Kajaanin kaupunkiin perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950, kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Kajaanin ortodoksinen seurakunta yhdistyi Lapin ja Oulun seurakuntien kanssa Pohjois-Suomen ortodoksiseksi seurakunnaksi 1.1.2022. Muut nimet Kajaanin ortodoksinen seurakunta Arkisto Kajaanin ortodoksisen seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1950–2006. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949, Jyväskylän kaupunkiin perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950. Muut nimet Jyväskylän ortodoksinen seurakunta

Joensuun kaupunki kuului alkuaan Taipaleen ortodoksiseen seurakuntaan, kunnes sen oma seurakunta perustettiin 1893 ja se aloitti toimintansa 1894. Seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko, valmistui arkkitehti G. I. Karpovin suunnittelemien mukaan 1887. Muut nimet Joensuun ortodoksinen seurakunta Arkisto Joensuun ortodoksisen seurakunnan metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista alkavat vuodesta 1894. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1851–1950. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Alkuaan Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan kuulunut kuulunut Pyhän Eliaan kirkkokunta, joka lienee perustettu jo 1400-luvun alussa ja erotettu itsenäiseksi seurakunnakseen saman vuosisadan lopulla. Tsasounia oli 1700-luvun alussa virallisesti vain Koverossa, mutta karttojen perusteella niitä oli myös ainakin Sonkajassa, Ryökkylässä, Ostronsaaressa ja Ontronvaaralla. Isovihan aikana pappi ja muu kirkon palveluskunta siirtyivät Venäjälle. Karjalaan jäi ainoastaan Taipaleen ortodoksinen kirkko Liperissä, johon Ilomantsin seurakunta kuului kappeliseurakuntana 1710-luvulta vuoteen 1759 . Kirkkoherra aloitti toimensa uuden kirkon vihkimisen yhteydessä 1766. Muut nimet Ilomantsin ortodoksinen seurakunta Arkisto Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1812 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1808. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1791–1969. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Iisalmeen perustettiin yksi Suomen 14 ortodoksisesta seurakunnasta Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudelleenjärjestelyssä 1.1.1950 sen jälkeen kun siirtoväen asuttaminen oli suoritettu loppuun ja kaikkien luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakuntien toiminta oli päättynyt 31.12.1949. Iisalmen ortodoksinen seurakunta liitettiin Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan 1.1.2021. Muut nimet Iisalmen ortodoksinen seurakunta

Hämeenlinnan kaupunkiin perustettiin ortodoksinen seurakunta vasta 1904, vaikka kirkollista toimintaa oli ollut jo lähes sata vuotta. Suomen sodan jälkeen venäläisen varuskunnan ja venäläisten kauppiaiden ja käsityöläisten mukana saapui runsaasti ortodokseja paikkakunnalle. Ortodoksit saivat oman varuskuntakirkon 1901. Aiemmin ortodoksit olivat kokoontuneet muun muassa kauppias Bodganoffin luovuttamassa kiinteistössä Rantatorin varrella. Muut nimet Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta Arkisto Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1892 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1887. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1887–2005. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin, kun Helsingin kaupunkiin valmistui Carl Ludvig Engelin suunnittelema Pyhän Kolminaisuuden kirkko 1827. Seurakunnan pääkirkko, venäläisen akateemikko ja kirkkoarkkitehti Aleksei Gornostajevin suunnittelema Uspenskin katedraali eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali, rakennettiin pääasiassa lahjoitusvaroin Katajanokalle 1862–1868 ja se vihittiin käyttöön 25.10.1868. Muut nimet Helsingin ortodoksinen seurakunta Papisto Kirkkoherrat 1827 –18 53 Aleksanedr Malozemov 1854 –18 79 Nikolai Popov 1880 –18 85 Vasili Glepov 1885-1904 Nikolai Solovjev 1905 –19 14 Aleksei Kosuhin 1914 –19 17 Aleksander Hotovitski 1917 –19 25 Nikolai Vasiljev 1927 –19 33 Dimitri Troitski 1934 Dimitri Sotikov 1935 –19 44 Simeon Okulov Arkisto Helsingin ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1829 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1827. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1827–1877. Kansallisarkisto on digitoinut Helsingin ortodoksisen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hankoon perustettiin Suomen sodan jälkeen ortodoksinen seurakunta ja seurakuntaa varten rakennettiin Panteleimonin muistokirkko, joka sai nimensä Venäjän keisarillisen laivaston voitosta meritaistelussa Hangon edustalla isonvihan aikana Pantelemonin muistopäivänä 27.7.1714. Kirkko rakennettiin uudelleen Venäjän keisarillisen sotaministeriön varoilla 1845, mutta kirkko tuhoutui Krimin sodan aikana 1854. Toisen kirjallisuudessa esitetyn näkemyksen mukaan kirkko olisi purettu. Hangon ortodoksisen seurakunnan toiminta alkoi uudelleen vasta 1894 ja seurakunta perustettiin virallisesti 1897. Uusi Pyhien apostolienvertaisten Vladimirin ja Maria Magdaleenan kirkko rakennettiin 1894–1895 ja se vihittiin käyttöön Suomen ortodoksisen hiippakunnan piipa Antonijn toimesta 14.7.1895. Seurakunta liitettiin Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan 1919. Muut nimet Hangon ortodoksinen seurakunta Papisto Kirkkoherrat 1897–1903 Aleksander Jakubov 1903–1907 Mihail Polozenski 1907–1918 Johannes Svetlov Arkisto Hangon ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1896 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1897. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1895–1957. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Haminan ortodoksinen seurakunta perustettiin, kun Haminan kaupunkiin rakennettiin uusklassismia ja bysanttilaisia muotoja edustava Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko 1837. Kaupungissa asui 1900-luvun alussa 250 ortodoksia, joista 115 oli passilla oleskelleita venäläisiä. Seurakuntaan kuului alkuaan myös Kotkan ortodoksinen seurakunta, joka erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1910. Seurakunta palveli Kyminlinnaan sijoitettuja Vienan ja Aunuksen pakolaisia 1921–1922. Muut nimet Haminan ortodoksinen seurakunta Arkisto Haminan ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1784 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1803. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1769–2005. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Uudenkirkon Halilan kylään perustettiin sanatorio eli parantola 1889 ja Venäjän keisari Aleksanteri III osti parantolan venäläisten sotilaiden hoitokodiksi 1892. Sotilaita varten perustettiin seurakunta ja sen puinen kirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevskin nimikoksi 21.5.1893. Venäjän vallankumouksen jälkeen parantolan potilaiksi hakeutui pääasiassa venäläisiä emigrantteja. Seurakunta lakkautettiin 1919. Venäjän keisarillisen hovin omistuksesta Suomen valtion haltuun itsenäistymisen jälkeen päätynyt parantolan kirkko myytiin tarpeettomana 1925, jonka jälkeen se muutettiin luterilaiseksi Halilan keuhkotautiparantolan kirkoksi. Muut nimet Halilan sanatorion ortodoksinen seurakunta Arkisto Halilan sanatorion ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1899 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1895. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1893–1918. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto