Perustettiin 15.3.1800, jolloin tuomiokunta antoi luvan rakentaa rukoushuoneen, niin kutsutun Koukan eli Kuokan kirkon. Seurakuntaan tuli kuulumaan 42 tilaa Laukaasta, 10 tilaa Saarijärveltä, 16 tilaa Rautammilta ja kolme tilaa Viitasaarelta. Muodostettiin Laukaan emäseurakunnan kappeliksi keisarin käskykirjeellä 22.10.1842 ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 9.9.1896. Kirkko vihittiin käyttöön 6.10.1889. Sumiaisten kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Äänekosken kuntaan 2007. Muut nimet Sumiainen, Sumiais Maakirjakylät Paadentaipale, Raikkous, Sumiainen Naapuriseurakunnat Konginkangas , Konnevesi , Laukaa , Suolahti, Vesanto , Äänekoski Papisto Saarnaajan palkasta Keisarillisen senaatin päätös 29.5.1824. Kirkkoherrat 1908–1922 Kaarlo Henrik Hakanen 1922–1926 Lauri Aleksanteri Kuusisto 1927–1942 Eeli Johannes Rankala 1944–1947 Veikko Johannes Lehto 1948–1955 Toivo Roivas Kappalaiset 1848–1852 Immanuel Robert Wallenius 1853–1896 Johan Henrik Lagus , virka lakkautettiin Saarnaajat 1807–1815 Erik Engman 1816–1820 Karl August Granit 1820–1828 Karl Fredrik Calonius 1828–1836 Karl Gustaf Nordström 1836–1847 Alexander Magnus Brummer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1807–1816 Erik Engman , vt. saarnaaja 1847–1848 Immanuel Robert Wallenius , vt. kappalainen 1852–1853 Carl Ekman , välisaarnaaja 1893–1895 Juho Hotinen , vt. kappalainen 1895–1900 Henrik Salonen , vt. kappalainen 1900–1902 Otto Hjalmar Pakarainen , vt. kappalainen 1902–1906 Gustaf Sahlberg , vt. kappalainen 1906–1907 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kappalainen ja kirkkoherra 1907–1908 Kaarlo Freedrikki Salovaara , vt. kirkkoherra Arkisto Sumiaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1814, tilikirjat vuodesta 1849 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta vuodesta 1828, vihittyjen osalta vuodesta 1836 ja kuolleiden osalta vuodesta 1816. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1904. Sumiaisia koskevat aiemmat merkinnät ovat Laukaan kirkonkirjoissa, joissa historiakirjat syntyneistä erillisinä luetteloina vuodesta 1808 ja vihityistä vuodesta 1831. Kansallisarkisto on digitoinut Sumiaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Maalahden emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1626, jolloin seurakunta sai oman kirkkorakennuksen. Piispa Rothoviuksen pitämillä piispankäräjillä 19.8.1628 määrättiin, että ilman lupaa rakennetussa rukoushuoneessa pidettäisiin jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai ja suurina pyhinä. Tuomiokapituli määräsi emäseurakunnan kappalaisen muuttamaan Sulvaan 1647 ja uudelleen 27.9.1649, koska määrätystä muutosta ei tahtonut tulla mitään. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkon isonvihan aikana 23.2.1714. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 8.12.1680. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1860. Sulvan kunta liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973. Muut nimet Solf Maakirjakylät Munsmo, Rimal, Westersolf, Yttersundom, Översundom, Östersolf Naapuriseurakunnat Mustasaari , Laihia , Maalahti , Raippaluoto Papisto Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 15.10.1889. Krikkoherrat 1875–1882 Fredrik Hedberg 1883–1885 Georg Leonard Udelius 1888–1891 Matias Sandström 1894–1912 Johan Alarik Roos 1915–1924 Carl Isidorus Lundberg 1925–1926 Carl Atle Wester 1927–1934 Max Oterdahl 1934– Birger Alexander Geber Kappalaiset 1628–1630 Michael Gregorii 1630–1659 Mathias Enevaldii 1659–1679 Gregorius Mathiae Arenius 1680–1687 Jacob Laxenius 1688–1689 Tomas Olai Arenius 1689–1697 Gustav Gronovius 1697–1704 Gustav Werander 1706–1725 Jacob Brunell 1727–1742 Georg Tengström 1744–1779 Tomas Gabrielis Arenius 1781–1793 Georg Mathesius 1795–1809 Karl Hällström 1812–1826 Zakarias Gallenius , vanhempi 1828–1832 Jakob Vegelius 1833–1847 Karl Peter Thodén 1850–1857 Zakris Ulrik Gallenius , nuorempi 1860–1872 Frans Isak Selin 1874–1879 Olof Alfred Vallin 1882–1888 Natanael Elfving 1889–1901 Ernst Gustaf Appelberg 1901–1921 Alfred Teodor Appelberg Ylimääräiset papit 1745 Samuel Simalin , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1754–1772 Karl Zederman , kappalaisen apulainen 1773– Anders Ehström , kappalaisen apulainen 1781– Alexander Achtman , kappalaisen apulainen 1782–1786 Lars Mathesius , kappalaisen apulainen 1788– Zacharias Gallenius , kappalaisen apulainen 1801–1804 Johan Renström , kappalaisen apulainen 1805–1807 Abraham Hellström , apupappi 1807 Henrik Damstén , apupappi 1807–1812 Erik Johan Chydenius , apupappi, armovuodensaarnaaja 1826–1828 Konrad Ottelin , armovuodensaarnaaja 1828–1830 Johan Emanuel Fonselius , apupappi 1831–1832 Esaias Wegelius , apupappi 1832–1833 Vilhelm Österbladh , välisaarnaaja 1841–1843 Karl Fredrik Staudinger , apupappi 1847–1850 Elias Fredrik Alcenius , apupappi, armovuodensaarnaaja 1857–1858 Elias Malmberg , armovuodensaarnaaja 1858–1859 Alexander Teodor Sternberg , armovuodensaarnaaja 1859–1860 Karl Alfred Konstantin Moliis , armovuodensaarnaaja 1862–1875 Gustaf Vilhelm Lybeck , sijaiskirkkoherra Arkisto Sulvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Sulvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alue mainitaan Säämingin Idelahden neljänneskuntana jo 1555. Alkujaan Säämingin emäseurakunnan kappeli, jolla kuitenkin oli oma kirkkoherra ainakin 1630, jolloin Viipurin piispa Nicolaus Carelius määräsi kirkkoherran asettamisesta Idelahden eli Säämingin kappeliin. Samaan aikaan Nils Bjelke määräsi kirkkoherran virkataloksi Kekkosen ja Kontiaisen autiotilat, mistä myös Viipurin läänin maaherra antoi käskyn 12.3.1634. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakunnasta erotettiin 17 tilaa kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan Turun rauhassa 1743. Pappilaa ryöstettiin sodassa 1789 ja se paloi perustuksiaan myöten 20.4.1922. Sulkavan kunta perustettiin 1871. Maakirjakylät Erikkala, Halttula, Hasula, Heikkurila, Heinola, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyvä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Muurala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhanniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila Naapuriseurakunnat Juva , Puumala , Rantasalmi, Ruokolahti , Savonlinna , Sääminki Papisto Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 17.2.1827, 2.2.1828 ja 3.6.1851. Kirkkoherrat 1630–1634 Laurentius Matthiae 1638–1663 Ericus Georgii 1666–1682 Klaudius Samuelis Molander 1682–1720 Anders Molander 1722–1745 Klas Molander 1747–1749 Henrik Salmenius 1748–1776 Gustaf Lindblad 1778–1789 Kristian Herman Carlquist 1791–1810 Karl Stenius 1811–1824 Berndt Johan Gadd 1827–1841 Jakob Fredrik Neovius 1843–1853 Gustaf Vilhelm Viksten 1854–1886 Klas Magnus Molander 1888–1903 Ludvig Alexander Vennerström 1904–1924 Fredrik Eliel Cleve 1926–1942 Otto Hjalmar Pakarainen 1944–1959 Lauri Ahva Kappalaiset 1645–1663 Bernhardus Nicolai Petraeus 1666–1694 Johannes Martini 1697–1716 Mårten Martini Allenius 1722–1743 Aaron Molander 1744–1766 Daniel Tuderus 1766–1797 Johan Montan 1798–1820 Henrik Adolf Logren 1823–1853 Karl Gustaf Melartin 1854–1858 Ernst Johan Harlin 1859–1863 Magnus Ingman 1863–1867 Gustaf Adolf Cajander 1868–1894 Julius Henrik Lind 1896–1901 Teofil Gideon Varén 1902–1926 Otto Hjalmar Pakarainen 1926–1936 Aarne Tikkanen 1945–1955 Pertti Virtaniemi Ylimääräiset papit 1800–1802 Erik Engman , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1803–1804 Anders Grahn , kirkkoherran apulainen 1806–1812 David Kristian Stenius , kirkkoherran apulainen 1812–1817 Karl Fredrik Calonius , kappalaisen apulainen 1813–1814 David Kristian Stenius , armovuodensaarnaaja 1814–1827 Gustaf Vilhelm Viksten , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, välisaarnaaja 1819 Johan Stenius , kappalaisen apulainen 1821–1823 Johan Rönn , kirkkoherran apulainen 1828 Efraim Hollmén , kappalaisen apulainen 1831–1835 Anders Huchtman , kappalaisen apulainen 1835 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1835–1838 Nils Aejmelæus , kirkkoherran apulainen 1835–1839 Alexander Gulin , kappalaisen apulainen 1839–1841 Adam Virén , kappalaisen sijainen 1841–1844 Lars Romell , kappalaisen sijainen 1842–1843 Ernst Johan Harlin , sijaiskirkkoherra 1844–1847 Karl Reinhold Bonsdorff , kappalaisen sijainen 1847–1852 Verner Vilhelm Vilskman , kappalaisen sijainen 1851–1854 Bernhard Stenbäck , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1851–1856 Anders Ulrik Viksten , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1856–1858 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1858–1860 Anders Gustaf Forsblom , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1858–1860 Karl Edvard Mortimer Nordström , armovuodensaarnaaja 1860 Karl Johan Cederblad , armovuodensaarnaaja 1861–1862 Karl Brynolf Lilius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1862–63 Kristian Emanuel Calonius , vt. kappalainen 1874–1875 Karl Gustaf Markkula , kirkkoherran apulainen 1876–1888 Gustaf Basilius Juslén , vt. kirkkoherra 1894 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1894–1896 Paavo Pakkanen , vt. kappalainen 1897 Mikko Havukainen , kirkkoherran apulainen 1898–1901 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Jaakko Ripatti , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1903–1904 Juho Nukari , kirkkoherran väliajan saarnaaja 1925–1926 Jaakko Loimaranta 1936–1937 Väinö Hotti 1937 Martti Elo 1937–1938 Ilmari Kettunen 1938–1940 Mauri Rautava 1940–1942 Matti Ketola 1942 Unto Karavirta 1942–1943 Aarne Hakala 1943–1944 Mauri Rautava 1943–1944 Eino Vauramo Arkisto Sulkavan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1667–1929. Pappila ja arkiston vanhin osa paloivat 19.6.1745. Erillistä rippikirjaa pidettiin seurakunnan Venäjän puoleista osaa varten vuosina 1780–1811. Kansallisarkisto on digitoinut Sulkavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Sonkajärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun ensimmäinen kirkkorakennus rakennettiin 1934. Erotettiin Sonkajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1955, jolloin sen rukoushuone vihittiin kirkoksi. Sukevan seurakunta liitettiin Sonkajärven seurakuntaan 2005.

Perustettiin Tääkelin seurakuntana 1640-luvulla. Seurakunnan kirkko rakennettiin vuonna 1731 ruhtinas Spankovskin toimesta Spankkovan kylään, jonka mukaan seurakunta sai uuden nimen. Uusi kirkko, Neitsyt Marian nimikko, rakennettiin kivestä 1833. Spankkovan seutu oli osa Koprinan seurakuntaa 1720-luvulta lähtien kunnes seurakunta sai uudelleen oman kirkkoherran 1753. Seurakunnan kirkko suljettiin 1937. Seurakunnassa oli 3 161 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Muut nimet Tääkeli Kylät Ahokylä, Hinkkala, Hintikkala, Honkala, Ilkkinä, Kaletino, Karstala, Korpisalo (Uusikylä), Kunttula, Kurkovitsa, Luiskenitsa, Luumitsa, Miikkinä, Peresnova, Pienhovi, Pieni Karstala, Pieni Pornitsa, Pieni Sääskelä, Piesala, Pitkälä, Raakelitsa, Repola, Räähkälä, Saaritsa, Seppälä, Sikoniemi, Smolkkova, Sornua, Spankkova, Suuri-Pornitsa, Suuri-Sääskelä, Säämälä, Tarovitsa, Toivari, Tuonitsa, Tupitsa, Tääkeli, Uusi-Hinkkala, Uusi-Holopitsa, Vanha-Holopitsa, Vanha-Staarosta, Vereppi, Vetkala, Vironkylä Naapuriseurakunnat Kolppana , Koprina , Kupanitsa , Skuoritsa Arkisto Spankkovan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteri-, hallinto- ja tiliasiakirjoja vuosilta 1721–1942. Kansallisarkisto on digitoinut Spannkovan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan Föglön emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1544. Seurakunnan kirkko on ollut Maria Magdalenan nimikko. Seurakunnalla oli oma kappalainen 1708–1861, jonka jälkeen kappalainen oli yhteinen emäseurakunnan toisen kappelin, Kökarin, kanssa. Sottungan ja Kökarin kappalaisen virkoja ei koskaan virallisesti yhdistetty yhdeksi viraksi, vaan seurakuntien kappalainen oli käytännössä yhteinen saman papin hoitaessa molempia virkoja. Asiasta mainitaan ainakin vielä Keisarillisen senaatin julistuksessa 8.3.1898. Erotettiin Föglöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1914. Sottungan kunta perustettiin 1914. Maakirjakylät Finnö, Husö, Hästö, Måshaga, Sottunga Naapuriseurakunnat Brändö , Föglö , Houtskari , Kumlinge , Kökar , Vårdö Papisto Kappalaiset 1708–1713 Christian