Rajakartta: Lokalahti Perustettiin Vehmaan emäseurakunnan kappeliksi 1409. Seurakunta oli erotettuna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1630-1690, jonka jälkeen se liitettiin kappelina uudelleen vanhaan emäseurakuntaan kuuluvaksi. Kuningas antoi kieltävän vastauksen 9.7.1789 hakemukseen tulla erotetuksi uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi. Erotettiin Vehmaasta uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905. Lokalahden kunta perustettiin 1905 ja liitettiin Uuteenkaupunkiin 1981. Muut nimet Lokalaks, Lokalax Maakirjakylät Alhontaka, Böhle (Pyöli), Haarainen, Haavainen, Hakula, Heikkalanpää, Hermansaari, Suomenkylä, Hylkimys (Hylkimysholma), Isokorpi, Jrpilä, Vähäkorpi, Kaimainen, Kelo, Kieriskari, Korpi, Korvenranta, Kouvoinen, Kutkumaa, Lokala, Loppimeri, Marttila, Mattinen, Salmenperä, Muntila, Mähkärlä, Nopperla, Oja, Palkkinen (Balkkinen), Perkiö, Pietinalho, Pietula, Pinipaju, Pitkäluoto, Pitkäkari, Pleikilä, Puotila, Ranta, Rauttinen, Riihiranta, Ruissaari (Rågö), Siuttula, Tammisto, Tirkkala, Valkamaa, Varanpää, Vartsaari, Viljattula, Väättäinen Naapuriseurakunnat Kustavi , Taivassalo , Uusikaupunki , Uusikirkko (Kalanti) , Vehmaa Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeet 10.11.1859, 29.11.1860 ja 28.1.1891. Kirkkoherrat 1639– Laurentius Thomae Kappalaiset 1757–1762 Fredrik Johan Berg 1764–1771 Petter Widquist 1772–1788 Berndt Johannis Stenman 1790–1808 Kristian Lencqvist 1812–1845 Erik Landell 1848–1883 Johan Henrik Björkman 1886–1888 Adolf Valfrid Sjöblom 1891–1898 Teodor Natanael von Pfaler 1898–1903 August Alfred Simola 1903– Hannu Pietari Yrjänäinen , virka lakkautettiin 1905 Ylimääräiset papit 1744–1757 Fredrik Johan Berg , kappalaisen apulainen 1788– Justus Domander , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1806–1810 Erik Landell , apupappi, vt. kappalainen 1810 Johan Strandell , vt. kappalainen 1810–1811 Johan Granroth , vt. kappalainen 1811–1812 Mikael Hellstén , vt. kappalainen 1821–1825 Karl Konstantin Forss , kappalaisen apulainen 1828–1830 Frans Mauritz Ljungberg , vs. kappalainen 1830–1836 Arvid William Utter , kappalaisen apulainen 1836–1838 Gustaf Adrian Jordan , kappalaisen apulainen 1838–1840 Simon Helenius , kappalaisen apulainen 1840–1842 Johan Henrik Björkman , kappalaisen apulainen 1842–1843 Gustaf Emil Galle , kappalaisen apulainen 1844–1845 Gustaf Adolf Sarin , apupappi, virka- ja armovuodensaarnaaja 1845–1848 Herman Gustaf Finckenberg , armovuodensaarnaaja 1883–1886 Adolf Valfrid Sjöblom , apupappi, vt. kappalainen 1888–1890 Hugo Hjalmar Molin , vt. kappalainen 1890–1891 Anders Axel Petterson , vt. kappalainen Arkisto Lokalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1659 ja historiakirjat vuodesta 1682. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1657–1974. Kansallisarkisto on digitoinut Lokalahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Uusikaupunki Erotettiin Uudenkirkon emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja omaksi pitäjäkseen 1622. Aiemmin Ruotsin kuningas Kustaa Aadolfin antamalla perustamiskirjalla 19.4.1617 Mäykölän kylän maalle perustetun kaupungin väestö oli kuulunut Uudenkirkon seurakuntaan. Kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1623–1629. Kaupunkiin liitettiin kuuluvaksi muutamia tiloja piispa Rothoviuksen päätöksellä 1630. Seurakunta yhdistettiin Uuteenkirkkoon kuninkaan käskykirjeellä 5.2.1808 ja erotettiin Uudestakirkosta jälleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 8.12.1866. Uudenkaupungin kunta perustettiin 1875 ja maalaiskunta 1896. Muut nimet Kalaisten kaupunki, Nystad, Vasaborg Maakirjakylät Alsila, Arvassalo, Edväinen, Elkkynen, Hakoinen, Haloila, Harikkala, Haudansaari, Haukharja, Hauto, Hyyninen, Häähä, Inhamo, IsoPirkholma, Jaakolankorpi, Kahloinen, Kainuu, Kaivola, Kallela, Kaskinen, Katina, Kaukola, Kingo, Kodjala, Korvenkylä, Kuantaka, Kurulma, Kylänhiide, Kytämäki, Lahti, Leppäinen, Maurumaa, Merikaskinen, Männäinen, Oksalanpää, Orivo, Palsa, Pappila, Paulehti, Pehto, Petes, Pettäinen, Pitkäluoto, Pitorauma, Putsaari, Putta, Pyrrilä, Ranevo, Ridanala, Ruonanperä, Saarnisto, Sairinen, Salmi, Sannainen, Santio, Siivola, Siivottu, Siuttula, Suontaka, Taipale, Tammisto, Tuorlahti, Tynki, Uusikaupunki, Uussaari, Vahterus, Vanhakartano (Sundholm), Varhela, Varjoranta, Vellua, Villilä, Viisola, Vahdensaari, VähäPirkholma, Ylötynkari Naapuriseurakunnat Lokalahti , Uusikirkko Papisto Äänioikeudesta pappeinvaalissa keisarin käskykirjeissä 24.2.1830 ja 7.10.1854. Kirkkoherran äänioikeudesta kappalaisen vaalissa keisarin käskirjeet 8.4.1827 ja 5.5.1863. Papiston palkasta maaherran päätöksessä 2.10.1750 sekä keisarin käskykirjeet 27.5.1859, 9.10.1862, 8.12.1866 ja 24.10.1867. Kirkkoherrat 1622–1640 Josephus Georgii Lepus Tammelensis 1721–1747 Salomon Tumulin 1748–1756 Johan Höckert 1757–1776 Samuel Mellenius 1777–1789 Efraim Höckert 1791–1807 Jakob Beckman 1808–1815 Johan Ström 1818–1829 Johan Aejmelæus 1832 Anders Vilhelm Forsinius 1835–1853 Erik Johan Cumenius 1856–1883 Vilhelm Heikel 1886–1895 Johan Antero Cederberg 1896–1907 Samuel Vilhelm Roos 1908–1918 Jooseppi Joakim Simelius 1920–1923 Johannes Fr. Kangasvuo 1926–1933 Yrjö Heikki Simelius 1934–1953 Gustaf Immanuel Harvio Kappalaiset 1722–1731 Gabriel Salonius 1731–1748 Johan Höckert 1748–1757 Samuel Mellenius 1758–1777 Efraim Höckert 1778–1789 Jonatan Sundelin 1790–1813 Jakob Herman Packalén 1816–1824 Johan Palmroos 1827–1832 Berndt Erik Holmberg 1835–1863 Johan Jakob Korsman 1864–1875 Karl August Mellberg 1875–1879 Anshelm Valdemar Vallin 1880–1890 Josef Salem Laurell 1890–1896 Samuel Vilhelm Roos 1898–1906 Karl Edvin Petterson 1907–1911 Fans Hjalmar Prins 1911–1919 Toivo E. Aaltio 1920–1923 Sulo Toivo Fagerholm 1924–1935 Kalle Väinö Peltonen 1941–1954 Arvo Hekkala Ylimääräiset papit 1735– Mikael Lundelin , apulaispappi 1740– Henrik Ludén , kirkkoherran apulainen 1747–1748 Samuel Mellenius , kirkkoherran apulainen 1755–1758 Efraim Höckert , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1771– Sven Mellenius , kirkkoherran apulainen 1781–1787 Erik Nylund , kirkkoherran apulainen 1789– Sigfrid Alm , armovuodensaarnaaja 1789–1790 Jakob Beckman , vt. kirkkoherra 1806–1807 Gustaf Fredrik Fraser , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1807 Karl Gustaf Ahlstedt , välisaarnaaja 1808–1812 Jakob Johan Erling , kirkkoherran apulainen 1812–1813 Johan Elgfors , kirkkoherran apulainen 1813–1816 Anders Helenius , armovuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1813–1818 Karl Helenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1824–1825 Karl Edvard Törnroth , armovuodensaarnaaja 1825–1826 Johan Kristian Lundbäck, vt. kappalainen 1826–1829 Josef Heldan , kirkkoherran apulainen 1830–1835 Benjamin Sulin , sijaiskirkkoherra 1832–1834 August Timoteus Sumelius , armovuodensaarnaaja 1834–1835 Karl Fabian Sahlberg , armovuodensaarnaaja 1835–1836 Johan Ambrosius Hedenberg , kirkkoherran apulainen 1836 Gustaf Molin , kirkkoherran apulainen 1837–1849 August Herman Sevón , kirkkoherran apulainen 1850–1855 Alfred Brynolf Roos , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1855–1856 Gustaf Vilhelm Bergroth , välisaarnaaja, koulunopettaja 1863–1864 Johan Anton Immanuel Forss , vt. kappalainen 1876–1886 Gustaf Emil Fager , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1896 Heikki Aappo Autero, välisaarnaaja, kirkkoherran virassa 1896–1898 Anton Anshelm Virtanen , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1901 Juho Heikki Lindström , vt. kappalainen 1901 Gustaf Calixtus Karlsson , vt. kappalainen 1903 Karl Edvin Petterson , vt. kirkkoherra 1903 August Albinus Westerlund , vt. kirkkoherra 1904 Emil Frithiof Hippolytes Laurila , vt. kappalainen 1904–1905 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1906–1907 Kauko Veikko Tamminen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1907 Frans Hjalmar Prins , vt. kirkkoherra Arkisto Uudenkaupungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1924. Kansallisarkisto on digitoinut Uudenkaupungin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Muonio Perustettiin Ruotsin Ylitornion emäseurakunnan kappeliksi nimellä Muonioniska 1788. Siirrettiin Haminan rauhassa Suomeen ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella kirjeellä 5.3.1812. Tällöin seurakuntaan yhdistettiin kappelina Enontekiön entinen emäseurakunta ja seurakunnille asetettiin yhteinen papillinen katekeetta. Keisarillisella kirjeellä 4.9.1856 määrättiin, ettei seurakunnan katekeetan ollut välttämättä oltava papiksi vihitty henkilö. Enontekiö perustettiin omaksi kappeliksi 1856 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Muonion katekeetta sai palkanlisäystä 180 markkaa keisarillisella kirjeellä 16.12.1887 ja toisen katekeetan virka perustettiin Keisarillisen Senaatin päätöksellä 1.9.1897. Seurakuntaan on kuulunut Ylimuonion rukoushuone. Muonion kunta perustettiin 1868. Muonion ensimmäinen pieni kirkkotupa sijaitsi kirjallisuustietojen mukaan Ollinmäellä, mutta karttatietojen perusteella tupa olisi kuitenkin sijainnut mahdollisesti Pappilantörmällä. Ensimmäinen varsinainen kirkko määrättiin rakennettavaksi Muonioon valtion varoilla seurakunnan tultua erotetuksi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1812. Kirkon valmistuessa vuonna 1817 sen rakentaminen oli tullut maksamaan 6 768 ruplaa hopeassa. Kirkon kellotorni rakennettiin 1883. Muonion ja Enontekiön kirkkojen kunnostamiseksi myönnettiin 25 000 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.1.1903 ja Muonion kirkon korjaamiseksi lisäksi 6 000 markkaa 8.11.1904. Kirkko vaurioitui Lapin sodassa ja vauriot kunnostettiin 1949. Muut nimet Muonioniska Maakirjakylät Alamuonio, Kurtakko, Kyrö, Kätkäsuvanto, Muonio, Ylimuonio Naapuriseurakunnat Enontekiö , Kittilä , Kolari Papisto Kirkkoherrat 1812–1829 Matias Kolström 1833–1848 Erik Kristian Castrén 1848–1854 Jakob Fredrik Liljeblad 1854–1868 Karl Ferdinand Pfaler 1869–1872 Karl Immanuel Hällfors 1876–1879 Samuel Porthan 1880–1892 Oskar Alfred Voldemar Aurén 1893– Julius Snellman Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1788–1812 Matias Kolström , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1825–1834 Matias Adolf Kolström , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1836 Esaias Castrén , kirkkoherran sijainen 1836 Nils Frosterus , sijaiskirkkoherra 1837–1848 Jakob Fredrik Liljeblad , kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja 1868–1869 Johan Nordberg , vt. kirkkoherra, Kittilän kappalainen 1868–1869 Johan Immanuel Bergh , vt. kirkkoherra, Kolarin kappalainen 1872 Karl Abiel Heikel , vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1873–1876 Karl Abiel Heikel , vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1879–1880 Karl Abiel Heikel , vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1872–1873 Johan Robert Castrén , vt. kirkkoherra, Turtolan kirkkoherra 1892–1893 Frans Alfred Carpén , vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra Arkisto Muonion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1799 ja historiakirjat vuodesta 1797. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1961. Pappila paloi kesällä 1797, jolloin todennäköisesti vanhimmat tilikirjat ja historiakirjat alkaen vuodesta 1788 tuhoutuivat. Kirkko syttyi palamaan 25.4.1914, mutta tulen voima saatiin estetyksi eikä arkistoa tuhoutunut. Kansallisarkisto on digitoinut Muonion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Uusikaarlepyy Perustettiin Pietarsaaren ja Vöyrin emäseurakuntien osista 1607. Seurakunta sai nimensä Ruotsin kuningas Kaarle IX:n mukaan. Johan Skytte perusti vuonna 1617 kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä Uudenkaarlepyyn kaupungin Lepon kylään. Kaupunki sai privilegionsa 7.9.1620. Kaupungin perustamisen jälkeen Uusikaarlepyy muodosti jakamattoman maa- ja kaupunkiseurakunnan. Seurakuntaan kuuluneista Munsala perustettiin ennen vuotta 1734 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Jepua perustettiin rukoushuonekunnaksi 1859, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Uudenkaarlepyyn kunta perustettiin 1875 ja maalaiskunta 1865. Muut nimet Nykarleby, Carleborg Maakirjakylät Forsby, Kovjoki (Kofjoki), Kyrkoby, Lassila, Mark, Nykarleby, Soklot, Ytterjeppo (Ytterjepua) Naapuriseurakunnat Jepua , Munsala , Pedersöre , Purmo Papisto Äänitavasta papinvaaleissa tehtiin sopimus 1767, joka vahvistettiin keisarin käskykirjeellä 28.7.1819. Pitäjänapulaisten palkasta kuninkaan päätös 7.12.1756. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja papiston keskinäiset virkavelvollisuudet ja palkkaedut järjestettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 14.1.1867. Kirkkoherrat 1609–1625 Jacobus Sigfridi Borgoensis 1625–1636 Johannes Jacobi Nycarlus, ensin vt. kirkkoherra 1636–1653 Jacobus Jacobi Carlman 1654–1680 Nicolaus Ringius 1681–1693 Johannes Grandelilus eli Grandell 1694–1707 Johannes Forsman 1707–1741 Samuel Alanus 1742–1761 Mikael Michaelis Jesenhaus 1762–1768 Johan Remahl 1770–1792 Johan Henrici Forshäll 1795–1816 Georg Mathesius 1820–1844 Johan Niklas Snellman 1845–1850 Gabriel Borg 1852–1871 Kristofer Kullman 1874–1878 Karl Emil Stenbäck 1879–1885 Anshelm Valdemar Vallin 1887–1894 Vilhelm Johansson 1896– Karl Viktor Petrell Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1625 Johannes Jacobi Nycarlus 1628–1636 Jacobus Jacobi Carlman –1640 Gustavus Canuti Witting 1636–1654 Gregorius Bartholdi Raumannus 1654– Johannes Henrici Ulonius 1659– Gabriel Canuti Westzynthius –1655 Canutus Jacobi Carlman 1655–1680 Ericus Thomæ Florinus –1672 Petrus Johannis Pictorius 1673–1680 Jacobus Canuti Carlman 1681–1702 Gustavus Marci Neostadius 1704–1710 Henricus Gustavi Neostadius 1710–1714 Andreas Lundelius 1714–1751 Petrus Samuelis Alanus 1751–1770 Olof Kikovius 1773–1780 Samuel Alanus 1780–1809 Tomas Elenius 1811–1822 Nils Mathesius 1826–1849 Elias Jakob Fonselius 1853–1866 Leonard Per Häggström 1870–1876 Isak Otto Appelberg 1878–1884 Johannes Bäck 1885–1890 Johan Fredrik Hellman 1891–1895 Lars Oskar Kjäldström 1896–1903 Olof Verner Bengs , ensin vt. kappalainen 1903–1906 Kaarlo Edvard Forss 1906– August Albinus Vesterlund Kappalaiset, toinen sarja 1681–1694 Johannes Johannis Forsman 1694–1710 Claudius Juniander 1711 Gustavus Snabb 1713–1742 Michael Jesenhaus 1742–1762 Johan Eliæ Remahl , Munsalassa Sarja jatkuu Munsalassa Pitäjänapulaiset ja pedagogit 1635–1642 Johannes Laurentii Essevius –1655 Petrus Olai Lundelius 1681 Gustavus Marci Neostadius 1684–1689 Gustavus Gronovius 1689–1694 Claudius Juniander 1694 Laurentius Andreæ Matilain 1696–1710 Andreas Lundelius 1710 Carolus Remahl 1712 Gustavus Henrici Neostadius 1713–1714 Petrus Samuelis Alanus 1725–1734 Johan Degerman 1734–1742 Johan Remahl 1743–1751 Olof Kikovius 1753–1759 Henrik Hedberg 1760–1763 Johan Freitag 1763–1775 Kristian Salmenius 1776–1791 Anders Kikovius 1792–1811 Johan Stenbäck 1812–1838 Jakob Vilhelm Ahlqvist 1841–1848 Gabriel Häggblom 1852–1866 August Heikel , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1733–1734 Johan Remahl , kappalaisen apulainen 1736–1743 Olof Kikovius , kirkoherran apulainen 1744– Henrik Hedberg , kirkkoherran apulainen 1748– Samuel Alanus , kappalaisen apulainen 1753–1754 Petter Hägg , kirkkoherran apulainen 1758– Kristian Salmenius , kappalaisen apulainen 1760–1762 Olof Roth , kirkkoherran apulainen 1763–1767 Henrik Aulin , kirkkoherran apulainen 1771– Johan Garvolius , kirkkoherran apulainen 1777–1780 Thomas Elenius , kappalaisen apulainen 1790–1791 Johan Gabriel Topelius , kirkkoherran apulainen, pedagogi 1797–1803 Nils Mathesius , kirkkoherran apulainen 1799–1804 Karl Paulin , kappalaisen apulainen 1803–1812 Nils Peter Fellman , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen 1806–1812 Henrik Damstén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1811–1812 Johan Simelius , kirkkoherran apulainen 1812–1818 Johan Nils