Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Kaukola , Käkisalmi , Metsäpirtti , Pyhäjärvi , Räisälä , Sakkola Arkisto Käkisalmen rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1883–1949. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Antrea, Joutseno, Jääski, Kirvu, Rautjärvi, Ruokolahti Arkisto Jääsken rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1873–1921. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Hiitola, Jaakkima, Kurkijoki, Parikkala Arkisto Kurkijoen rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1909–1949. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Keisarillisen Majesteetin armollinen ohjesääntö 18.8.1809 määräsi, että keisarillisen Suomen senaatin kirkollisasian toimituskunnan toimitussihteeriksi eli myöhemmäksi esittelijäsihteeriksi oli asetettava papiston jäsen. Esittelijäsihteerin palkka oli vuonna 1898 yhteensä 8 000 markkaa ja palkkio 2 500 markkaa.

Kuopion hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Brahestads prosteri Seurakunnat Hailuoto, Kestilä, Paavola, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Raahe, Rantsila, Saloinen, Siikajoki, Vihanti Arkisto Raahen rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1857–1957. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Muurmannin evankelis-luterilainen seurakunta perustettiin Kuolanvuonon länsirannalla sijainneeseen Aleksandrovskin kaupunkiin 1903. Ensimmisen kerran seurakunnan perustamista oli suunniteltu jo 1880-luvulla. Seurakunnan toiminta lakkasi kevätkesällä 1917, jolloin sen kirkkoherra karkotettiin Venäjältä Suomeen. Aleksandrovskin kaupunki perustettiin Jekaterinan luonnonsataman äärelle 1896 ja nimettiin keisari Aleksanteri III:n mukaan. Kaupungista tuli perustamisen yhteydessä ujestin eli kihlakunnan pääkaupunki ja entisen Kuolan ujestin nimeksi muutettiin Aleksandrovskin ujesti. Kaupungissa oli 1900-luvun alussa 40 puutaloa, joista 25 asuinrakennuksia, hallintorakennus, posti, koulu, kuuden vuodepaikan sairaala, vankila, luterilainen kirkko sekä sääasema. Seurakunnan jäsenistä suurin osa oli suomalaisia siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään. Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle, erityisesti Muurmannin rannalle, alkoi 1850-luvun lopulla. Korkeimmillaan siirtolaisuus oli 1860–1880-luvuilla. Kuolan niemimaalle lähdettiin siirtolaiseksi ennen kaikkea Pohjois-Suomesta hakemaan parempaa elintasoa. Keisariajan loppuun mennessä Kuolan niemimaalle oli syntynyt kymmeniä kyliä, joissa asui yhteensä noin 1 700 kuolansuomalaista. Ennen seurakunnan perustamista Kuolajärven ja Puolangan kirkkoherra Johan Fredrik Thauvón teki Muurmannin rannalle yhteensä viisi matkaa perättäisinä vuosina 1870–1874. Tämän jälkeen alueen luterilaisten siirtolaisten parissa vierailivat Pudasjärven kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman 1876, Kuopion lyseon lehtori Johannes Mustakallio (Schwartzberg) 1882, Muhoksen varapastori Algoth Hanell 1884, Kuopion sokeainkoulun opettaja, myöhemmin Inarin kirkkoherra Matti Hinkula 1885–1888 sekä viimeisenä suomalaisena pappina Kuopion lääninvankilan saarnaaja Karl Ruben Jauhiainen 1889. Karl Ruben Jauhiaisen vuoden 1889 matkan jälkeen suomalaisten luterilaisten pappien kaikki matkat Kuolan niemimaalle kiellettiin. Pietarin luterilainen konsistori lähetti Muurmannin rannan luterilaisten keskuuteen Suomen valtion vuonna 1883 vakinaistamalla määrärahalla viisi inkeriläistä pastoria: Lempaalan kirkkoherra Otto Rokkasen 1891, Kelton kirkkoherra Paavo Watasen 1893, Moloskovitsan