Search this site

Erotettiin Tuusulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1952. Kirkko rakennettiin betonista arkkitehti Erkki Elomaan suunnitelmien mukaan 1967–1968. Järvenpään kunta perustettiin 1952 ja muodostettiin kaupungiksi 1967. Muut nimet Träskända Naapuriseurakunnat Mäntsälä , Sipoo , Tuusula

Perustettiin Pieksämäen rukoushuonekunnaksi, sen jälkeen kun rukoushuoneen rakentamiselle oli annettu armollinen lupa 2.4.1860 ja sen piirustukset vahvistettu 16.3.1862. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 2.3.1870. Kappelia laajennettiin keisarin käskykirjeellä 10.5.1875. Erotettiin Pieksämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1894, jolloin uuden palkkausjärjestyksen mukaan uuteen seurakuntaan lisättiin Jäppilän rukoushuonekunnan 8,83 manttaalin lisäksi maata Pieksämäestä 4,92 manttaalia ja Joroisista 3,24 manttaalia. Jäppilän Kukkolan kylän tila rekisterinumerolla 4 siirrettiin kuuluvaksi Suonenjokeen keisarin käskykirjeellä 11.10.1897. Jäppilän kunta perustettiin 1894 ja liitettiin Pieksämäen kuntaan 2004. Maakirjakylät Herrala, Hulkkola, Jäppilä, Järvikylä, Kontiomäki, Kukkola, Kuvansi, Kähkölä, Maavesi, Markkala, Niemenkylä, Oittila, Rummukkamäki, Ruuhilampi, Sarkaniemi, Siikamäki, Suontientaipale, Syvänsi (Syväis), Tihusniemi, Tossavalansaari, Utriala, Uusimaavesi, Väyrylä Naapuriseurakunnat Joroinen , Leppävirta , Pieksämäki , Suonenjoki Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 11.10.1897. Kappalaisen virkatalolle haettiin kirkkoherran virkatalon oikeudet itsenäisen kirkoherrakunnan perustamisen jälkeen. Kappalaiset 1877–1879 William Veckman 1884–1887 Ernesti Kustaa Kyander 1888–1892 Gustaf Adolf Veckman 1892–1898 Karl Eliel Malmberg Ylimääräiset papit 1879–1880 Petter Härkönen , vt. kappalainen 1880–1884 Petter Sormunen , vt. kappalainen 1887 Artur Georg Hypén , vt. kappalainen 1887–1888 Kosti Kalke , vt. kappalainen 1898–1904 Johan Teodor Bäckman , vt. kappalainen 1904–1905 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1905–1907 Erkki Vilho Hynninen , vt. kappalainen 1907– Johannes Sinkkonen, vt. kappalainen Arkisto Jäppilän seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1877. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1877–1975. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jäppilän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Porvoon hiippakunnan rovastikunta Seurakunnat Jämsä , Korpilahti , Kuhmoinen , Padasjoki , Petäjävesi Arkisto Jämsän rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1872–1909. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Ikaalisten emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1852. Aluksi rukoushuoneena toimi Ala-Peikarin tilan suuri pirtti, jonka mukaan seurakunnan asukkaita kutsuttiin liikanimellä pirttikirkkolaiset. Emäseurakunnan pitäjänapulainen sijoitettiin vuonna 1855 Jämijärvelle, jonne seuraavana vuonna valmistui pappila ja viljamakasiini. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1860, jonka myötä Jämijärvi muodostettiin kappeliseurakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.10.1863. Erotettiin Ikaalisista itsenäiseksi kirkkoherrakunaksi 1899, ero toteutui 1908 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1909. Jämijärven kunta perustettiin 1865. Maakirjakylät Jämijärvi, Kauppila, Kilvakkala, Kovelahti, Kuusjoki, Peijari, Suurimaa, Sydänmaa, Tykkö, Vihu Naapuriseurakunnat Ikaalinen , Kankaanpää , Parkano Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 6.10.1863. Kirkkoherrat 1909–1920 Juho Vihtori Leppänen 1922–1956 Aatto Yrjö Häyrinen Pitäjänapulainen 1853–1865 Adolf Cedberg , Ikaalisten pitäjänapulainen Kappalaiset 1865–1875 Vilhelm Carlsson 1875–1878 Karl Oskar Kraft 1879–1885 Hugo Valdemar Vecksell 1886–1895 Kaarlo Kustaa Elomaa 1898–1908 Viktor Järvinen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1878–1879 August Vilhelm Lund , vt. kappalainen 1885–1886 Alfred Brynolf Leivo , vt. kappalainen 1891 Otto Vilhelm Åkerman , kappalaisen apulainen 1891–1892 Knut Fabian Holmberg , kappalaisen apulainen 1892 Paavo Hyttinen , kappalaisen apulainen 1892–1893 David Sirenius , kappalaisen apulainen 1893–1894 Adolf Aleksander Halme , kappalaisen apulainen 1894–1898 Johan Viktor Leppänen , vt. kappalainen 1908–1909 Johan Viktor Leppänen , vt. kirkkoherra Arkisto Jämijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1855 ja historiakirjat vuodesta 1855. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1854–1908. Kansallisarkisto on digitoinut Jämijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Jyväskylä , Jyväskylän kaupunki , Karstula , Kinnula , Kivijärvi , Konginkangas , Laukaa , Pihtipudas , Pylkönmäki , Saarijärvi , Sumiainen , Toivakka , Uurainen , Viitasaari Arkisto Jyväskylän rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1872–2004. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Uudenkirkon emäseurakuntaan kuuluneelle Juvankoskelle perustettiin rautaruukki 1687. Perustettiin tehdasseurakunnaksi kuninkaan myönnettyä luvan kappelin rakentamiselle ja saarnaajan asettamiselle 4.2.1694. Saarnaajan tuli osata ruotsia, suomea ja saksaa. Ruukin saarnaajia tunnetaan vuodesta 1693, mutta ei enää sen jälkeen. Venäläiset tuhosivat ruukin isonvihan aikana 1704, jonka jälkeen myös tehdasseurakunnan toiminta lakkasi. Muut nimet Joa, Juva Naapuriseurakunnat Uusikirkko Papisto Saarnaajat 1693 Anders Teeth 1699 Johan Gamnerus 1701 Johan Molsdorffer 1702–1704 Peer Plogman

Perustettiin Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi 1442, jolloin papin sijoittamisesta Juvalle päätettiin. Papin virkataloksi annettiin kuusi auranmaata joka sarasta ja 30 kuormanmaata niittyä Jukajärven tienoilta. Erotettiin Mikkelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1450. Seurakunnan vanhinta kirkkoa kutsuttiin Pyhän Ristin kirkoksi. Vanha kirkko tuhoutui myrskyssä ja uutta kirkkoa varten kannettiin kolehti kuninkaan käskykirjeellä 14.5.1728. Uusi kirkko rakennettiin kivestä kokonaisuudessaan 42 800 ruplan urakkasummasta 1863. Juvan kunta perustettiin 1868. Seurakuntaan kuuluneista Sääminki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1477, Kuopio 1552, Pieksämäki 1573 ja Joroinen 1631. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaaan 1894. Seurakuntaan kuulunut Narilan kylä, yhteensä 1 1/6 manttaalia, kolme tilannumeroa ja 11 tilanosaa, määrättiin siirrettäväksi perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.4.1894. Muut nimet Jockas Maakirjakylät Ahola, Auvila, Haikarila, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyis, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihumäki, Kailajärvi, Kankaankylä (Kankainen), Karkiamaa, Kaskis, Kettula, Kilpola, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kirkonkylä, Koikkala, Kuosmala, Lautiala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtois, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Nuutilanmäki, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantanen (Rantois), Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivais, Tuhkala, Tuusmäki, Turakkala, Vehmainen (Vehmais), Vuorenmaa, Vuorilaks Naapuriseurakunnat Anttola , Haukivuori , Joroinen , Mikkeli , Puumala , Rantasalmi , Sulkava , Virtasalmi Papisto Kirkkoherran virkataloon kuuluivat aikoinaan Kotasarka, Jyrinaho, Kankainen ja Papinsalon sarat. Ensimmäisen kappalaisen Ryhälän virkatalo muutettiin Ristinahon sarkaan 1829.  Keisarin kirjeen 10.11.1855 mukaan ensimmäisellä, tai vanhemmalla virassa olleella, kappalaisella oli oikeus toisen kappalaisen viran tullessa avoimeksi valita kumman virkatalon ottaa itselleen. Kappalaisen tuli kuitenkin ilmoittaa tuomiokapitulille valintansa toisen kappalaisen viran tultua avoimeksi. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin vahvistukset 6.3.1818, 24.1.1824, 9.12.1829, 25.1.1851 ja 13.12.1851. Aikoinaan papisto piti saarnoja vanhan tavan mukaan myös kylissä. Kirkkoherrat 1554–1556 Henricus 1557–1558 Matthias Canuti 1559 Peder 1561–1583 Georgius Erici Memmoy 1584 Andreas Jacobi 1585–1589 Ericus Marci Finno 1590– Olaus Andreæ Toiviain (Toivonen) 1615–1623 Ericus Henrici 1625–1631 Martinus Aaronis 1633–1645 Theodoricus Weiher 1647–1654 Johannes Marci Heinricius 1658–1680 Matthias Nicolai Ignatius 1681–1697 Abraham Brunnerus 1699–1731 Henrik Poppius 1732–1753 Abraham Poppius 1755–1786 Henrik Poppius 1789–1702 Johan Poppius 1805–1821 Matias Gottlund 1826–1845 Karl Gustaf Nykopp 1846–1874 Magnus Erik Alopæus 1876–1884 Johan Viktor Johnsson 1888–1901 Nestor Järvinen 1905–1909 Josua Johansson 1912–1934 Julius Snellman 1935–1944 Lauri Halla 1944–1960 Jalo Jalkanen 1. kappalaiset 1558 Anders Andersson 1566–1571 Matthias Henrici Viburgiensis 1581–1593 Johannes Michælis 1615 Ericus Henrici 1616–1623 Nicolaus Petri 1624–1653 Laurentius Martini Mardikainen 1659 Johannes Johannis Heinricius 1666–1676 Sigfridus Gustavi Porthanus 1678–1679 Andreas Thomæ 1685–1694 Karl Nigræus 1697–1712 Fredrik Sveconius (Svensk) 1707–1732 Abraham Poppius 1732–1786 Enok Salmenius 1787–1824 Anders Vinter 1826–1833 Anders Henrik Vinter 1835–1866 Abraham Poppius 1869–1879 Otto Magnus Cantell 1879–1890 August Magnus Tolpo 1890–1897 Axel Amandus Achander 1897–1903 Tobias Valjakka 1903– Gustaf Adolf Veckman 2. kappalaiset –1697 Fredrik Sveconius (Svensk) 1699–1707 Lars Brunnerus 1707–1732 Abraham Poppius 1732–1777 Johan Henrici Mechelin 1778–1808 Abraham Fabritius 1811–1826 Anders Henrik Vinter 1826–1832 Gustaf Adolf Aschan 1833–1835 Abraham Poppius 1836–1857 Karl Gustaf Nordström 1857–1863 Adam Sallmén 1864–1867 Aaron Lundström 1868–1879 August Magnus Tolpo 1879–1890 Axel Amandus Achander 1890–1897 Tobias Valjakka 1897–1903 Gustaf Adolf Veckman 1904–1909 Klas Filip Järnefelt 1910– Hugo Alfred Kalaja Ylimääräiset papit 1802–1808 Erik Terenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1805–1811 Anders Henrik Vinter , kappalaisen apulainen 1807–1811 Arvid Johan Sirelius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1811–1824 Gustaf Vinter , kappalaisen apulainen 1819–1828 Bror Sven Hougberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1824–1826 Elias Samuel Nymalm , armovuodensaarnaaja 1828–1834 Adolf Fredrik Hjelmman , kirkkoherran apulainen 1831–1841 Johan Granholm , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1832–1836 Gustaf Roselius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1841–1844 Verner Vilhelm Vilskman , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Johan Fredrik Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Lars Romell , välisaarnaaja 1846–1847 Jakob Molin , välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1855–1857 Otto Gabriel Gardberg , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Erik Johan Stavén , kirkkoherran apulainen 1857 Anders Gustaf Forsblom , kappalaisen apulainen 1858–1859 Anders Samuel Kiljander , kappalaisen apulainen 1860–1865 Bror Karl Masalin , kappalaisen sijainen 1860–1862 Karl Edvard Mortimer Nordström , kirkkoherran apulainen 1862–1863 Karl Adolf Streng , kirkkoherran apulainen 1863–1868 Matias Helenius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1865–1867 Karl Axel von Pfaler , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1867 Johan Stråhlman , vt. kappalainen 1869 Gustaf Viktor Eklund , kirkkoherran apulainen 1878–1882 Oskar Vilhelm Vilskman , vt. kirkkoherra 1885–1888 Gustaf Adolf Veckman , vt. kirkkoherra 1899–1900 Kaarle Abel Silén , kirkkoherran apulainen 1901 Erkki Juhana Turtiainen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1901 Tobias Valjakka , vt. kirkkoherra 1901–1905 Emanuel Lamppu , vt. kirkkoherra 1906–1909 Gunnar Sigfrid Rafael Paasonen , kirkkoherran apulainen 1909–1910 Juho Edvard Niemi, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra Arkisto Juvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1947. Seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui isonvihan aikana 1718 sekä pappilan palossa huhtikuussa 1785 ja ilmeisesti näiden tapahtumien aikana seurakunnan kaikkein vanhimmat kirkonkirjat katosivat. Pappila paloi uudelleen huhtikuussa 1896, jolloin menetettiin vain muutamia painettuja kirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Juvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Haukivuori , Joroinen , Juva , Jäppilä , Pieksämäki , Puumala , Virtasalmi Arkisto Juvan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1865–1944. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Alkuaan Oriveden emäseurakunnan saarnahuonekunta ainakin jo 1767, jolloin Juupan asukkaat oikeutettiin rakentamaan tilava tuparakennus Salokuntaan entisen ränsistyneen saarnahuoneen tilalle. Hakemukseen kappeliseurakunnan perustamisesta antoi tuomiokapituli kieltävän päätöksen 7.10.1801, jonka kuningas vahvisti 6.7.1802. Tämän jälkeen emäseurakunnan papisto piti saarnavuoroja saarnahuoneessa 12 kertaa vuodessa. Uusi kirkkorakennus rakennettiin Pärrinkankaalle 1838. Emäseurakunnan kirkkoherran apulainen määrättiin asetettavaksi asumaan Juupan saarnahuoneen läheisyyteen Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.10.1860. Erinäisten etuuksien suorittamisesta apulaiselle 13 19/36 manttaalilta tiloja tehtiin suostumus kirkonkokouksessa 15.4.1890. Erotettiin Orivedestä itsenäiseksi Juupajoen kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.11.1904 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1914. Juupajoen kunta perustetiin 1913. Muut nimet Juupa Maakirjakylät Aakkula, Haavisto, Hirvijärvi, Hoivala, Hulipas, Hyytiälä, Hoijtee, Kihlala, Kokkila, Kopsamo, Lylyjärvi, Melli, Porvola (Borgerla), Pylkinautio, Pörri, Sahrajärvi, Sukkila, Woitila Naapuriseurakunnat Kuorevesi , Längelmäki , Orivesi , Ruovesi , Vilppula Papisto Kirkkoherrat 1914–1925 Eemil Jalmari Vaaramo 1926–1944 Heikki Haapanen 1946–1952 Viljo Antero Vuorinen Ylimääräiset papit 1896–1897 Juho Aleksi Peltonen , kirkkoherran apulainen 1897–1909 Heikki Vuori , kirkkoherran apulainen 1909–1914 Emil Jalmari Vaaramo, Oriveden kirkkoherran apulainen 1925–1926 Viljo Rautonen 1944–1946 Veikko Pohjanoksa Arkisto Juupajoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1916. Seurakunnan pappila paloi 14.8.1924, jolloin kirkonarkistosta tuhoutuivat sisään- ja ulosmuuttaneiden kirjat, yksi kastekirja sekä kirkonkokouksen, -neuvoston ja -valtuuston pöytäkirjat vuosilta 1916–1924. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Juupajoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pielisjärven ja Nurmeksen seurakuntien osista rukoushuonekunnaksi 1741, jolloin Juuan kylän asukkaat saivat luvan rakentaa itselleen rukoushuoneen. Rukoushuone valmistui 1748 ja Pielisjärven sekä Nurmeksen seurakuntien papit pitivät siellä jumalanpalveluksia. Muodostettiin Pielisjärven emäseurakunnan kappeliksi 1772, jolloin 3/4 osaa siitä jäi kuulumaan Pielisjärven ja 1/4 osa Nurmeksen seurakuntaan. Määrättiin erotettavaksi Pielisjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1851. Ero toteutui 1873. Seurakuntaan siirrettiin Nurmeksen kyliä kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi keisarillisella käskykirjeellä 7.5.1856. Seurakunnan pappila syttyi tuleen 9.1.1926 mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Juuan kunta perustettiin 1868. Muut nimet Juga Maakirjakylät Ahmovaara, Halivaara, Hattusaari, Juuka, Järvenpohja, Kajoo, Larinsaari, Nunnalahti, Paalasmaa, Petrovaara, Polvela, Puso, Raholanvaara, Timovaara, Vaikko, Vuokko Naapuriseurakunnat Kaavi , Kontiolahti , Nurmes , Pielisjärvi , Polvijärvi , Rautavaara , Säyneinen Papisto Pielisjärven ja myöhemmin myös Nurmeksen kirkkoherra määrättiin palkkaamaan Juuassa asuva virallinen apulainen keisarillisella käskykirjeellä 18.3.1833. Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.9.1849. Pitäjänapulaisen virkatalo lohkaistiin pappilan 1/6 osasta. Kirkkoherrat 1880–1887 Verner Vilhelm Vilskman 1891–1898 Johan Fredrik Lindbäck 1903–1911 Johan Fredrik Helmann 1912–1922 Selim Gerhard Sarvilinna 1923– Frans Jalmari Tela Kappalaiset 1772–1791 Gustaf Lindblad 1792–1799 Gabriel Lagus 1800–1812 Jakob Abraham Strömmer 1814–1836 Stefan Igoni 1839–1844 Gustaf Adam Bergh 1848–1869 August Vilhelm Krogerus , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1875–1891 Johan Henrik Ilvonen 1892–1905 Frans Ferninand Alcenius 1906–1912 Paavo Antti Moberg 1916–1922 A. J. Pulkkinen 1923–1927 Väinö Ilmari Suominen 1927–1937 Yrjö Nikolai Häyrynen 1937–1941 Lauri Antero Niiranen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1800 Karl Fredrik Linde , armovuoden saarnaaja 1800–1801 Henrik Tarén , armovuoden saarnaaja 1801–1802 Anders Ambrosius Rosberg , armovuoden saarnaaja 1832–1841 August Vilhelm Krogerus , kirkkoherran apulainen 1836–1839 Olof Nevander , armovuoden saarnaaja 1841–1842 Henrik Konstantin Corander , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Johan Fredrik Niloni , kirkkoherran apulainen 1843–1845 August Vilhelm Krogerus , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Johan Henrik Lagus , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1845–1848 Johan Henrik Lagus , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1845–1846 Gustaf Mauritz Lundeqvist , armovuoden saarnaaja 1846–1848 Klas Veisell , armovuoden saarnaaja 1848 Johan Jakob Strömmer , kirkkoherran apulainen, 1848–1855 Jonas Gabriel Grahn , kirkkoherran apulainen, 1856–1857 Knut Gustaf Reinhold Blåfield , kirkkoherran apulainen, 1857–1858 Mikael Adolf Pelkonen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1858–1860 Peter Jakob Igoni , kirkkoherran apulainen, 1862 Nils August Berghäll , kirkkoherran apulainen, 1862–1867 Samuel Porhan , kirkkoherran apulainen, 1869–1872 Adolf Mehtonen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1872–1874 Johan Pöyhönen , kirkkoherran apulainen, 1883–1892 Tahvo Puhakka , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen 1907 Onni Oskari Hämäläinen, kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1813–1814 Johan Mårten Strömmer , välisaarnaaja 1849–1862 Nils Gabriel Arppe , papiston apulainen, persoonallinen pitäjänapulainen 1874–1875 Karl Alexander Pfaler , vt. kappalainen 1898–1899 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra 1901 Robert Ylönen , vt. kirkkoherra 1903–1904 Otto Aleksander Louhelainen , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1905–1906 Paavo Antti Moberg , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1912–1916 Kalle Adolf Vikman, vt. pitäjänapulainen 1922–1923 Risto Rosengren, vt. pitäjänapulainen Arkisto Juuan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1773, tilikirjat vuodesta 1772 ja historiakirjat vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1754–1973. Kansallisarkisto on digitoinut Juuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)