top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hiittinen

Päivitetty: 2. toukok.


Rajakartta: Hiittinen

Alkuaan Kemiön emäseurakuntaan kuulunut kappeli, joka sai ensimmäisen oman papin 1674. Erotettiin Kemiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 8.4.1861. Hiittinen mainitaan paikkana jo 1347. Hiittisten kunta liitettiin Dragsfjärdin kuntaan 1969.


Muut nimet

Hitis, Hiitti, Kirkesunds skär, Kirkiusund


Kylät

Bergö, Biskopsö, Bolaks,Böle, Hiittinen, Högsåra, Holma, Kakskiela, Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänö, Vänoksa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1698–1705 Eric Corenius

1706–1755 Jacob Sirelius

1756–1791 Gabriel Sirelius

1795–1805 Fredrik Dickman

1806–1828 Adolf Ström

1830–1847 Erik Johan Ekqvist

1853–1881 Johan Peter Carlberg, virka lakkautettiin 1896


Apulaispapit ja sijaiskappalaiset

1764–1773 Kristoffer Tillman

1777–1794 Fredrik Dickman

1808–1811 Anders Dahl


Ylimääräiset papit

1800–1802 Anders Wilhelm Fagerlund, kappalaisen apulainen

1802–1807 Anders Dahl, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1811–1830 Erik Johan Ekqvist, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1844–1847 Sven Rydberg, kappalaisen apulainen

1848–1850 Fredrik Wilhelm Fredriksson, armovuoden saarnaaja

1850–1853 Johan Peter Carlberg, armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja

1881 Edvard Eliel Lundell, kappalaisen apulainen

1882–1884 August Alexander Schalien, vt. kappalainen

1884 Frans Evert Richter, vt. kappalainen

1884–1885 Juho Gustavi Laine, vt. kappalainen

1886–1890 Johan Axel Friberg, vt. kappalainen

1890–1897 Johan Gustaf Ahlroth, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1908– Johannes Saxén, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

 

Arkisto


Hiittisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1705, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1692–1953.


Kansallisarkisto on digitoinut Hiittisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page