Nybergh , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1816–1818 Jakob Rönlund , kappalaisen apulainen 1819–1820 Erik Niklas Hildén , välisaarnaaja 1820–1824 Mårten Kristian Vesslin , kirkkoherran apulainen 1821–1824 Jakob Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1824–1826 Frans Mikael Toppelius , armovuodensaarnaaja 1824–1829 Leonard Per Häggström , kirkkoherran apulainen 1829–1838 Abraham Neuman , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Fredrik Östring , kappalaisen apulainen 1838–1844 Johan Anton Nordgen , kirkkoherran apulainen 1842 Henrik Krank , kappalaisen apulainen 1842–1843 Karl Gerhard Alcenius , kappalaisen apulainen 1844 Jakob Aulin , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Olof Henrik Helander , kirkkoherran apulainen 1845–1853 Jakob Henrik Roos , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1846–1850 Johan Mauritz Sonck , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Anders Abraham Favorin , vt. pitäjänapulainen 1850–1852 Elias Fredrik Alcenius , välisaarnaaja 1859–1860 Fredrik Engelbert Chydenius , kirkkoherran apulainen, alkuaan opettaja 1867–1868 Kristian Vilhelm Vesterholm , vt. kappalainen 1868–1870 Hilarius Albin Ferdinand Mikander , vt. kappalainen 1877–1878 Jakob Schroderus , vt. kappalainen 1884–1885 Onni Kanutus Nyström , vt. kappalainen 1885 Georg Julius August Ask , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Georg Albert Immanuel Laurén , vt. kappalainen 1895 Peter Cederberg , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1895 Akseli Tobias Toikka , vt. kappalainen 1895–1896 Johan Erkki Kovero , vt. kirkkoherra 1899 Aksel Rudolf Leván , vt. kirkkoherra 1901 Henrik Vilhelm Lindgren , kirkkoherran apulainen Arkisto Uudenkaarlepyyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1880. Kansallisarkisto on digitoinut Uudenkaarlepyyn seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Uurainen Perustettiin Saarijärven emäseurakunnan Kuukkajärven eli Minkkilän rukoushuonekunnaksi tuomiokapitulin luvalla 2.9.1801. Anomukset rukoushuonekunnan perustamiseksi oli tehty 1787 ja 1800. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1804 ja seurakuntaan asetettiin oma saarnaaja 1805. Anomuksiin rukoushuonekunnan muodostamiseksi kappeliksi antoi keisari kieltävät päätökset 8.12.1809, 25.10.1811, 17.1.1824 ja 10.5.1828, kunnes Uurainen muodostettiin Saarijärven kappeliksi keisarin käskykirjeellä 22.2.1856. Anomukseen kappeliseurakunnan erottamiseksi itsenäiseksi seurakunnaksi annettiin ensin kieltävä päätös 2.9.1866 mutta anomukseen suostuttiin lopulta keisarin käskykirjeessä 10.2.1868, joskin ero toteutui vasta 1886. Uuraisten kunta perustettiin 1868. Muut nimet Uurais, Kuukkajärvi, Minkkilä, Kuukka Maakirjakylät Höytiä, Kangashäkki, Kuukkajärvi, Nyrölä, Uurainen Naapuriseurakunnat Jyväskylä , Laukaa , Multia , Petäjävesi , Saarijärvi , Äänekoski Papisto Saarnaajan palkasta kirkonkokouksen päätös 22.7.1804. Papiston virkatalosta keisarin käskykirjeessä 10.2.1868. Rotkolan lisätalon ostosta seurakunnalle Korvenrannan sijaan Keisarillisen senaatin päätös 18.10.1891. Kirkkoherrat 1887–1999 Johan Fredrik Silvander 1900–1908 Arnold Melker Berger 1909– Anders Oskar Elovainio Saarnaajat 1805–1816 Karl Fredrik Linde 1816–1848 Daniel Fredrik Roschier 1848–1865 Robert Vilhelm Brummer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1831–1838 Adam Virén , saarnaajan sijainen 1838–1843 Gabriel Flygtman , saarnaajan sijainen 1843–1848 Abel Abednego Hilander , saarnaajan sijainen 1865–1868 Otto Adolf Stenroth , vt. saarnaaja 1868–1873 Tobias Hagelin , vt. saarnaaja, vt. kappalainen 1873–1877 Otto Villberg , vt. kappalainen 1877–1878 Karl Gustaf Vallenius , vt. kappalainen 1878–1884 Otniel Johannes Cleve , vt. kappalainen 1884 Johan Henrik Reijonen , vt. kappalainen 1884–1885 Karl Joel Hedley Broms , vt. kappalainen 1885–1887 Otniel Johannes Cleve , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1899–1900 Johan Oskar Kättö , vt. kirkkoherra 1903 Karl Ernst Aarnio , vt. kirkkoherra 1904 Kalle Heribert Kahiluoto, vt. kirkkoherra 1905 Karl Ernst Aarnio , vt. kirkkoherra 1906 Hjalmar Abraham Dufva, vt. kirkkoherra 1907 Uno Adolf Sainio, vt. kirkkoherra 1907–1908 Gustaf Immanuel Harvio, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja Arkisto Uuraisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807, tilikirjat vuodesta 1839 ja historiakirjat vuodesta 1805. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1805–1955. Kansallisarkisto on digitoinut Uuraisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuului alkuaan Vesisaaren seurakuntaan mutta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaallisella päätöksellä 31.1.1846, jolloin Teno liitettiin anneksina seurakuntaan kuuluvaksi. Teno erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Kappelin rakentamiselle Pulmankiin annettiin lupa kuninkaallisella päätöksellä 7.8.1847. Rajakäynti Uuniemen ja Vesisaaren välillä Varanginvuonon molemmin puolin vahvistettiin kuninkaallisella päätöksellä 27.2.1864. Muut nimet Nesseby, Unjárga Kylät Isovuono, Juurivuono, Mäskivuono, Vierivuono, Annijoki Naapuriseurakunnat Etelä-Varanki , Teno , Utsjoki , Vesisaari Arkisto Uuniemen seurakunnan ministeriaalikirjat (ministerialbok) alkavat vuodesta 1838 ja lukkarinkirjat (klokkerbok) eli kirkonkirjojen duplikaatit alkavat vuodesta 1844. Vanhempia tietoja löytyy Vesisaaren (Vadsø) seurakunnan kirkonkirjoista vuosilta 1821–1839. Seurakunnan arkistoa säilytetään Tromssan valtionarkistossa (Statsarkivet i Tromsø). Linkit Arkivverket: Digitalarkivet

Saaristomerellä sijaitsevan Utön saaren ensimmäinen majakka rakennettiin 1753. Majakka räjäytettiin Suomen sodan aikana ja uusi majakkatorni rakennettiin 1814. Majakan kolmannessa kerroksessa oli oma saarnahuone eli majakkakirkko. Utön saari ei koskaan muodostanut omaa seurakuntaa ja saari on luettu kuuluvaksi Korppoon emäseurakuntaan.

Rajakartta: Utsjoki Alkuaan Ruotsin Härnösandin hiippakunnan Kautokeinon emäseurakunnan anneksi. Utsjoki mainitaan ensimmäisen kerran kylänä 1551. Koutokeino jäi vuoden 1747 rajakäynnissä Norjan kuningaskunnan puolelle ja Utsjoki Ruotsin. Tämän jälkeen Utsjoen kappeli määrättiin kuninkaallisella kirjeellä 26.6.1747 yhdessä Kuusamon emäseurakunnan Inarin kappelin kanssa muodostettavaksi omaksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakunta määrättiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan. Aluksi kirkkoherra määrättiin asumaan Utsjoella talvisin, jolloin saamelaiset peuroineen oleskelivat siellä. Heidän siirtyessään kesäisin merenrannalle, piti kirkkoherran muuttaa Inariin, jonka asukkailla oli vakinaiset asunnot. Myöhemmin kirkkoherrat oleskelivat kesäisin pitäjän eteläosissa ja muuttivat vasta talven alussa Utsjoelle. Lapin kirkollisten asiain johtokunta määräsi kirjeessään 9.11.1748, että saamen kieltä tuli käyttää katekeettakouluissa ja jumalanpalveluksissa. Saameksi saarnattiin etenkin juhlina ja silloin, kun ihmisiä oli enemmän koossa, jos pappi siihen kykeni. Tavallisesti saarnattiin suomeksi. Utsjoen kunta perustettiin 1876. Ensimmäisen Tenojoen varrella Talvadisissa sijainneen kirkon kerrotaan vihavenäläisten polttaneen jo ikivanhana aikana. Seurakunta sai ensimmäisen varsinaisen kirkon Mantojärven rannalle 1700 ja kirkko oli Pyhä Ulrikan nimikko. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja sen rakennuskustannuksiksi arvioitiin yhteensä 6 841 ruplaa. Kirkko rakennettiin Utsjoen kirkonkylän eteläpuolelle saksalaissyntyisen arkkitehti Ernst Lohrmnannin suunnitelmien mukaan 1850–1853. Seurakuntaan kuulunut Inari erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Seurakuntaan on vuodesta 1853 kuulunut myös Outakosken rukoushuone eli kinkeritupa, jossa aikanaan pidettiin kesäisin lukukinkereitä. Outakosken lisäksi kulmasaarnoja pidettiin kinkerien aikaan Nuorgamissa. Muut nimet Ohcejohka, Aritsby Maakirjakylät Kirkonkylä, Nuorgam ( Njuorggán ), Outakoski ( Vuovdaguoika ) Naapuriseurakunnat Inari , Kaarasjoki , Teno , Uuniemi Papisto Hornborgin ja Wennerströmin Suomen seurakuntien ja papiston matrikkelin (1885) mukaan kirkkoherran virkatalo oli väliaikaisesti virkataloksi määrätty 1856 ja sijaitsi kolmasosan virstaa päässä kirkosta Mantojärven rannalla. Virkatalo oli hyvin rakennettu. Päärakennuksessa oli seitsemän suurta huonetta, kyökki ja tampuuri. Lisäksi oli pienempi asuinrakennus, jossa oli neljä huonetta ja kyökki. Ulkohuoneet olivat hyvät. Virkatalolla oli peltoa yksi tynnyrinala, niittyä 12 tynnyrinalaa ja metsää, joka oli jakamaton, huonoa ja kasvoi vaivaiskoivuja. Jäkälän avulla riittivät heinät yhdelle vetohärälle ja viidelle lehmälle. Matrikkelin mukaan kirkkoherran palkka oli 1880-luvulla valtiota 3 500 markkaa, joka maksettiin Oulun läänin rahastosta. Kahden viikon virantoimituksesta Kivijärven rukoushuoneessa joka toinen vuosi kirkkoherra sai 200 markkaa. Saamen kielen taidosta maksettiin 600 markkaa. Seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle lihaa tai kalaa kaikilta verovelvollisilta yhden leiviskän eli 4 markkaa, jokaiselta ripillä käyvältä yhden oravannahkan eli 25 penniä, maahanlaskusta isännän tai emännän jälkeen naarasporon, lapsista ja muista puolileiviskää haukia eli 2 markkaa 50 penniä tai kaksi paria rukkasia eli 3 markkaa 50 penniä, joka kolmanneltakymmenenneltä porolta yhden naulan juustoa eli 1 markka 15 penniä sekä kuulutuksista, vihkimisistä, ristimisistä ja kirkkoonotosta eli kirkottamisesta puolileiviskää haukia tai kaksi paria rukkasia tai 12 oravannahkaa eli 3 markkaa 50 penniä. Seurakuntalaisilla oli velvollisuus tuoda vuosittain kirkkoherralle ruokavaroja 30 porokuormaa Norjasta. Kirkkoherran palkka oli yhteensä noin 5 450 markkaa. Lukkarin palkka oli 125 markkaa sekä tavan mukaan vihkimiseltä 1 markka, joiden lisäksi seurakuntalaiset maksoivat hautauksilta varojensa mukaan. Alkuaan seurakunnassa oli kaksi kiertävää katekeettaa ja kolmas virka asetettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1837. Käskykirjeellä 20.2.1857 asetettiin kuitenkin näiden sijaan vain yksi katekeetta, jonka tehtäväksi määrättiin opettaminen vakinaisessa koulussa Inarin kirkon luona. Katekeetalta vaadittiin inarinsaamen tuntemista. Lisäksi keisarillisessa käskykirjeessä 20.2.1858 määrättiin, että katekeetan oli oltava vihitty papiksi tai ylioppilas, jotta hänellä oli oikeus lukea hyväksi kaksinkertaiset virkavuodet. Katekeetan palkka oli 150 ruplaa ja sitä korotettiin 100 markalla keisarillisella käskykirjeellä 16.12.1887. Kirkkoherran virkatalon korjaustöitä varten myönnettiin 2 812 markkaa Lapin kirkollisesta rahastosta Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.2.1901. Kruununmaan luontoisen maa-alueen yhdistämisestä Utsjoen hautausmaahan Keisarillisen senaatin pätös 23.11.1903. Kirkkoherrat 1747–1757 Anders Hellander 1758–1765 Henrik Wegelius 1766–1781 David Eric Högman 1782–1793 Henrik Sund 1794–1797 Samuel Castrén 1798–1804 Johan Wegelius 1804–1816 Henric Wegelius 1820–1833 Jakob Fellman 1833–1846 Karl Fredrik Stenbäck 1848–1852 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz 1854–1859 Anders Andelin 1860–1866 Edvard Vilhelm Borg 1868–1871 Evert Brynolf von Konow 1877–1886 Jonatan Gummerus 1887–1892 Viktor Alfred Virkkula 1892–1898 Aukusti Koivisto 1900–1905 Aukusti Hakkarainen 1906–1915 Pekka Rudolf Heikinheimo (Heikel) Ylimääräiset papit 1798–1799 Erik Castrén , vt. kirkkoherra 1819 Jakob Fellman , sijaiskirkkoherra 1831–1833 Karl Fredrik Stenbäck , kirkkoherran sijainen 1845–1848 Fredrik Vilhelm Stjerncreutz , sijaiskirkkoherra 1883–1885 Viktor Alfred Virkkula , vt. kirkkoherra 1886–1887 Viktor Alfred Virkkula , vt. kirkkoherra 1892 Aukusti Koivisto , vt. kirkkoherra 1898–1899 Aukusti Koivisto , vt. kirkkoherra, Kittilän kirkkoherra 1899 Lauri Arvid Itkonen , vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1904 Lauri Arvid Itkonen , vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1905 Lauri Arvid Itkonen , vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1909 Lauri Arvid Itkonen , vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra 1912 Lauri Arvid Itkonen , vt. kirkkoherra, Inarin kirkkoherra Arkisto Utsjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1742, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1987. Seurakunnan haudattujen luettelot puuttuvat vuosilta 1821–1840. Seurakunnan pappila paloi 10.4.1834 ja edelleen käytössä olevan ehtoolliskalkin jalassa on kirjoitus: "Efter eldsvådan på Utsjoki prestegård den 10 Aprill 1834 omgjord på Eccl. Fondens bekostnad 1840". Kansallisarkisto on digitoinut Utsjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: Hiski SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Utran lasitehdas toimi Kontiolahden Utran kylässä 1874–1906. Tehtaan oma seurakunta perustettiin Kontiolahden emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1895 ja kirkko valmistui samana vuonna. Emäseurakunnan pitäjänapulainen asui Utrassa 1896–1904 ja myöhemmin tehtaan kirkossa pidettiin jumalanpalvelus joka sunnuntai. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin tehtaan lopetettua toimintansa sahojen toiminnan siirryttyä Etelä-Suomeen. Tehdasyhdyskunnan hajotti lopullisesti lasitehtaan palo 1906. Rukoushuonekunta liitettiin Pielisensuun perustettuun seurakuntaan 1912. Naapuriseurakunnat Kontiolahti Papisto Saarnaajat 1896–1904 Paavo Antti Moberg , Kontiolahden kirkkoherran apulainen Arkisto Utran tehdasseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1891. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Utran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Utajärvi Mainitaan Muhokseen kuuluneena saarnapaikkana jo 1688. Muodostettiin Muhoksen emäseurakunnan kappeliksi, kun Utajärven asukkaille annettiin lupa kirkon rakentamiseen kuninkaallisella käskykirjeellä 16.9.1761. Muhoksen toinen kappalainen sijoitettiin seurakuntaan ja näiden kappalaisten välillä tehtiin jako 1768, jonka tuomiokapituli vahvisti 23.11.1768. Erotettiin Muhoksesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 22.2.1886. Päätöksen mukaan kappeli oli erotettava kolmannen luokan keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi ja annettava tarpeen mukaan apulaisen hoidettavaksi. Seurakuntaan kuuluva Niskajoen eli Niskan rukoushuone perustettiin 1908. Utajärven kunta perustettiin 1865. Maakirjakylät Ahmas, Juorkuna, Laitasaari, Muhos, Niska, Oulunsuu, Pikkarla, Sanginjoki, Sangijärvi, Sotkajärvi, Särkijärvi, Utajärvi Naapuriseurakunnat Muhos , Pudasjärvi , Puolanka , Säräisniemi , Ylikiiminki Papisto Kirkkoherran uusi palkkaus vahvistettiin 6.5.1892. Kirkkoherrat 1899–1909 Erik Pesonen 1910–1920 Juho Anton Heilala 1920–1951 Matti Kauppinen Kappalaiset 1762–1767 Gabriel Ståhlberg , vanhempi 1768–1773 Abraham Schroderus 1768–1773 Abraham Schroderus 1773–1808 Gabriel Ståhlberg , nuorempi 1809–1820 Esaias Ravander 1823–1849 Karl Benjamin Ståhlberg 1849–1852 Emanuel Kolström 1853–1864 Per Gustaf Fredinand Hornborg 1865–1883 Frans Alexander Heikel Ylimääräiset papit 1766–1772 Gabriel Ståhlberg nuorempi, kappalaisen apulainen 1804–1807 Jonas Gustaf Högman , kappalaisen apulainen, 1808–1809 Jonas Gustaf Högman , vt. kappalainen 1819–1821 Johan Gerhard Snellman , apulainen, armovuodensaarnaaja 1849–1850 Isak Otto Appelberg , vt. kappalainen 1852–1856 Gustaf August Montin , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1887–1888 August Mömmö , vt. kappalainen 1888–1897 Emil David Åström , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1897–1899 Juho Nimrod Johansson , vt. kirkkoherra 1899–1900 Juho Aappo Pietola , vt. kirkkoherra 1909–1910 Gustaf Samuel Strömmer, vt. kirkkoherra Arkisto Utajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1775, tilikirjat vuodesta 1762 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1765 ja vihittyjen ja kuolleiden osalta vuodesta 1762. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Utajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)