kirkkoherra Johan Edvard Schwindtin 1895, Inkeren kirkkoherra Konstantin Siitosen 1899 ja pastori Rokkasen vielä uudelleen 1900 ja 1902. Vuonna 1921 toimintansa aloittanut Petsamon luterilainen seurakunta toimi aluksi poikkeusjärjestelyin eikä se jatkanut Muurmannin seurakunnan toimintaa. Petsamon seurakunta ei perinyt Muurmannin seurakunnan kirkonkirjoja tai arkistoja, jotka jäivät kirkkoherra Vuotilan karkottamisen jälkeen Venäjälle. Muut nimet Muurmannin evankelis-luterilainen seurakunta Kylät Aara, Aleksandrovsk, Alevuono, Eina, Kakkari, Kassivuono, Kervanto, Kiltinä, Kuivakoski, Kuola, Krasnoj Selja, Lapinmukka, Launa, Likolahti, Lutto, Läätsi (Läntinen Läätsi), Maattivuono, Muotka, Muotsi, Nivankylä, Pahtahamina, Petsamo, Pummanki, Päiväjärvi (Päiväjoki), Roslikova, Räätsi, Saanivuono, Saitavuono, Salmijärvi, Serena, Stolbova, Supuska, Torossaari, Tsipnavolak, Tuuloma, Tyyvä, Uura, Vaainka, Vaitolahti, Valkeakivi (Pieloi), Varlamo, Vierukoski, Vodvora, Vuoremi Naapuriseurakunnat Etelä-Varanki , Inari , Petsamo Papisto Ryssänrannalla eli Muurmannin rannalla oleskelleiden Suomen alamaisten sielunhoitoa varten myönnettiin Suomen valtionvaroista 1 200 markkaa vuodesta 1884 alkaen. Kuolan niemimaan suomalaisten siirtolaisten sielunhoitoa varten anottiin 3 000 markan palkkiota 19.1.1897 mutta esitys ei saanut keisarin suostumusta. Lopulta sielunhoitoa varten myönnettiin 3 000 markkaa Suomen Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.2.1903. Kirkkoherrat 1904 Frans Simeon Suokas 1904–1917 Antti Kustaa Vuotila Arkisto Muurmannin seurakunnan arkistoa säilytetään Murmanskin oblastin valtiollisessa arkistossa Murmanskissa Venäjällä. Seurakunnan alkuperäiset kirkonkirjat on kopioitu yksityishenkilön toimesta ja niistä muodostettua kokoelmaa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa. Filosofian maisteri Mikko Kuitulan pro gradu -tutkielman Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin – Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917 liitteenä on laaja kuolansuomalaisten matrikkeli, joka sisältää tietoja noin 4 000 henkilöstä vuosilta 1858–1917. Matrikkeli perustuu Muurmannin seurakunnan kirkonkirjoihin ja muuhun lähdeaineistoon. Tutkielma on vapaasti luettavissa ja käytettävissä Helsingin yliopiston Helda-palvelussa . Kuitulan mukaan myöhempää suomalaista Petsamon luterilaista seurakuntaa ei voida pitää aiemman Muurmannin evankelis-luterilaisen seurakunnan toiminnan jatkajana. Tämän vuoksi voidaan väittää, että Muurmannin seurakunnan kirkonkirjojen kokoelman Suomessa käytetty nimitys Petsamon seurakunnan kokoelma on virheellinen.

Erotettiin Limingasta itsenäiseksi maa- ja kaupunkiseurakunnaksi, kun 1605 perustettu Oulun kaupunki sai privilegionsa 26.9.1610. Ensimmäinen kaupunginsaarnaaja eli kirkkoherra asetettiin kuninkaan valtakirjalla 23.1610. Kirkkoherra sai 26.9.1616 virkatalokseen Kuivalan autiotilan, joka jo kaupungin privilegioissa mainitaan pappilaan kuuluvana samaten kuin puolet Selkikuivan niityistä. Nämä maat kuitenkin joutuivat myöhemmin yksityisten omistajien haltuun. Seurakunnassa oli yksi kappalainen 1613–1636, kaksi kappalaista 1636–1655, kolme 1655–1724. Vuodesta 1724 alkaen kappalaisia oli jälleen kaksi, yksi kaupunkia ja yksi maaseurakuntaa varten. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkon 1590 ja uusi kirkko rakennettin 1592. Ensimmäinen emäkirkko rakennettiin 1613 ja sitä laajennettiin 1682. Venäläiset ryöstivät kirkkoa isonvihan aikana 1714 ja polttivat Turkan rukoushuoneen 1715. Uuden harmaakivikirkon perustus laskettiin 1770 ja tässä kuningattaren mukaan nimetyssä Sofia Magdalenan kirkossa saarnattiin ensimmäisen kerran 1777. Salama iski Linnasaarella sijainneeseen Oulun linnan ruuti- ja ammusvarastokellariin 31.7.1793, jolloin linna tuhoutui ja kirkon kellotapulia kohtasi kahdeksan leiviskää painava kivi rikkoen osan seinästä. Kirkon ovet lensivät auki, ikkunat särkyivät ja suuri kynttiläkruunu putosi palasiksi. Kirkko ja kellotapuli paloivat pahoin kaupungin palossa 23.5.1822. Turkan saaressa tavataan vuosina 1665–1822 kesäisin toiminut saarnahuone, jossa ainakin vielä 1822 pidettiin saarna kerran vuodessa. Vuonna 1688 ilmoitettiin, että Turkan kalastuspaikalla saarnattaisiin joka pyhä kesäisin, Marjanmaassa joka toinen pyhä kesäisin, Vuotungissa kymmenen kertaa vuodessa sekä Sonkijärvellä, Juokkunassa, Särkijärvellä, Utajärvellä, Niskassa, Ahmassa, Kylmälässä ja Muhoksella 12 kertaa vuodessa jokaisessa paikassa. Piispainistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Kuopiosta Ouluun 1900. Jakamaton seurakunta jaettiin kolmeen osaan 1904: Oulun kaupungin seurakuntaan eli tuomiokirkkoseurakuntaan sekä Oulujoen ja Oulunsalon itsenäisiin kirkkoherrakuntiin. Seurakuntaan kuulunut Oulunsalo oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1665 ja muodostettu kappeliksi 1803. Oulujoen täysin uuden seurakunnan ero toteutui 1908. Oulujoesta on siirretty alueita Ouluun useita kertoja. Hietasaari, Toppilan ja Tuiran tilat piti siirtää Ouluun 1900-luvun alussa mutta tämä toteutui vasta myöhemmin. Alalaanila siirrettiin kuuluvaksi Ouluun 1911, Hintan–Pyykösjärven–Koskelan alue 1938, Värtön–Kastellin alue 1947 ja Parkkisenkankaan–Myllyojan–Korvensuoran alue 1961. Lopulta Oulujoki liitettiin naapurikuntiin 1965, pääosin Oulun kaupunkiin. Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun 1965. Alueliitosten seurauksena toteutettiin uusi seurakuntajako 1966, jossa muodostettiin tuomiokirkkoseurakunta sekä Oulujoen Karjasillan ja Tuiran seurakunnat. Muut nimet Uleå, Uleåborg Naapuriseurakunnat Haukipudas , Kempele , Kiiminki , Muhos , Oulujoki , Oulunsalo , Tyrnävä , Ylikiiminki Papisto Kuninkaan 20.12.1723 antaman päätöksen johdosta Oulun kaupunki teki anomuksen, että kaupunki saisi kutsua ja ehdottaa sielunhoitajansa. Kuningas antoi tähän 22.12.1767 vastauksen, että pappien ehdottaminen oli kirkkolain mukaan konsistorin asia. Kuninkaan 13.3.1782 ja 12.1.1757 käskykirjeiden mukaan kirkkoherralla ja kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Tämä oikeus lakkautettiin konsistorin kiertokirjeellä 30.6.1847. Kaupungin osuudesta pappein vaaleissa keisarillinen käskykirje 1.9.1830. Toimitustaksasta kaupungissa Keisarillisen senaatin päätös 6.10.1864. Kirkkoherran oikeudesta Petäjäsaaren niityn käyttämiseen kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1659. Kuninkaan päätöksellä 21.11.1660 määrättiin, että kirkkoherran virkatalon kaupungille luovuttamasta maasta maksettaisiin kirkkoherralle 15 tynnyriä kruununjyviä. Vastikejyviä, alkuaan kymmenen tynnyriä ja sittemmin 16 tynnyriä, määrättiin kirkkoherralle kuninkaan käskykirjeillä 9.5.1614 ja 12.2.1638. Suostumus kolmannesjyvistä tehtiin 1780. Heinämaksuista kirkkoherralle tehtiin suostumus 15.2.1787. Lohikymmenysten jakamisesta Muhoksen ja Oulun papistolle antoi Hallitseva konsistorio päätöksen 6.12.1811. Kirkkoherran vastikejyvät peräytetiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1895. Kappalaisen palkasta tehtiin 23.6.1742 ja 27.8.1744 suostumukset, jotka muutettiin kirkonkokouksessa 23.11.1803 ja