Hartolan emäseurakunnan Leivonmäen kylän asukkaat saivat luvan rakentaa oman rukoushuoneen 8.4.1772. Rukoushuone valmistui kolme vuotta myöhemmin ja aluksi emäseurakunnan papisto piti siellä jumalanpalveluksia. Samaan emäseurakuntaan kuuluneen kirkottoman Joutsan kappelin perustamisen myötä seurakuntaan asetettiin vuonna 1784 kappalainen, joka muutti lopulta Joutsaan 1798. Tämän jälkeen seurakunnassa saarnasi sekä emäseurakunnan että Joutsan kappelin papisto. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 16.3.1850 ja oman papin asettamiselle kappeliin annettiin lupa 2.5.1851. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Joutsan emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 23.1.1860. Lupa uuden puukirkon rakentamiselle annettiin Keisarillisen senaatin siviilitoimituskunnan kirjeellä 8.3.1870. Erotettiin Joutsasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.11.1878 ja ero toteutui silloisen kirkkoherran poistuttua virasta 1880. Leivonmäen kunta perustettiin 1870. Leivonmäen kunta liitettiin Joutsan kuntaan 2008. Maakirjakylät Havumäki, Leivonmäki, Rutalahti Naapuriseurakunnat Joutsa , Kangasniemi , Korpilahti , Luhanka , Toivakka Papisto Kappalaisen virkatalo ostettiin 100 hopearuplalla ja tilalle annettiin kiinnekirja 30.8.1852. Kirkkoherran virkatalon oikeuksista keisarin käskykirje 3.3.1885. Virkatalolle ostettiin Ruittalan tila 1889. Pahkalan lisämaista kuvernöörin päätöksessä 29.2.1896. Rutajärven lietemaista annettiin pappilalle 10 hehtaaria päätöksellä 16.1.1898. Kirkkoherrat 1883–1904 Artur Olivier Blomberg 1905–1920 Juho Korhonen 1921–1925 Otto Kolehmainen 1926–1940 Sem Johannes Ortala (Osberg) 1944–1951 Viljo Elja Kalervo Penttilä Kappalaiset 1852 Johan Gustaf Lönnblad 1853–1865 Paul Urbin 1866–1875 Karl Fredrik Bastman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1852–1853 Paul Urbin , välisaarnaaja 1859–1862 Karl Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1865–1866 Karl Fredrik Bastman , vt. kappalainen 1874–1876 Johan Vilhelm Lindqvist , vs. kappalainen vt. kappalainen 1876 Gustaf Basilius Juslén , vt. kappalainen 1876–1879 Heikki Salonen , vt. kappalainen 1879–1882 August Hämäläinen , vt. kappalainen 1882–1883 Artur Olivier Blomberg , vt. kirkkoherra 1894–1895 Juho Paavali Leivonen , vt. kirkkoherra 1897 Niilo Pispala , vt. kirkkoherra 1904 Kustaa Mortimer Martin , vt. kirkkoherra 1904–1905 Yrjö Juhani Hofström , vt. kirkkoherra Arkisto Leivonmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1853 ja historiakirjat vuodesta 1852. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1852–1905. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Alajärven rukoushuonekunnaksi, kun muutamat Alajärven, Ähtärin ja Ruoveden seutujen asukkaat olivat tehneet suostumuksen palkan suorittamisesta vastaisuudessa mahdollisesti määrättävälle papille 7.10.1797. Suostumus sai kuninkaan vahvistuksen 14.11.1799. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1859. Erotettiin Alajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Lehtimäen kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Alajärven kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Kukko, Laasala, Lehtimäki, Lipo (Livonkylä), Töysä Naapuriseurakunnat Alajärvi , Kuortane , Soini , Töysä , Ähtäri Papisto Suostumus papin palkkaamisesta vahvistettiin 14.11.1799. Papin palkasta maaherran päätös 24.1.1907. Kappalaisen hallussa oli Myllymäen tila mutta myöhemmin sen myymisestä keskusteltiin. Kirkkoherrat 1918–1923 Kaarlo Mattila 1935–1937 Frithiof Johannes Pennanen 1938–1956 Tauno Kaarlo Vartia Kappalaiset 1870 Herman Maurits Inberg 1872–1874 Gustaf von Essen 1884–1886 Edvard Eliel Lundell 1895–1911 Kaarle Kustaa Turtola , virka lakkautettin 1904 1909–1913 Kaarlo Johannes Korpitie Saarnaajat 1800–1817 Markus Fagerdahl 1818–1825 Juhana Niilo Nyberg 1828–1833 Erik Niklas Hildén 1833–1841 Peter Vilhelm Kranck 1843–1851 Pietari Henrik Lindegren 1851–1860 Kaarle Fredrik Staudinger 1863–1868 Kaarlo Kustaa Grönberg , virka lakkautettiin Apupapit ja väliajansaarnaajat 1826–1827 Kustaa Hornborg , välisaarnaaja 1841–1843 Henrik Vilhelm Wahlstein , välisaarnaaja 1851 Gustaf Enok Svinberg , vt. saarnaaja 1860–1862 Herman Maurits Inberg , armovuodensaarnaaja 1862 Gustaf Vilenius, armovuodensaarnaaja 1862–1863 Josef Verner Kjellberg , armovuodensaarnaaja 1871–1872 Gustaf von Essen , armovuodensaarnaaja 1874–1877 Joel August Heikel , vt. kappalainen 1878–1883 Jebets Jesiel Judi Judén . vt. kappalainen 1883 Johan Gustaf Hollmén , vt. kappalainen 1883 Kaarlo Simelius , vt. kappalainen 1886–1894 Juhan Fredrik Olin , vt. kappalainen 1894–1895 Kaarlo Vihtori Petrell , vt. kappalainen 1913–1914 Paavo Ilmari Liukku 1914–1917 Kaarlo Mattila 1923–1926 Väinö Juho Mattila, vt. kirkkoherra 1926–1928 Juho Stefanus Järvi, vt. kirkkoherra 1928–1934 Aarno Johannes Vihantola, vt. kirkkoherra 1934–1935 Aarno Uljas Seppo, vt. kirkkoherra 1937–1938 Juho Väinämö Honkala, vt. kirkkoherra 1946 Risto Johannes Nivari 1946 Veikko Armas Mattila Arkisto Lehtimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1800, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1800. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1915. Kansallisarkisto on digitoinut Lehtimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mouhijärven emäseurakunnan kappeliksi, kun lupa oman kirkon rakentamiseen annettiin 8.2.1823. Kirkko valmistui vielä samana vuonna. Jo ennen kirkon valmistumista emäseurakunnan papisto oli pitänyt saarnoja Lavian eli Riihon kulmakunnalla ainakin vuodesta 1816 alkaen. Erotettiin Mouhijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870. Lavian kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Porin kaupunkiin 2015. Maakirjakylät Aluskylä, Hahmajärvi, Haunia, Hyynilä, Häijä, Iirola, Jalkavala, Kairila, Kalliala, Kittilä, Kiurala, Kouraniemi, Lavia, Mierola, Mustajoki, Myöntäjä, Niemi, Pajuniemi, Palviala, Perä, Pohjakylä, Riiho, Riuttala, Saarijärvi, Suodenniemi, Tyrisevä, Urmila Naapuriseurakunnat Kankaanpää , Kiikoinen , Kullaa , Noormarkku , Pomarkku , Suodenniemi Papisto Kirkkoherrat 1881–1885 Emil Teodor Gestrin 1896– Reinhold Grönvall Kappalaiset 1827–1844 Fredrik Ollonqvist 1844–1859 Viktor Adrian Bergroth 1861–1867 Moses Runstén 1871–1877 Emil Teodor Gestrin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1859–1861 Karl Fabian Sahlberg , välisaarnaaja 1868–1871 Emil Teodor Gestrin , vt. kappalainen 1877–1881 Emil Teodor Gestrin, vt. kappalainen 1890–1891 Otto Vilhelm Åkerman , kirkkoherran apulainen 1891 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1893–1896 Anton Anshelm Virtanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1906 Vilhelm Oskari Lampo , vt. kirkkoherra Arkisto Lavian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1827, tilikirjat vuodesta 1827 ja historiakirjat vuodesta 1827. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1805–1926. Punaiset rikkoivat seurakunnan kirkon urut ja turmelivat alttaritaulun sisällissodan aikana 1918, jolloin he repivät myös pahoin rippikirjan vuosilta 1900–1909. Kansallisarkisto on digitoinut Lavian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Vehkalahden emäseurakuntaan kuulunut itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka liitettiin kuuluvaksi Viipurin seurakuntaan 1710. Kakin kappalainen ja Koiviston papisto olivat velvollisia pitämään saaren asukkaille jumalanpalveluksia. Oikeuskollegion päätöksellä 23.5.1763 Kakin kappalaisen tehtäväksi asetettiin kaikkien Suomenlahden saarten asukkaiden sielunhoidosta vastaaminen Koiviston emäseurakunnan alaisuuteen jätettyä Seiskaria lukuun ottamatta. Lavansaari siirrettiin kuuluvaksi Koiviston emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 17.1.1817 mutta määräys pantiin täytäntöön vasta 1.5.1831. Koiviston papiston tuli käydä Lavansaarella ja Seiskarissa pitämässä jumalanpalveluksia kahdesti vuodessa, mistä tuomiokapitulin päätökset 5.6.1816, 17.12.1831 ja 22.8.1832. Lavansaaren järjestyksessään kolmas kirkko rakennettiin 1783 ja kirkko varustettiin Andreas Chierdin gouache-maalauksilla 1787. Kirkonkellossa olevan kirjoituksen mukaan se oli valettu Tukholmassa 1735 ja se oli kuulunut aiemmin Pietarin ruotsalaiselle kirkolle. Lavansaari muodostettiin saarnahuonekunnaksi keisarin armollisella julistuksella 5.8.1896, jolloin määrättiin asetettavaksi ylimääräiset saarnaajat Lavansaarelle ja Seiskariin. Lavansaaren ensimmäinen saarnaaja astui virkaansa 1897. Lavansaaren kunta perustettiin 1904. Lavansaaren kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Lavansaaren seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Suomenlahden ulkosaarien asukkaat evakuoitiin Viipurin lääninhallituksen määräyksellä 10.10.1939, jolloin lavansaarelaiset sijoitettiin Rauman ympäristöön Satakuntaan. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Lavansaaren asukkaat sijoitettiin Pyhtäälle, Ruotsinpyhtäälle, Pernajaan ja Loviisaan. Muut nimet Löfskär, Löfsalö Maakirjakylät Klausinkylä, Lounatkylä, Peninsaari, Pohjakylä Papisto Koiviston papiston saatavista Lavansaarelta tehtiin suostumukset 9.7.1831 ja 9.6.1839 sekä Keisarillisen senaatin päätös 12.6.1845. Kirkonkokouksessa 1.6.1894 seurakunta korotti henkilömaksut 1 markkaan 50 penniin mutta tämän jälkeenkin kannettiin vanhan tavan mukaan 1 markka 38 penniä. Saarnaajan palkka oli 1900-luvun alussa valtiolta 1 000 markkaa, henkilömaksut 690 markkaa, koulupiiriltä 200 markkaa, lämpö- ja valo- sekä sisäänkirjoitusrahat 75 markkaa. Saarnaajalla oli asuttavana neljä huonetta saaren koulurakennuksessa. Manttaalien mukaan ei myöhemmin maksettu papinpalkkaa Saarnaajat 1897–1901 Emanuel Kolkki 1901–1904 Taavi Vaittinen 1904–1907 Abel Fabian Raunio 1907 Kaarle Juhana Hämäläinen 1907– Verneri Arthur Varpelaide Ylimääräiset papit 1903 Kustaa Nestori Korpela , vt. saarnaaja Arkisto Lavansaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1749. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1975. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Lavansaaren seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lauritsalan kauppala perustettiin Lappeen kunnan alueelle 1932. Kauppala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1951. Lauritsala liitettiin taloudellisesti ja hallinnollisesti Lappeenrannan seurakuntayhtymään 1967, jolloin myös Lauritsalan kauppala liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin. Naapuriseurakunnat Lappee , Lappeenranta

Alkuaan Rautalammin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1593. Laukaan kappeli (Capella Lauconii prope Ruthenos infideles situta) mainitaan jo 1518, mutta tämän Bartholomaeukselle, Laurentiukselle, Henrikille, Katariinalle ja Barbaralle pyhitetyn kappelin on arveltu kuuluneen Laukon kartanolle Vesilahdella. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1589–1591 ja tämä kirkko mainitaan jätetyn autioksi 1685. Toinen kirkko rakennettiin samana vuonna. Vuonna 1798 valmistui kolmas, sisältä maalattu kirkko, joka tuhoutui murhapoltossa 20.8.1831. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Olavin nimikko ainakin 1700-luvun alussa. Seurakuntaan kuulunut Jyväskylä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1660, muodostettiin kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi jakamattomaksi kaupunki- ja maaseurakunnaksi 1856. Seurakuntaan kuulunut Sumiainen perustettiin rukoushuonekunnaksi 1800, muodostettiin kappeliksi 1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896. Osia seurakunnasta liitettiin perustettuun Rautalammin emäseurakunnan Hankasalmen kappeliin 1860. Laukaan kunta perustettiin 1868. Muut nimet Laukaa, Laukas, Pärnäsaari Maakirjakylät Haapavatia, Kapeekoski, Kuusvesi, Laukkavirta, Leppävesi, Lievestuore, Nurmijärvi, Pellosniemi, Petruma, Savio, Wehniä Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Jyväskylä , Konnevesi , Sumiainen , Suolahti, Toivakka , Uurainen , Äänekoski Papisto Kappalainen Isak Svanstrupen oma tila, Kuhankosken rannalla sijaitseva Harhala, tuli virkataloksi 1683 mutta tulipalo hävitti talon myöhemmin. Papiston palkasta tehtiin määräyksiä piispantarkastuksessa 5.2.1730 ja sen suostumus vahvistettiin 21.11.1839. Suostumus pienistä parseleista vahvistettiin 14.3.1867 ja 17.3.1869. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.10.1787. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 17.4.1873. Pappilan rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870. Kappalaisen virkataloon kuului kalastusoikeus noin 50 leiviskän edestä Kuhankoskella. Kirkkoherrat 1593–1605 Ericus Marci Finno 1606–1629 Thomas Andreae 1629–1656 Henricus Gregorii 1662 Michael Thomae 1663 Elias Michaelis 1664–1682 Jacobus Georgii Raicchaeus 1683–1688 Aaron Fabricius 1689–1695 Ericus Jordani Peuronius 1696–1712 Paulus Jempsonius 1714–1729 Johannes Sinius 1730–1745 Carolus Tuderus 1746–1785 Johan Tuderus 1787–1802 Johan Borgstedt 1805–1828 Arvid Adolf Arvidsson 1830–1838 Emanuel Waldén 1842–1866 Karl Isak Wallenius 1868–1874 Anders Gustaf Indrén 1876–1906 Otto Adolf Stenroth 1907–1919 Arvid Lundén 1920–1949 Paul Osvald Stenroth Kappalaiset 1627–1651 Laurentius 1662–1694 Isaacus Stephani Svanstrupe 1694 Jacobus Peuronius 1698–1702 Michael Peninsulanus 1702–1737 Henrik Palilius 1737–1746 Johan Tuderus 1746–1779 Karl Limatius 1779–1787 Johan Borgstedt 1788–1792 Otto Reinhold Bökman 1795–1796 Abraham Nordman 1800–1803 Daniel Tuderus 1805–1822 Karl Gustaf Dahlström 1826–1830 Erik Johan Flinkman 1833–1841 Karl Fredrik Norring 1843–1849 Henrik August Lindeberg 1853–1866 Frans Ferdinand Flinkman 1871–1889 Henrik Kekoni 1889–1902 Anton Lukas Wilén 1903–1943 Johannes Gottlieb Kristoffer Dahlgren 1945–1972 Väinö Vesterinen Pitäjänapulaiset 1676–1690 Paulus Jempsonius 1699–1713 Anders Amnelin 1724–1731 Erik Lyra 1734–1737 Johan Tuderus 1787–1788 Otto Reinhold Bökman 1790–1797 Daniel Tuderus Ylimääräiset papit 1653–1656 Laurentius Pauli, kirkkoherran apulainen 1680 Jacobus Jacobi Raichaeus, kirkkoherran apulainen 1707–1713 Arvid Jempsonius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1714–1720 Carolus Tuderus , kirkkoherran apulainen 1720–1723 Karl Rheander , kappalaisen sijainen 1720–1723 Carolus Tuderus , kappalaisen sijainen 1739–1745 Karl Limatius , kirkkoherran apulainen 1745 Johan Tuderus , kirkkoherran sijainen 1763–1780 Johan Borgstedt , pitäjänapulainen 1767–1769 Karl Henrik Tuderus , kirkkoherran apulainen 1802–1805 Erik Engman , virka- ja armovuodensaarnaaja 1803–1805 Karl Fredrik Linde , sijaiskirkkoherra ja armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1809–1813 Henrik Tarén , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Lars Peurón , kappalaisen apulainen 1813–1815 Karl Vilhelm Becker , kirkkoherran apulainen 1816–1826 Gustav Adolf Aschan , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1821–1833 Alexander Dahlström , kappalaisen sijainen 1826–1833 Johan Henrik Gestrin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1830–1838 Gabriel Flygtman , virkavuoden saarnaaja, kirkkoherran apulainen 1835–1836 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1836–1838 Anders Gustaf Eklund , kappalaisen apulainen 1838–1843 Anders Johan Kiljander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1839–1843 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1842–1843 Klas Gustaf Beyrath , kirkkoherran apulainen 1843 Karl Liljeqvist , välisaarnaaja 1843–1846 Fredrik Otto Grahn , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Abel Abednego Hilander , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1849 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1846 Verner Johan Majander , kappalaisen sijainen 1848 Julius Henrik Lind , kappalaisen sijainen 1848–1851 Johan Gustaf Lönnblad , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1849–1862 Isak Alexis Wallenius , kirkkoherran apulainen 1851–1853 Karl Mauriz Lagerstam , armovuodensaarnaaja 1862 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1863 Vilhelm Sjöström , kirkkoherran apulainen 1863–1868 Isak Alexis Wallenius , sijaiskirkkoherra 1866–1868 Frans Karl Otto Vilhelm Winter , armovuodensaarnaaja 1868 Karl Vilhelm Silfvenius , vt. kappalainen 1869–1870 Karl Vilhelm Brummer , vt. kappalainen 1870 Konrad Edvard Tornberg , vt. kappalainen 1875–1876 Gustaf Basilius Juslén , armovuodensaarnaaja 1885 Johannes Smolander , kirkkoherran apulainen 1887–1889 Valter Erik Lampén , kirkkoherran apulainen 1889 Sakari Hämäläinen , kappalaisen apulainen 1890–1893 Odert Julius Ingman , kirkkoherran apulainen 1893–1898 Paul Osvald Stenroth , kirkkoherran apulainen 1894 Kaarlo Kerkkonen , papiston apulainen 1896 Anders Kristoffer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1898 Johan Emil Andelin , kirkkoherran apulainen 1898 Kustaa Eemil Erander , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1900 Kustaa Alfred Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1900–1907 Frans Oskar Niemi , papiston apulainen 1900–1903 Karl Ernst Aarnio , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1902–1904 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen 1904–1905 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1905 Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen 1905–1907 Hjalmar Abraham Paunu (Dufva), apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Laukaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1679–2011. Arkiston vanhin osa on tuhoutunut tulipalossa. Kansallisarkisto on digitoinut Laukaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Närpiön emäseurakunnan kappeliksi 1594. Lapväärtti mainitaan paikkakuntana jo 1303. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1607. Seurakunnan puinen kirkko rakennettiin 1666 ja kirkkoa laajennettiin 1761. Lapväärtin kunta liitettiin Kristiinankaupunkiin 1973. Seurakuntaan kuuluneista Isojoki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1710, muodostettiin kappeliksi 1732 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1855. Siipyy perustettiin kappeliksi 1785 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Karijoki perustettiin saarnahuonekunnaksi 1811, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1862. Kristiinankaupunki perustettiin ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Muut nimet Lappfjärd Maakirjakylät Dagsmark, Härkmeri, Lappfjärd, Lålby, Mörtmark, Uttermåssa, Åback Naapuriseurakunnat Isojoki , Karijoki , Kristiinankaupunki , Siipyy , Teuva Papisto Kirkkoherrat 1607–1611 Petrus Thomasson Korpenius 1612–1615 Mattheus Laurentii 1617–1628 Nicolaus Henrici Remannus (Raumannus) 1629–1630 Ericus Henrici Ilonus 1634–1635 Johannes Ljungonis 1636–1658 Andreas Magni Kempe 1658–1669 Lars Kempe 1673–1687 Johannes Johansson Wazaeus 1688–1701 Johannes Beckman 1703–1711 Jacobus Carolus Werander 1712–1719 Johannes Wendelinus 1721–1736 Ericus Sand 1737–1745 Petter Hällberg 1746–1748 Isaac Henrici Peldan 1752–1785 Jacob Estlander 1786–1807 Rudolf Josef Estlander 1808–1820 Isak Erik Estlander 1824–1854 Jakob Jonas Estlander 1856–1875 Elias Robert Alcenius 1876–1886 Karl Johan Roos 1890–1905 Josef Salem Laurell 1906–1928 Georg Albert Immanuel Laurén 1929–1950 Aksel Gunnar Rancken Kappalaiset 1594–1596 Mattheus Laurentii 1597 Henricus Petri 1598–1607 Mattheus Laurentii 1625–1629 Erik Ilonus 1629–1636 Olaus Martini 1641 Lars 1651–1660 Lars Rivelius Gregorius Burtholdi Raumannus 1660–1695 Lars Jönsson Wirgulander 1695–1719 Johannes Bachster 1722–1734 Daniel Roos , vanhempi 1734–1786 Daniel Roos , nuorempi 1787–1808 Johan Roos 1812–1841 Elias Jonae Lagus 1842–1846 Johan August Bergman 1849–1854 Karl Henrik Fonselius 1854–1864 Karl Erik Bergman 1865–1879 Bernhard Taxell 1882–1907 Oskar August Hannelius 1908–1934 Wilhelm Ingman 1936–1945 Anders Gustaf Stjernberg 1945–1948 Arthur Sigfrid Smeds 1948–1950 Runar Mathias Gottberg Ylimääräiset papit –1703 Laurentius Qvist 1705– Daniel Roos senior, papiston apulainen 1732–1734 Daniel Roos , kirkkoherran apulainen 1744–1752 Jakob Estlander , kirkkoherran apulainen 1748–1750 Mauritz Wilhelm Fontell , kirkkoherran apulainen 1758– Gabriel Alcenius , kirkkoherran apulainen 1767– Elias Alcenius , kappalaisen apulainen 1778–1787 Johan Roos , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1780–1786 Rudolf Josef Estlander , kirkkoherran apulainen 1799–1804 Jakob Bernhard Estlander , kirkkoherran apulainen 1805–1812 Elias Lagus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1807 Johan Roos , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1809–1812 Johan Henrik Roos , armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1813–1815 Fredrik Rein , kirkkoherran apulainen 1815–1816 Berndt Ferdinand Sneck , kirkkoherran apulainen 1816–1823 Henrik Vilhelm Wahlsten , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1823–1832 Johan August Bergman , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1829– Karl Josef Häggström , kappalaisen apulainen 1832–1838 Matias Forsberg , kirkkoherran apulainen 1838–1849 Jakob Schroderus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1841–1842 Fredrik Remahl , välisaarnaaja 1846–1847 Johan Granqvist , armovuodensaarnaaja 1850 Karl Johan Roos , vt. kappalainen 1853–1854 Karl Johan Roos , vt. kappalainen 1852–1854 Knut Emil Sonck , kirkkoherran apulainen 1854–1857 Johan Ferdinand Ignatius , kirkkoherran sijainen 1859–1866 Alexander Teodor Sternberg , kirkkoherran apulainen 1866–1867 Henrik Soliman Salonius , kirkkoherran apulainen 1867 Frans Joakim Torckell , kirkkoherran apulainen 1867–1870 Oskar August Hannelius , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Jonatan Ingman , kirkkoherran apulainen 1871–1876 Johan Henrik Vehmanen , kirkkoherran apulainen 1871–1876 Johan Anton Immanuel Forss , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1877–1880 Adolf Eliel Nordman , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1882 Johan Anselm Enebäck , vt. kappalainen 1885 Johan Oskar Rindell , kirkkoherran apulainen 1886 Emil Efraim Panelius , kirkkoherran apulainen 1886–1890 Georg Albert Immanuel Laurén , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1904 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , kappalaisen apulainen 1904–1907 Jaakko Markkula, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1907–1908 Emil Frithiof Hippolytyts Laurila , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908 Kaarlo Väinö Sivenius , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1947– Ernst Gunnar Levlin, kirkkoherran apulainen Arkisto Lapväärtin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1754. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Lapväärtin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lapuan seudun asukkaat kuuluivat alkuaan Isonkyrön emäseurakuntaan, jonne kuljettiin erityistä kirkkotietä pitkin. Muodostettiin kappeliksi Pietarsaaren ja Isonkyrön emäseurakuntien osista, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti valtakirjalla seurakunnan ensimmäisen kappalaisen 1555. Seurakunnalla oli oma kirkko ainakin jo 1574. Seurakunta sai ensimmäisen vakinaisesti paikan päällä asuneen papin 1576. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi seudun asukkaiden omasta anomuksesta ja kuninkaan määräyksellä 1581. Seurakunnan asukkaat valittivat Kaarle-herttualle 1.3.1595 ankaran tuulen ja myrskyn Pyhän Tapanin yönä siirtäneen kirkon sijoiltaan yli kirkkomaan sekä hajoittaneen ja rikkoneen sen niin, ettei yhtään kappaletta ollut enää yhdessä. Kirkko kärsi pahoin isonvihan aikana, jolloin myös osa arkistosta hävisi. Seurakuntaan kuuluneista Kuortane perustettiin kappeliksi 1645 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1798. Kauhava perustettiin kappeliksi 1643 ja erotettiin 1859. Alahärmä perustettiin kappeliksi 1676 ja erotettiin yhdessä vuonna 1786 rukoushuonekunnaksi perustetun ja vuonna 1814 kappeliksi muodostetun Ylihärmän kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Nurmo perustettiin rukoushuonekunnaksi 1765, muodostettiin kappeliksi 1816 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seurakuntaan kuulunut Tiistenjoen rukoushuonekunta perustettiin 1913. Lapuan kunta perustettiin 1865. Lapuan ulkometsä sijaitsi Nurmon ja Alavuden rajalla ja täällä asuneet torpparit kirjattiin Nurmon kirkonkirjoihin. Kun torpparit ostivat torppansa tiloiksi, siirtyivät he maksamaan papinveronsa Nurmon kirkkoherralle ja tämän myötä alkuaan Lapuaan kuulunut 2 1/2 manttaalia siirtyi kirkollisesti osaksi Nurmon seurakuntaa. Muut nimet Lappo Maakirjakylät Alanurmo, Haapakoski, Kauhajärvi, Kaukola, Kirkonkylä, Kosola, Liuhtari, Mettälä, Ruha, Tiistenjoki Naapuriseurakunnat Alajärvi , Kauhava , Kuortane , Lappajärvi , Nurmo , Seinäjoki , Ylihärmä , Ylistaro Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 17.1.1845. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä määrättiin seurakunnan tilat kolmeen luokkaan, joiden mukaan talolliset maksoivat papinveronsa. Henkimaksuna suoritti jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen, virkamies ja heidän vertaisensa sekä näiden vaimot kirkkoherralle kaksi 2 markkaa ja kappalaiselle 1 markan, tilojen isännät ja emännät kirkkoherralle 1 markan 20 penniä ja kappalaiselle 60 penniä, torpparit, maakauppiaat ja käsityöläiset vaimoineen kirkkoherralle 1 markkaa 40 penniä ja kappalaiselle 70 penniä sekä kaikki muut kirkkoherralle 1 markan ja kappalaiselle 50 penniä. Kirkkoherrat 1582–n.1583 Henricus Petri Inde 1585–1593 Bernhardus Petri 1593–1622 Martinus Henrici Bovilanus 1623–1629 Georgius Matthiae Markarus (Crapp) 1630–1652 Christopher Johannis Gronovius 1654–1661 Gregorius Bartholdi Raumannus 1662–1690 Carolus Petri Prochman 1691–1695 Martinus Prochman 1696–1697 Marcus Gronovius 1698–1709 Jacobus Haustramnius 1710–1714 Martinus Jacobi Haustramnius 1717–1739 Michael Samuelis Lithovius 1740–1756 Johannes Georgii Asproth 1757–1788 Isaacus Michaelis Lithovius 1790–1791 Christian Salmenius 1791–1812 Johan Gummerus 1814–1835 Gabriel Jonae Lagus 1837–1849 Johan Daniel Alcenius 1852–1865 Peter Christian Chydenius 1867–1881 Otto Mauritz Hohenthal 1888–1893 Anders Oskar Törnudd 1900– Wilhelm Malmivaara (Malmberg) Kappalaiset 1555– Mikael Andreae 1579–1582 Henricus Petri Inde 1593–1611 Matthias Thomae –1600 Johannes Gronovius 1612–1622 Georgius Matthiae Markarus 1622–1630 Cristopher Johannis Gronovius –1639 Eskil Mattiaanpoika Stuut 1660–1695 Gabriel Christofori Gronovius 1695–1696 Elias Rislachius 1697–1708 Gustaf Olai Bäck 1709–1721 Johannes Prochman 1722–1734 Johan Isaaci Bäckman 1735–1757 Isaac Lithovius 1757–1804 Anders Wargelin 1805–1811 Jonas Gustaf Spoof 1813 M. Isaac Wargelin 1814–1827 Johan Nygren 1831–1844 Bror Constantin Hilden 1846–1850 Lars Reinhold Malmsten 1852–1883 Kristian Vilhelm Litzell 1885–1888 Jakob Joel Vegelius 1889–1900 Juho Rudolf Forsman 1900– Emil Alfred Sarparanta (Söderman) Pitäjänapulaiset 1646–1660 Gabriel Christofori Gronovius 1680–1684 Johan Prochman 1685–1691 Martinus Prochman 1692–1697 Gustav Olai Bäck 1710–1721 Johan Isaaci Bäckman 1723–1734 Gabriel Rislachius 1735 Isaac Lithovius 1736–1755 Gustaf Michaelis Lithovius 1760–1779 Israel Holstius 1782–1798 Samuel Lithovius Kappalaisen apulaiset 1747–1753 Mathias Leschelius, kappalaisen apulainen –1757 Anders Wargelin , kappalaisen apulainen 1769–1781 Samuel Lithovius , kirkkoherran apulainen 1781–1790 Isak Wargelin , kappalaisen apulainen 1793–1796 Anders Gummerus , kappalaisen apulainen 1797–1803 Jakob Stenman , kappalaisen apulainen –1805 Johan Gummerus , kirkkoherran apulainen –1833 Karl Feodor Hildén 1836–1837 Lars Josef Achren 1837–1838 Berndt Enok Ingman 1838–1858 Nils Gustav Malmberg , samalla henkilökohtainen pitäjänapulainen 1842–1843 Jakob Efraim Hagelberg 1843–1846 Otto Mauritz Hohenthal , samalla virka- ja armovuodensaarnaaja 1878 Erik Gustaf Hasselgren 1878–1880 Vilhelm Ingman 1880–1881 Fredrik Nordgren Ylimääräiset papit 1804–1807 Kristian Gummerus , kirkkoherran apulainen 1807–1808 Johan Gustaf Andrell , kirkkoherran apulainen 1810–1814 Johan Nygren , kirkkoherran apulainen 1812 Jakob Ekberg , sijaiskirkkoherra ? Johan Canstren, kirkkoherran apulainen 1814–1825 Alrik Gustaf Castren , kirkkoherran apulainen 1825–1832 Henrik Vilhelm Vegelius , kirkkoherran apulainen 1827–1831 Anders Henrik Gummerus , virka- ja armovuoden saarnaaja 1832–1837 Erik Gustaf Reutervall , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1837–1844 Karl Josef Häggström , kirkkoherran apulainen 1845–1847 Elias Fredrik Alcenius , kirkkoherran apulainen 1852–1854 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1854–1859 Frans Jakob Chydenius , kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen 1859–1862 Anders Oskar Törnudd , kirkkoherran apulainen 1862–1866 Frans Jakob Chydenius , kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen 1866–1867 Albert Emil Tallroth , välisaarnaaja 1881–1882 Johannes Granö , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1882–1883 Viktor Emil Ahlstedt , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1883–1885 Mauritz Elenius , vt. kappalainen 1888–1889 Johan Oskar Grönblad , vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1889 Lahja Hyvä Durchman , kirkkoherran apulainen 1896–1898 August Alfred Oravala , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Juhani Hannuksela , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1900–1901 Aali Riihimäki, vt. kappalainen 1901–1902 Aukusti Alfred Oravala , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Osmo Aimo Salminen, kirkkoherran apulainen 1909 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen Arkisto Lapuan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1815 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Lapuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Alahärmä , Alajärvi , Alavus , Evijärvi , Kauhava , Kortesjärvi , Kuortane , Lappajärvi , Lapua , Nurmo , Soini , Töysä , Vimpeli , Ylihärmä Arkisto Lapuan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600-luku–1956. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan Eurajoen emäseurakunnan anneksina ainakin 1495 ja sittemmin ensin Eurajoen ja sitten Rauman kappelina 1540–1558. Erotettiin Raumasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1622. Lapin kunta perustettiin 1865. Muut nimet Lappo, Lappi Tl, Lappnäs Maakirjakylät Alakieri (Alakeeri), Hauta, Kauklainen, Kaukola, Kivikylä, Kodiksami, Kulju, Kullanperä, Kuolimaa, Lappi, Mäentaka, Murtamo, Rohdainen, Ruona, Skinnarla (Kinnala), Sukkala, Ylikieri (Ylikeeri) Naapuriseurakunnat Eura , Eurajoki , Hinnerjoki , Kodisjoki , Laitila , Rauma Papisto Seppälän virkatalon lisämaista kuninkaan käskykirjeessä 2.10.1675. Kappalaisen palkasta keisarin päätöksessä 6.12.1860. Kirkkoherrat 1630 Mathias Erici 1631–1637 Matthias Matthiae 1640–1692 Johannes Gregorii Aurelius 1722–1732 Thomas Betulinus 1733–1742 Anders Indrelius 1744–1748 Erik Fridén 1749–1770 Karl Polviander 1771–1798 Petter Widquist 1799–1830 Karl Samuel Vallenström 1833–1846 Johan Henrik Nordlund 1847–1853 Henrik Sandberg 1854–1864 Gustaf Randelin 1865–1873 Johan Salenius 1874–1885 Erik Gustaf Julius Roschier 1886–1900 Gustaf Manner 1900–1910 Karl Johan Valdemar Breitholtz , ensin vt. kirkkoherra 1911–1923 Oskar Albinus Palletvuori , Hinnerjoen vt. kirkkoherra 1923–1937 Aarne Vilhelm Kaitila 1937–1960 Sulo Arvo Vesala Kappalaiset 1567–1577 Christiernus Andreæ 1582 Per 1595–1614 Martinus Petri 1748–1761 Johan Höckert 1762–1783 Anders Algeen 1784–1805 Isak Nordlund 1808–1810 Fredrik Johan Colérus 1814–1821 Benjamin Liljestrand 1822–1836 Markus Tallgren 1839–1844 August Fredrik Mittler 1844–1854 Johan Vilhelm Blom 1856–1867 Gustaf Adolf Holmström 1869–1877 Johan Heininen 1880–1900 Gustaf Edvard Sundvall 1902–1908 Akseli Topias Toikka 1908–1914 Frans Vihtori Tommila , Hinnerjoen vs. kirkkoherra 1914–1922 Uuno Adolf Sainio 1923– Ilmari Valdemar Tuominen, virka lakkautettiin 1930-luvulla Ylimääräiset papit 1740– Johan Höckert , kappalaisen apulainen 1743–1744 Gabriel Tenlenius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1746– Karl Wallenström , kirkkoherran apulainen 1794– Adam R. Widqvist , kirkkoherran apulainen 1805–1808 Isak Nordlund , armovuodensaarnaaja 1810–1814 Karl Fredrik Nordlund , välisaarnaaja 1821–1822 Markus Tallgren , välisaarnaaja 1827–1830 Erik Vallenborg , apupappi, sijaiskirkkoherra 1829 Anders Gustaf Cajanus , papiston apulainen, sijaiskirkkoherra 1830–1833 Frans Mauritz Ljungberg , sijaiskirkkoherra ja kappalaisen apulainen 1835–1839 Per Aulin , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1846–1847 Karl Fabian Sahlberg , välisaarnaaja 1854 Matias Vilhelm Hannelius , välisaarnaaja 1854 Anders Adrian Candolin , välisaarnaaja 1854–1856 Johan Samuel Fredriksson , välisaarnaaja 1937 Vilho Rintamäki, vt. kirkkoherra Arkisto Lapin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818 ja historiakirjat vuodesta 1816. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1707–2008. Seurakunnan koko arkisto tuhoutui pappilan tulopalossa 12.4.1817. Kansallisarkisto on digitoinut Lapin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)