Alkuaan Kemiön emäseurakuntaan kuulunut kappeli, joka sai ensimmäisen oman papin 1674. Erotettiin Kemiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 8.4.1861. Hiittinen mainitaan paikkana jo 1347. Hiittisten kunta liitettiin Dragsfjärdin kuntaan 1969.
Muut nimet
Hitis, Hiitti, Kirkesunds skär, Kirkiusund
Kylät
Bergö, Biskopsö, Bolaks,Böle, Hiittinen, Högsåra, Holma, Kakskiela, Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänö, Vänoksa
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1897–1908 Johan Gustaf Ahlroth
Kappalaiset
1674–1697 Sigfrid Daniel Sirenius
1698–1705 Eric Corenius
1706–1755 Jacob Sirelius
1756–1791 Gabriel Sirelius
1795–1805 Fredrik Dickman
1806–1828 Adolf Ström
1830–1847 Erik Johan Ekqvist
1847–1848 Johan Gustaf Churberg
1853–1881 Johan Peter Carlberg, virka lakkautettiin 1896
Apulaispapit ja sijaiskappalaiset
1764–1773 Kristoffer Tillman
1777–1794 Fredrik Dickman
1800–1802 Anders Wilhelm Fagerlund
1808–1811 Anders Dahl
Ylimääräiset papit
1800–1802 Anders Wilhelm Fagerlund, kappalaisen apulainen
1802–1807 Anders Dahl, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1811–1830 Erik Johan Ekqvist, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1844–1847 Sven Rydberg, kappalaisen apulainen
1848–1850 Fredrik Wilhelm Fredriksson, armovuoden saarnaaja
1850–1853 Johan Peter Carlberg, armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja
1881 Edvard Eliel Lundell, kappalaisen apulainen
1882–1884 August Alexander Schalien, vt. kappalainen
1884 Frans Evert Richter, vt. kappalainen
1884–1885 Juho Gustavi Laine, vt. kappalainen
1886–1890 Johan Axel Friberg, vt. kappalainen
1890–1897 Johan Gustaf Ahlroth, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1908– Johannes Saxén, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
Arkisto
Hiittisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1705, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1692–1953.
Kansallisarkisto on digitoinut Hiittisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.