Björkroth 1713–1747 Anders Mansnerus 1748–1751 Johan Lindqvist 1782–1791 Matthias Techlenius 1792–1845 Johan Salmelin 1850–1855 Fredrik Vilhelm Fredriksson 1858–1860 Kristian Edvard Bergman , virka lakkautettiin 1861 Ylimääräiset papit 1744–1748 Johan Lindqvist , kappalaisen apulainen 1776–1780 Anders Lundenius , kappalaisen apulainen 1781 Johan Lemarck, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1837–1840 Mauritz Hultman , kappalaisen sijainen 1840–1842 Karl Enebäck , kappalaisen sijainen 1842–1843 Ernst Odert Reuter , kappalaisen sijainen 1843–1844 Magnus Edvard Alander , kappalaisen sijainen 1844–1847 August Henrik Sundel , kappalaisen sijainen 1848–1850 Johan Peter Carlberg, vt. kappalainen 1855–1857 Isak Josef Groundstroem , välisaarnaaja 1857–1858 Kristian Edvard Bergman , välisaarnaaja 1904–1908 Juho Edvard Törnroos , vt. saarnaaja 1903–1904 Jaakko Markkula, väliajan saarnaaja 1908– Arno Sonck, väliajan saarnaaja 1908 Arno Sonck 1911 Arnold Verner Lindfors 1913–1921 Valdemar Leonard Sjöberg 1923–1924 Erik Mikael Kaurinkoski 1921–1927 Tor Ossian Rafael Beckman 1927–1928 Erik Perman 1928 Valdemar Leonard Sjöberg 1931–1934 Nils–Erik Palmén 1934–1937 Martin Valdemar Sandvik 1937–1946 Erik Frantzén 1946–1951 Erik August Forsberg Arkisto Sottungan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1704. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1894. Kansallisarkisto on digitoinut Sottungan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Sottungan ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 saakka on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Sotkamon seudulle Savosta ja Pohjanmaalta tulleet asukkaat kuuluivat alkuaan Oulujärven seurakuntaan. Oman kirkon puuttuessa asukkaat kävivät kirkossa Paltaniemellä tai aiemmin jopa Manamansalossa. Seudulla mainitaan olleen oma saarnatupa ja pappi ainakin jo 1630. Kainuun kaakkoisosat erotettiin Oulujärven eli Paltamon emäseurakunnasta itsenäiseksi pitäjäksi 1647. Seurakunnassa ilmoitettiin olevan noin 20 saarnapaikkaa 200 taloa varten 1668. Mielipuoli sytytti kirkon palamaan 1692 ja kirkon kunnostamiseksi koottiin kolehtia 1693. Kappalaisen pappila paloi 1804. Seurakuntaan kuulunut Kuhmoniemen eli Kuhmon kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1856. Sotkamon nykyinen kirkko, joka on järjestyksessään viides, valmistui Johan Oldenburgin suunnitelmien mukaan 1870. Keisarillinen senaatti määräsi seurakunnan jaettavaksi kahdeksi kirkkoherrakunnaksi ja Jormasjärven kirkkoherrakunnan perustettavaksi Sotkamon lounaisista osista 11.5.1897 mutta päätös peruttiin 1908. Sotkamon kunta perustettiin 1874. Maakirjakylät Alasotkamo, Jormaskylä, Korholanmäki, Laaka, Lahnasjärvi, Nuasjärvi, Sumsa, Tipasoja, Ylisotkamo Naapuriseurakunnat Jormasjärvi , Kajaani , Kuhmo , Nurmes , Paltamo , Rautavaara , Ristijärvi , Sonkajärvi , Valtimo Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 15.5.1749 ja 18.6.1779, jolloin nauriskymmenykset maksettiin oravannahoissa. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 3.6.1787, jonka maaherra vahvisti 12.7.1787. Kirkkoherran vastikejyvät 6,32 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.5.1897. Sotkamon ja Kuhmoniemen kappalaisilla oli kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaallisella käskykirjeellä 24.11.1757. Tämä oikeus lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 30.6.1847. Kirkkoherrat 1647–1650 Mansvetus Jacobi Fellman 1651–1691 Ericus Andreae Cajanus 1692–1712 Ericus Erici Cajanus 1714–1727 Isaacus Isaaci Sinius 1728–1734 Abraham Sadenius 1736–1744 Casper Groen 1746–1755 Lars Henrik Backman 1756–1762 Johan Lagus 1764–1809 Johan Frosterus 1811–1833 Gabriel Johannis Lagus 1836–1841 Karl Henrik Rislachi 1844–1847 Johan Reinhold Appelgren 1849–1867 Karl Benjamin Ståhlberg 1861–1881 Reinhold Helander 1884–1885 Kaarlo Heinemann 1889–1892 Nils Holmström 1896–1913 Henrik Mustakallio (Schwartzberg) 1917–1933 Eljas Lönnroth 1935–1939 Toivo Aapeli Janhonen 1941–1949 Mauri Veikko Tena Kuhmoniemen kappalaiset ennen kappelin perustamista –1689 Andreas Erici Cajanus 1690–1714 Isaacus Sinius 1714–1744 Josephus Ahllund 1745–1753 Joseph Ahllund , nuorempi Kappalaiset 1647–1651 Ericus Andreae Cajanus 1652–1672 Henricus Johannis Hoffrenius 1672–1691 Ericus Erici Cajanus 1693–1714 Zacharias Uhlbrandt 1714–1721 Ericus Mathiae Svahn 1722–1726 Ericus Isaaci Sinius 1727–1734 Jacobus Chydenius 1735–1762 Henricus Melanus 1763–1785 Samuel Bohm 1786–1806 Isaac Schroderus 1807–1819 Gabriel Ståhlberg 1823–1860 Johan Petterson 1863–1876 Gustav Reinhold Petterson 1876–1887 Kristian Kekoni 1888–1917 August Mömmö 1919–1929 Max Alfrid Wilhelm Katavisto 1931–1958 Jafet Räty Ylimääräiset papit ja saarnaajat 1630–1646 Mansvetus Jacobi Fellman, saarnaaja 1734–1736 Jakob Frosterus , armovuodensaarnaaja 1745 Isak Sinius , armovuodensaarnaaja 1747–1749 Samuel Anglén , kirkkoherran apulainen 1751–1758 Daniel Cajanus , kirkkoherran apulainen 1755– Sven Olsbo , kappalaisen apulainen 1790–1791 Jakob Frosterus , kirkkoherran apulainen 1794–1807 Gustaf Frosterus , kirkkoherran apulainen 1807 Jonas Gustaf Högman , vt. kappalainen, välisaarnaaja 1808 1807–1811 Petter Ervast , kirkkoherran apulainen 1811–1819 Henrik Josef Bergh , kappalaisen apulainen 1819–1823 Karl Benjamin Ståhlberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1826–1828 Julius Alexander Krank , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Matias Forsberg , kirkkoherran apulainen 1831 Nils Fellman , kappalaisen apulainen 1832–1837 Johan Jakob Ingman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1836–1837 Jakob Fredrik Liljeblad , kappalaisen apulainen 1837–1839 August Kranck , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1841 August Kranck , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1838–1841 Johan Carpen , kirkkoherran ja kappalaisen apulainen 1839–1841 Johan Sandell , kappalaisen apulainen 1841–1844 Gustaf Löwenmark , sijaiskirkkoherra 1844–1847 Abraham Neuman , kirkkoherran apulainen 1845–1863 Gustaf Reinhold Petterson , kappalaisen sijainen ja apulainen 1857–1858 Johan Gabriel Ståhlberg , kirkkoherran apulainen 1881–1882 Kaarlo Huotari , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1882–1884 August Mömmö , armovuodensaarnaaja 1885–1888 Mikko Liukku , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1887–1889 Lauri Arvid Itkonen , armovuodensaarnaaja 1893–1894 Anders Vartiainen , vt kirkkoherra 1896–1897 Pekka Airaksinen , kirkkoherran apulainen 1897–1898 Niilo Aleksanteri Huttunen , kirkkoherran apulainen 1898–1901 Kaarlo Emil Kalli , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Kustaa Kylänpää, kirkkoherran apulainen 1908– Emil Juho Hallikainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Sotkamon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1683, tilikirjat vuodesta 1719 ja historiakirjat vuodesta 1729. Osa kirkonarkistosta lienee palanut 1866. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Sotkamon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Sortavalan kylässä mainitaan olleen kauppiaita jo 1589. Kaupunki perustettiin Keljämälänmäen maalle 1643 ja se sai privilegionsa 15.12.1646. Venäläiset tuhosivat Helylässä sijainneen kirkon 1656 ja kenraalimajuri Erik Kruse ilmoitti Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa 11 kirkkoa. Kirkkoa mainitaan hävitetyn pahoin isovihan ja pikkuvihan aikana. Kaupunki menetti kaupunkioikeudet 1721 mutta sai privilegionsa takaisin 1781. Sortavalan jakamattomalla seurakunnalla oli yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895, jonka jälkeen seurakunnalla oli oma kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Erotettiin Sortavalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916 ja ero toteutui 1918. Sortavalan kaupunki luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kaupungin toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sortavallan kaupunkiseurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sortavalan kaupungin asukkaat sijoitettiin Jyväskylän kaupunkiin. Muut nimet Sordavala stadsförsamling, Sortavalan kaupunkiseurakunta Naapuriseurakunnat Sortavala Papisto Sortavalan kaupunkiseurakunnalla oli alkuaan yhteinen kirkkoherra ja kappalainen Sortavalan maaseurakunnan kanssa. Kirkkoherrat 1918–1949 Oskar Fredrik Kanervo Kappalaiset 1935–1939 Pentti Erkamo 1943– Yrjö Takala, virallinen apulainen Papisto Sortavalan kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832, tilikirjat vuodesta 1917 ja historiakirjat vuodesta 1891. Sortavalan yhteisen maa- ja kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757 ja historiakirjat vuodesta 1723. Kaupunkiseurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1953. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Sortavalan kaupunkiseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Sortavalan Nikolskoin pogostaan mainitaan kuuluneen vuonna 1500 Kiteen alue sekä Saaren, Reekkalan, Lahden, Kerisyrjän, Untolan, Liikolan, Vastin ja Otsoisten perevaarat. Sortavalan ortodoksiseen emäseurakuntaan kuuluivat vuonna 1589 Otsoisten, Möntsälän, Kiteen, Impilahden, Suistamon ja Suojärven kappelit. Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen suurin osa alueen ortodokseista muutti pois. Ensimmäinen luterilainen kirkkoherra mainitaan nimitetyn virkaan vuonna 1632 kenraalikuvernööri kreivi Per Brahen valtakirjalla, joka vahvistettiin Tukholmassa 19.6.1640. Kihlakunnanoikeus määräsi 30.6.1641 luterilaisen kirkon ja pappilan rakennettaviksi. Perustettiin vuonna 1632 jakamattomana Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakuntana, jolla oli yhteinen kirkkoherra ja kappalainen vuoteen 1895 saakka. Tällöin uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin kappalainen kaupunkia ja toinen maaseurakuntaa varten. Venäläiset tuhosivat Helylässä sijainneen kirkon 1656 ja kenraalimajuri Erik Kruse ilmoitti Sortavalan leirissä päivätyssä kirjeessään polttaneensa 11 kirkkoa. Seurakunta erotettiin itsenäisiksi Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunniksi 1916. Seurakuntaan kuulunut Harlu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Kuokkaniemi oli määrä erottaa 1900-luvun alkupuolella mutta hanke raukesi. Sortavalan maalaiskunta perustettiin 1868. Sortavalan maalaiskunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Sortavalan seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949 Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin.Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Sortavalan maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Jyväskylän maalaiskuntaan, Muurameen, Petäjäjärvelle, Toivakkaan, Laukaaseen, Saarijärvelle, Äänekoskelle, Uuraisiin, Viitasaarelle, Pihtiputaalle ja Kivijärvelle. Muut nimet Sordavala, Sordavala landsförsamling, Sortavalan maaseurakunta Maakirjakylät Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus (Haavuksensaari), Hakala (Rambola), Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Melloinen, Myllykylä, Mäkisalo, Möntsölä (Möntsölänsalmi), Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen (Poikelus), Parola, Pellotsalo, Pieni-Rytty, Pien-Tulola, Pohjus, Purovaara (Purola), Putsinlahti, Rantue (Rantoinen), Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suur-Rytty, Suur-Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Wakkosalmi, Walamo, Yhinlahti Naapuriseurakunnat Harlu , Impilahti , Jaakkima , Ruskeala , Sortavalan kaupunki , Uukuniemi Papisto Papiston palkasta suostumus kirkkoneuvoston kokouksessa 6.6.1756 ja 26.10.1845. Suostumus vahvistettiin 25.9.1869. Uusi suostumus vahvistettiin 21.1.1869, kaupunkiseurakuntaa varten 17.11.1869 ja maaseurakuntaa varten 19.10.1870. Erinäisistä kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 11.6.1880. Keisarillinen senaatti määräsi 15.3.1895, että Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunnan silloisen kirkkoherran viranhaltijan poistuttua virastaan molemmille seurakunnille oli asetettava kaksi kappalaisen virkaa. Virat olivat seurakuntien yhteiset eivätkä erikseen nimettyjä jompaa kumpaa seurakuntaa varten. Toinen kappalainen velvoitettiin asumaan Sortavalan kaupungissa ja määrättiin saamaan kaupunkilaisilta hyyry- eli vuokrarahaa 400 markkaa. Kirkkoherrat 1639–1650 Paulus Matthiae 1670 Nils Andersson Rönnberg (Wäräin) 1681–1686 Martinus