muutokset vahvistettiin 2.10.1804. Kaupungin kappalaisesta ja hänen palkastaan keisarillinen käskykirje 14.9.1831. Kappalaisella oli Nikkilän virkatalo vielä 1822, mutta sitä ei mainita enää virkatalona 1840. Kappalaisen palkasta tehtiin 5.10.1851 suostumus, joka vahvistettiin 11.12.1852. Kirkkoherrat 1606 Nicolaus Andreæ 1609–1618 Johannes Henrici Lithovius (Limingius) 1620–1647 Simon Erici Frosterus 1647–1655 Marcus Pauli Sadelerus 1657– Michael Jurvelius 1672– Henricus Josephi Lithovius 1677–1710 Jacobus Simonis Frosterus 1708–1713 Andreas Jacobi Frosterus 1713–1743 Zacharias Gabrielis Lithovius 1745–1755 Johan Junnelius (Junttila) 1757–1764 Johan Wegelius 1768–1779 Nils Fellman 1780–1788 Carl Henrik Ståhle 1791–1807 Anders Kikovius 1808–1839 Henrik Vegelius 1843–1854 Karl Mammert Ståhle 1856–1873 Gustaf Erik Fogelholm 1876–1883 Johan Bäckvall 1885–1905 Anshelm Valdemar Vallin 1906– Eljas Lönnrot Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1613– Matthias Mansveti Montanus 1618–1619 Matthæus Laurenti 1628 Matthæus Laurenti 1623–1643 Zacharias Sigfridi Aboëns 1628 Matthias Laurentii 1642–1673 Henricus Johannis Fordelius 1675–1681 Henricus Sacklinius (Zadler) 1682–1699 Johannes Forbus 1700–1708 Zacharias Jacobi Frosterus 1709–1724 Abraham Jacobi Frosterus 1724 Simon Solinus , virka siirrettiin Paltamoon Kappalaiset, toinen sarja (kaupunki) 1636–1640 Marcus Pauli Sadelerus (Björneburgensis) 1645 Abrahamus 1645–1672 Henricus Josephi Lithovius 1672–1692 Zacharias Ulhegius 1693–1733 Johan Erici Cajanus 1735–1737 Gustaf Bogman 1737–1738 Erik Johannis Brax 1739–1749 Eric Munselius 1750–1759 Jakob Elfving , vanhempi 1760–1764 Jakob Elfving , nuorempi 1765–1771 Andreas Hägg 1772–1780 Carl Henric Ståhle 1780–1803 Georg Rajalin 1804–1817 Karl Johan Nordling 1817–1829 Olof Niklas Tengman 1833–1843 Karl Mammert Ståhle 1844–1853 Gustaf Vilhelm Appelgren 1854–1855 Lars Herman Laurin 1857–1865 Johan Bäckvall 1866–1873 Klas Erik Järnefelt 1874–1884 Vilhelm Lindstedt 1885–1894 Alfred Elieser Backman 1894–1908 Pekka Gustaf Korpi 1908–1909 Johan Gustaf Rosendahl 1910– Oskar Immanuel Heikel Kappalaiset, kolmas sarja (maaseurakunta) 1670–1677 Jacob Simonis Forsterus 1677– Carolus Isaaci Lithovius 1680 Henricus Pechlinius 1682–1691 Georgius Teudscovius 1692–1708 Andreas Jacobi Frostrus 1710–1715 Benedictus Granroth 1722–1739 Georg Rajalin 1740–1743 Nicolaus Pernerus 1744–1755 Jacob Abraham Frosterus 1756–1777 Pehr Bohm 1777–1799 Nils Fellman 1801–1807 Johan Fredrik Bæck 1810–1816 Karl Gustaf Elfving 1816–1821 Per Samuel Heikel 1826–1839 Mårten Israel Laurin 1839–1853 Karl Abraham Keckman 1854–1869 Berndt Enok Ingman 1870–1875 Johan Gustaf Snellman 1876–1880 August Wilhelm Bergman 1882–1896 Isak August Björklund 1896–1904 Matti Hiltula , virka lakkautettiin Kaupungin komministeri 1903– Uno Vegelius Pitäjänapulaiset 1761–1791 Petter Kjellin 1792–1803 Henrik Wettberg Ylimääräiset papit 1738–1739 Georg Rajalin , kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1743–1745 Matthias Hildén , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1747–1756 Petter Bohm , kirkkoherran apulainen 1756– Gabriel Lagus , kirkkoherran apulainen 1760– Henrik Haffman , kappalaisen apulainen 1760–1763 Gabriel Lagerberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1763–1767 Arvid Mennander , kirkkoherran apulainen 1771–1776 Nils Fellman , kirkkoherran apulainen 1772– Johan Uhlbom , kappalaisen apulainen 1776–1778 Abraham Fellman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1783– Jakob Chydenius , vt. kappalainen 1788–1790 Jonas Cajanus , vt. kappalainen 1789–1792 Johan Fredrik Bäck , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1790–1791 Gustaf Bohm , vt. kappalainen 1795–1797 Johan Åhlstubbe , vt. kappalainen 1797–1802 Abraham Mellin , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1798–1800 Karl Gustaf Elfving , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Henrik Piponius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1803–1811 Johan Henrik Kranck , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1808–1809 Erik Johan Snellman , armovuodensaarnaaja 1810–1811 Jonas Mellin , kirkkoherran apulainen 1811–1812 Efraim Wilhelm Snelman , kirkkoherran apulainen 1814–1816 Erik Ulrik Kindgren , papiston apulainen 1814–1822 Johan Gustaf Krank , kirkkoherran apulainen 1821–1823 Nils Peter Fellman , välisaarnaaja 1822–1823 Jakob Anders Krank , kirkkoherran apulainen 1823–1831 Isak Rudolf Fonselius , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1827–1828 Kristofer Kullman , kirkkoherran apulainen 1828–1833 Karl Mammert Ståhle , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Zefanias Simelius , armovuodensaarnaaja 1834–1839 Fredrik Wilhelm Stjerncreutz , kirkkoherran apulainen 1830–1842 Anders Israel Grottelin , armovuodensaarnaaja 1842–1843 Johan Gyllenberg , armovuodensaarnaaja 1843–1844 Gustaf Wilhelm Appelgren , välisaarnaaja 1843–1848 Karl Robert Heikel , kirkkoherran apulainen 1850 Jakob Cederberg , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Johan Bäckvall , välisaarnaaja 1854 Johan Petter Boström , vt. kappalainen 1855–1857 Oskar Elis Petterson , välisaarnaaja 1859–1860 August Benjamin Calamnius , kirkkoherran apulainen 1859 Johan Wilhelm Murman , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Anders Gustaf Vesterlund , kirkkoherran apulainen 1873 Karl Heinemann , kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja 1873–1876 Johan Fredrik Lindbäck , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1877–1879 Samuel Abraham Strömmer , kirkkoherran apulainen 1879–1885 Viktor Gideon Aulin , vt. kappalainen 1880 Otto Alfred Tenlén , virkavapaa saarnaaja 1880–1882 Justus Georg Staudinger , vt. kappalainen 1882 Martin Edvard Snellman , kirkkoherran apulainen 1883–1885 Henrik August Wichmann , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1886–1887 Jonatan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Gustaf Adolf Pelkonen , kirkkoherran apulainen 1890–1892 Ludvig Grönholm , kirkkoherran apulainen 1893–1896 Otto Johannes Caselius , kirkkoherran apulainen 1896–1901 Johan Gustaf Rosendahl , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1897–1898 Mikko Katila , vt. kappalainen 1899 Rurik Calamnius , kirkkoherran apulainen 1901–1905 Allan Edvard Teodor Öhrbom , kirkkoherran apulainen, vt. komministeri, vt. kirkkoherra 1902 Juho Viktor Valdemar Kiviharju (Kallén) , tuomiorovastin apulainen 1903 Johannes Leiviskä , kappalaisen apulainen 1904–1905 Juhana Abraham Mannermaa (Mennander ), vt. komministeri, vt. kappalainen 1905–1908 Gunnar Edvard Ervast , vir. kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, vt. kappalinen 1906–1908 Hugo Alfred Kalaja e Lindeblom , maaseurakunnan vt. kappalainen 1906–1908 Kustaa Adolf Nyman , papiston apulainen 1907 Juhana Viljam Hirvonen , papiston apulainen 1908–1909 Bror Gabriel Einar Borg , vt. kappalainen 1908 Aale Johannes Sariola, vt. kappalainen 1909– Filip Nordlund, kirkkoherran virallinen apulainen 1909–1910 Kaarle Kustaa Hautaniemi, vt. kappalainen Arkisto