top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Uusikaarlepyy

Perustettiin Pietarsaaren ja Vöyrien emäseurakutnien osista 1607, jolloin sai nimensä Ruotsin kuningas Kaarle IX:n mukaan. Uudenkaarlepyyn kaupunki perustettiin Johan Skytten toimesta ja kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksellä Lepon kylään 1617 ja sai sai privilegionsa 7.9.1620. Kaupungin perustamisen jälkeen Uusikaarlepyy muodosti jakamattoman maa- ja kaupunkiseurakunnan.


Seurakuntaan kuuluneista Munsala perustettiin ennen vuotta 1734 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Jepua perustettiin rukoushuonekunnaksi 1859, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906.


Muut nimet

Nykarleby, Carleborg


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Äänitavasta papinvaaleissa tehtiin sopimus 1767, joka vahvistettiin keisarin käskykirjeellä 28.7.1819. Pitäjänapulaisten palkasta kuninkaan päätös 7.12.1756. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja papiston keskinäiset virkavelvollisuudet ja palkkaedut järjestettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 14.1.1867.


Kirkkoherrat

1609–1625 Jacobus Sigfridi Borgoensis

1625–1636 Johannes Jacobi Nycarlus, ensin vt. kirkkoherra

1654–1680 Nicolaus Ringius

1694–1707 Johannes Forsman

1707–1741 Samuel Alanus

1762–1768 Johan Remahl

1795–1816 Georg Mathesius

1845–1850 Gabriel Borg

1852–1871 Kristofer Kullman

1887–1894 Vilhelm Johansson


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1625 Johannes Jacobi Nycarlus

1628–1636 Jacobus Jacobi Carlman

–1640 Gustavus Canuti Witting

1636–1654 Gregorius Bartholdi Raumannus

1659– Gabriel Canuti Westzynthius

1710–1714 Andreas Lundelius

1751–1770 Olof Kikovius

1773–1780 Samuel Alanus

1780–1809 Tomas Elenius

1811–1822 Nils Mathesius

1878–1884 Johannes Bäck

1896–1903 Olof Verner Bengs, ensin vt. kappalainen


Kappalaiset, toinen sarja

1694–1710 Claudius Juniander

1713–1742 Michael Jesenhaus

1742–1762 Johan Eliæ Remahl, Munsalassa

Sarja jatkuu Munsalassa


Pitäjänapulaiset ja pedagogit

1635–1642 Johannes Laurentii Essevius

1684–1689 Gustavus Gronovius

1689–1694 Claudius Juniander

1696–1710 Andreas Lundelius

1710 Carolus Remahl

1725–1734 Johan Degerman

1734–1742 Johan Remahl

1743–1751 Olof Kikovius

1753–1759 Henrik Hedberg

1760–1763 Johan Freitag

1763–1775 Kristian Salmenius

1776–1791 Anders Kikovius

1792–1811 Johan Stenbäck

1841–1848 Gabriel Häggblom

1852–1866 August Heikel, virka lakkautettu.


Ylimääräiset papit

1733–1734 Johan Remahl, kappalaisen apulainen

1736–1743 Olof Kikovius, kirkoherran apulainen

1744– Henrik Hedberg, kirkkoherran apulainen

1748– Samuel Alanus, kappalaisen apulainen

1753–1754 Petter Hägg, kirkkoherran apulainen

1758– Kristian Salmenius, kappalaisen apulainen

1760–1762 Olof Roth, kirkkoherran apulainen

1763–1767 Henrik Aulin, kirkkoherran apulainen

1771– Johan Garvolius, kirkkoherran apulainen

1777–1780 Thomas Elenius, kappalaisen apulainen

1790–1791 Johan Gabriel Topelius, kirkkoherran apulainen, pedagogi

1797–1803 Nils Mathesius, kirkkoherran apulainen

1799–1804 Karl Paulin, kappalaisen apulainen

1803–1812 Nils Peter Fellman, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen

1806–1812 Henrik Damstén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1811–1812 Johan Simelius, kirkkoherran apulainen

1812–1818 Johan Nils Nybergh, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1816–1818 Jakob Rönlund, kappalaisen apulainen

1819–1820 Erik Niklas Hildén, välisaarnaaja

1820–1824 Mårten Kristian Vesslin, kirkkoherran apulainen

1821–1824 Jakob Perander, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1824–1826 Frans Mikael Toppelius, armovuodensaarnaaja

1824–1829 Leonard Per Häggström, kirkkoherran apulainen

1829–1838 Abraham Neuman, kirkkoherran apulainen

1838–1842 Fredrik Östring, kappalaisen apulainen

1838–1844 Johan Anton Nordgen, kirkkoherran apulainen

1842 Henrik Krank, kappalaisen apulainen

1842–1843 Karl Gerhard Alcenius, kappalaisen apulainen

1844 Jakob Aulin, kirkkoherran apulainen

1844–1845 Olof Henrik Helander, kirkkoherran apulainen

1845–1853 Jakob Henrik Roos, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1846–1850 Johan Mauritz Sonck, kirkkoherran apulainen

1849–1852 Anders Abraham Favorin, vt. pitäjänapulainen

1850–1852 Elias Fredrik Alcenius, välisaarnaaja

1859–1860 Fredrik Engelbert Chydenius, kirkkoherran apulainen, alkuaan opettaja

1867–1868 Kristian Vilhelm Vesterholm, vt. kappalainen

1868–1870 Hilarius Albin Ferdinand Mikander, vt. kappalainen

1877–1878 Jakob Schroderus, vt. kappalainen

1884–1885 Onni Kanutus Nyström, vt. kappalainen

1885 Georg Julius August Ask, kirkkoherran apulainen

1890–1891 Georg Albert Immanuel Laurén, vt. kappalainen

1895 Peter Cederberg, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1895 Akseli Tobias Toikka, vt. kappalainen

1895–1896 Johan Erkki Kovero, vt. kirkkoherra

1899 Aksel Rudolf Leván, vt. kirkkoherra

1901 Henrik Vilhelm Lindgren, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Uusikaarlepyyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1880.


Linkit

0 katselukertaa

Hae

bottom of page