H. Thoranius 1692–1704 Anders Ahockius 1704 Erik Bouman 1721–1748 Johan Thoranius 1749–1753 Johan Hoffrén 1755–1793 Samuel Alopaeus 1795–1802 Kristian Hornborg 1805 Adolf Penzelius , nimitettiin, mutta ei ottanut virkaa vastaan 1806–1817 Michael Melanchton 1821–1826 Jakob Johan Björk 1829–1833 Johan Adolf Neovius 1835–1862 Gabriel Johan Fabritius 1865–1866 Adolf Relander 1867–1887 Gabriel Platan 1890–1916 Johannes Sahlman 1918–1925 Erik Johan Ekroth 1928–1944 Kaarle T. N. Hulkkonen 1939–1949 Toivo Multanen, vt. kirkkoherra Kappalaiset 1658 Johannes Pulski 1686–1694 Anders Ahockius –1704 Erik Bouman 1705– Samuel Lackman 1723–1735 Erik Norring 1737–1738 Jakob Johan Dannenberg 1738–1750 Karl Gustaf Melartopaeus 1751–1768 Samuel Henrik Passelberg 1770–1787 Karl Johan Melart 1792–1805 Henrik Kyrenius 1806–1808 Herman Emanuel Hornborg 1809–1818 Gustaf Wilhelm (G. G.) Åkerblom 1836–1866 Henrik Renqvist 1869–1882 Gustaf Bäckström 1885–1914 Konstantin Lindh 1918–1928 K. T. N. Hulkkonen 1928–1949 Toivo Multanen Apulaispapit 1750 T. Roselius , todennäköisesti armovuodensaarnaaja 1751–1755 J. Rennerus , kirkkoherran apulainen, välivuodensaarnaaja 1763–1765 A. Mahlman , kirkkoherran apulainen ja kaupunkikoulun opettaja 1778 G. Passelberg , kirkkoherran apulainen 1779–1780 P. Wahlberg , apulaispappi, kaupunkikoulun opettaja 1783–1791 J. J. Wastin ., kirkkoherran apulainen ja kaupunkikoulun opettaja 1790–1792 M. Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1791–1792 L. Deutschman , armovuodensaarnaaja, virallinen apulainen 1793–1795 C. Appelroth , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1799–1801 J. Schroeder , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1799–1802 Aron Schroeder , kirkkoherran apulainen 1802–1806 Herman Emanuel Hornborg , armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1804–1806 Adolf Fredrik Granbaum , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1806–1807 Jakob Reinhold Granbaum , armovuodensaarnaaja 1806–1812 Anders Johan Malmstedt , kirkkoherran apulainen 1807 F. G. (F. W.) Malmstedt , virallinen apulainen Ylimääräiset papit 1816–1819 Fredrik Wilhelm Melart , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1825–1828 Jakob Vilhelm Björk , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1826–1827 Johan Nylund , kappalaisen apulainen 1827–1832 Bengt Simming , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1828 David Arenius , armovuodensaarnaaja 1828–1829 Johan Ollberg , armovuodensaarnaaja 1830–1837 Karl Mauritz Lagerstam , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1840–1842 Alexander Ferdinand Åkerblom , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1842–1846 Alexander Wilhelm Mansner , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherr 1843–1846 Fredrik Häyrén , kirkkoherran apulainen 1846 Jakob Helenius , kappalaisen apulainen 1846 Jonas Gabriel Grahn , kirkkoherran apulainen 1846 Matias Ferdinand Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Karl Henrik Oskar Molander , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Karl Mauritz Lagerstam , kappalaisen apulainen 1847–1849 Henrik Renqvist , kappalaisen apulainen 1847 Klemens Johan Gabriel Sirelius , kirkkoherran apulainen 1848 Aron Lundström , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Karl Adolf Streng , kirkkoherran apulainen 1849–1856 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1852–1854 Filip Viitikka , kappalaisen apulainen 1854–1855 Evert Toedor Molander , kappalaisen apulainen 1855–1856 Bernhard Stenbäck , kappalaisen apulainen 1856 Alexander Ferdinand Åkerblom , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1856 Jakob Helenius , kappalaisen apulainen 1856 Effendi Elfvengren , kappalaisen apulainen 1856–1858 Ulrik Siegberg , kirkkoherran apulainen 1856–1861 Alexander Joakim Kuldan , kappalaisen apulainen 1858–1859 Kristian Emanuel Calonius , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1860–1861 Otto Gustaf Blomgren , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 186118–64 Alexander Wilhelm Mansner , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1862 Konrad Edward Tornberg , kappalaisen apulainen 1862–1864 Karl Adolf Stren , sijaiskirkkoherra 1864–1865 Karl Filip Rönnholm , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1865–1866 Alexis Kniper , vt. kappalainen 1866 Bror Karl Masalin , sijaiskirkkoherra 1866–1869 Gustaf Bäckström , sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1866 Oskar Alfred Valdemar Aurén , kappalaisen sijainen 1866–1867 Karl Johan Johnsson , kappalaisen sijainen 1875 Karl Gustaf Forsblom , kirkkoherran apulainen 1875–1877 Karl Julius Karsten , kirkkoherran apulainen 1877 Zakarias Kontio , kirkkoherran apulainen 1877–1878 Paavo Poutiainen , kirkkoherran apulainen 1878–1879 Anders Wilhelm Liukkonen , kappalaisen apulainen 1878–1880 Stefan Virkanen , kirkkoherran apulainen 1879–1882 Timoteus Lokka , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1881 Johannes Hänninen , kappalaisen apulainen 1882–1883 Karl Johan Lahtinen , kirkkoherran apulainen 1882–1884 Otto Wilhelm Olander , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1883 Paavo Poutiainen , kirkkoherran apulainen 1883–1884 Anton Jacklin , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Johannes Hovilainen , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Peter Sormunen , vt. kappalainen 1885–1886 Fredrik Eliel Cleve , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Nestor Nordling , kirkkoherran apulainen 1887–1890 Efraim Johan Penttinen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1891–1892 Karl Mikael Mellberg , kirkkoherran apulainen 1891–1892 Berndt Robert Henriksson , vt. kappalainen 1892–1893 Robert Leonard Hernberg , vt. kappalainen 1892 Erik Johan Karanen , kirkkoherran apulainen 1892–1894 Antti Hälvä , kirkkoherran apulainen 1893 Johan Paavali Leivonen , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1894–1895 Kaarlo Lehtonen , kappalaisen apulainen 1894 Emanuel Lamppu , kappalaisen apulainen 1894–1896 Johan Teoidor Bäckman , kirkkoherran apulainen 1897–1899 Johan Paavali Leivonen , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1895 Juho Nukari , kappalaisen apulainen 1895–1896 Viktor Emanuel Jacobson , kappalaisen apulainen, papiston apulainen 1896–1898 Juho Kustaa Sakkinen , kappalaisen apulainen 1896 Elis Richard Ståhlhammar , kappalaisen apulainen 1896–1897 Akseli Kytö , kirkkoherran apulainen 1898–1899 Viktor Emanuel Jacobson , kappalaisen apulainen, papiston apulainen 1898–1900 Vilhelm Ferdinand Fagerlund , kappalaisen apulainen 1899–1900 Pekka Hyttinen , kirkkoherran apulainen 1900 Otto Wilhelm Lillqvist , papiston apulainen 1900–1901 Kaarle Albert Lauri , vt. kappalainen 1900–1902 Heikki Hukkanen , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Abel Fabian Raunio , vt. kappalainen 1902–1903 Gustaf Lennart Lilius , vt. kappalainen 1902–1903 Otto Wilhelm Kärkkäinen , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Arvi Brynolf Rautio , kirkkoherran apulainen 1903 Vilho Kantola , vt. kappalainen, papiston apulainen 1904–1906 Ludwig Wilhelm Sjöstedt , papiston apulainen 1904–1905 Kaarle Juhana Hämäläinen , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen 1906–1908 Emanuel Suvanne e Lamppu , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Emil Nylholm , vt. kappalainen 1907– Oskari Fredrik Kanervo , papiston apulainen, sairashuoneen saarnaaja 1908– Johan Alfred Viherluoto , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1908 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen 1908–1909 Frans Leonhard Valdemar Lindbohm, papiston apulainen 1908 Emil Bernhard Holmstén, vt. kappalainen 1909–1910 Anshelm Pärnänen, vt. kappalainen 1909 Arvo Edvard Salomaa, vt. kappalainen 1909 Heikki Repo, vt. kappalainen Arkisto Sortavalan maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1986. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Sortavalan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Impilahti , Ruskeala , Soanlahti , Sortavala , Sortavalan kaupunki , Uukuniemi Arkisto Sortavalan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1903–1949. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto