappalaisen apulainen 1908–1909 Lars Emil Tönvall , vt. kirkkoherra Arkisto Kristiinankaupungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1897. Kansallisarkisto on digitoinut Kristiinankaupungin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)