Erotettiin Sundin emäseurakunnasta vuoden 1403 jälkeen. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Annan nimikko. Seurakuntaan kuulunut Brändö mainitaan kappelina vuodesta 1630 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864.
Maakirjakylät
Björkö, Enklinge, Kumlinge, Manskär, Prästgård, Seglinge, Yxskär
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai kruunun kymmenysjyviä Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen kirjellä 13.6.1653. Kirkkoherran vastikejyvät olivat alkuaan 32 tynnyriä ja myöhemmin 16 tynnyriä vuodesta 1661, joista kuninkaan käskykirjeissä 12.6.1613, 22.5.1634, 6.8.1661 ja 12.9.1698 sekä maaherran kirjeessä 20.10.1685. Vastikejyvät otettiin kruunulle 1722 mutta palautettiin kirkkoherralle kuninkaan kirjeellä 23.7.1734 ja muutettiin vakinaiseksi vastikkeeksi, mistä keisarin käskykirjeessä 2.5.1845. Keisarin käskykirjeellä 4.7.1812 kirkkoherra sai 11 tynnyriä 14 1/2 kappaa korvauksena vahingoista, joita seurakunta ja sen pappila kärsivät Suomen sodan aikana. Seurakuntalaisten rakennusvelvollisuudesta katselmusoikeuden pöytäkirjassa 10.9.1816.
Kirkkoherrat
1523 Nils Olofsson
1548–1554 Johannes
1555–1579 Martinus Olai
1578–1582 Jacobus Petri
1590–1593 Johannes Andreae
1599–1603 Laurentius Johannis Crugerus
1605 Ericus Martini
1610 Ericus Martini
1613–1630 Magnus Andreae Schraderus
1631–1639 Zacharias Johannis Stachaeus
1642–1658 Andreas Nicolai Mansnerus
1659–1685 Paulus Sigfridi Iheronius
1686–1697 Nicolas Grubb
1697–1698 Isaacus Mansnerus
1699–1714 Carolus Törn
1719–1737 Bryniel Mansnerus
1737–1745 Anders Silvanus
1747–1775 Jakob Silvanus
1776–1793 Israel Wallin
1794–1812 Isak Höckert
1816–1844 Karl Gustaf Lundenius
1847–1864 Benjamin Sulin
1865–1894 Johan Fredrik Mannström
1898–1904 Konrad Edvard Vanne
1906–1909 Erik August Göransson
1910–1921 Jakob Ferdinand Manner
1922–1927 Tor Ossian Rafael Beckman
1929–1933 Karl Evald Snellman
1946–1951 Johan Ragnar Lillie
Ylimääräiset papit
1746–1748 Anders Skarén, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1757 Isak Mansnerus, kirkkoherran apulainen
1788–1790 Jakob Anders Gylling, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1807–1809 Anders Dahl, kirkkoherran apulainen
1809–1811 Henrik Johan Holmberg, kirkkoherran apulainen
1812–1816 Daniel Ekvall, vt. kirkkoherra
1820–1821 Joel Robert Sveidel, kirkkoherran apulainen
1826–1828 Jakob Henrik Lundenius, kirkkoherran apulainen
1828–1830 Josef Heldán, kirkkoherran apulainen
1830–1833 Josef Fredrik Juvelius, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Erik Eldén, kirkkoherran apulainen
1841 Lars Uno Sjöberg, kirkkoherran apulainen
1843–1847 Mauritz Hultman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1847–1850 Kristian Edvard Bergman, kirkkoherran apulainen
1852–1855 Gustaf Zakris Ramstadius, kirkkoherran apulainen
1855–1856 Erik Rautell, kirkkoherran apulainen
1857–1858 Fredrik Engelbrekt Chydenius, kirkkoherran apulainen
1860 Viktor August Konsin, kirkkoherran apulainen
1860 Anders Alexander Hartzell, kirkkoherran apulainen
1860 Karl Henrik Tervanen, kirkkoherran apulainen
1860 Erik Johan Liljestrand, kirkkoherran apulainen
1861–1862 Lars August Palonen, kirkkoherran apulainen
1862–1863 Gustaf Höglund, kirkkoherran apulainen
1863 Gustaf Vilhelm Vigelius, kirkkoherran apulainen
1863–1864 Heikki Zoliman Salonius, kirkkoherran apulainen
1864–1865 Karl Selim Fritjof Bergroth, vt. kirkkoherra
1894–1895 Gustaf Villehad Hermo, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1895–1898 Emanuel Seppäläinen, sijaiskirkkoherra
1904 Herman Oskar Mäkelä, vt. kirkkoherra
1904–1905 Emil Albert Rudelius, välisaarnaaja
1909 Arnold Werner Lindfors, vt. kirkkoherra
1909–1910 Arno Sonck, vt. kirkkoherra
1933–1934 Birger Emil Selroos, vt. kirkkoherra
1934 Heinz Alfred Stude, vt. kirkkoherra
1935–1946 Johan Ragnar Lillie, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kumlingen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1776, tilikirjat vuodesta 1772 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1613–1946.
Kansallisarkisto on digitoinut Kumlingen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Kumlingen ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa.
Comentarios