Oulun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1633 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1610–1933. Oulun kaupungin vuoden 1822 palossa tuhoutui osa seurakunnan arkistosta, esimerkiksi historiakirjat vuosilta 1755–1791. Kansallisarkisto on digitoinut Oulun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, josta erotettiin itsenäiseksi pitäjäksi ja kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui noin 1586. Seurakuntaan kuulunut Haapajärvi perustettiin saarnahuonekunnaksi 1647 ja siirrettiin Kalajoen emäseurakunnan kappeliksi 1693. Pyhäjoen vapaaherrakunta annettiin läänityksenä Claes Bielkenstiernalle 1652. Isonvihan aikana kärsi kirkko vaurioita. Seurakunnan arkistossa säilytettävistä asiakirjoista selviää, että kirkko syttyi palamaan salaman iskusta 1844, jonka jälkeen se purettiin. Pappilassa oli tulipalon alku 29.1.1938, mutta palo huomattiin ajoissa ja saatiin pian sammumaan. Seurakunta jaettiin kahdeksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 16.6.1856, jolloin Pyhäjokeen siirrettiin kuulumaan Haapajärven, Merijärven ja Oulaisten kappelit ja Kärsämäen emäseurakuntaan Pyhäjärven kappeli. Seurakuntaan kuuluneista Merijärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1856, Haapavesi 1863, Oulainen 1870 ja Merijärvi 1895. Pyhäjoen kunta perustettiin 1865. Muut nimet Petajoki Kylät Etelänkylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Yppäri Naapuriseurakunnat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Pattijoki, Saloinen Papisto Kirkkoherra sai vastikejyviä yhden lestillisen ja myöhemmin 18 tynnyriä kuninkaan kirjeen 24.2.1573 mukaan sekä heiniä 10.7.1590. Kappalainen suoritettiin vuoden 1743 asetuksen mukaan ja kappalainen sai osan pitäjänapulaisen palkasta kuninkaallisella käskykirjeellä 7.12.1756. Kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen keisarillisella käskykirjeellä 29.5.1848. Kirkkoherran vastikejyvät 8,25 hehtolitra viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 24.5.1895. Kirkkoherrat 1573–1576 Henricus Erici Rödh 1576–1581 Ljungo Thomæ 1581–1591 Johannes Michaelis 1592–1613 Johannes Clementis Finne 1614–1620 Georgius Petri Hordelius 1622–1629 Georgius Johannis Wesilaxius 1631–1636 Ericus Georgii Montanus 1636–1651 Henricus Johannes Ahlholm eli Corvinus 1652–1661 Johannes Matthiae Mathesius 1661–1674 Claudius Henrici Ahlholm 1676–1680 Johannes Laurentii Carlander 1680 Philippus Matthiae Backman, ei astunut virkaan 1681–1688 Johannes Tavast 1689–1695 Johannes Laibeckius 1697–1714 Petrus Portinus 1716–1740 Nils Mathesius 1744–1772 Petter Niklas Mathesius 1774–1804 Johan Vestzynthius 1807–1809 Isak Schroderus 1811–1830 Abraham Fellman 1833–1834 Gustaf Appelberg 1838–1846 Henrik Gabriel Alcenius 1850–1855 Gabriel Borg 1858–1870 Karl Aejmelaeus 1873–1880 Karl Henrik Elfving 1883–1886 Emil August Wichmann 1890–1906 Jonatan Gummerus 1907– Yrjö Julius August Ask Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1634–1660 Josef Michaelis Hourenius 1662–1675 Henricus Hourenius 1676–1689 Anders Mathenius, virka siirrettiin Haapavedelle 1690 Kappalaiset, toinen sarja –1577 Henricus Erici 1578 Johannes Michaelis 1583 Thomas 1593–1604 Henricus Laurentii 1613–1637 Sigfridus Pauli Jeronius 1647–1664 Gabriel Henrici Ahlholm 1665–1671 Matthias Johannes Mathesius 1672–1676 Anders Andreæ Mathesius 1676–1694 Henricus Claudii Ahlholm 1694–1699 Josef Johannis Carlander 1701–1716 Nils Mathesius 1722–1740 Matthias Wilander 1740–1743 Simon Antilius 1745–1752 Petter Zimmerman 1753–1781 Jakob Ahlberg 1783–1793 Elias Alcenius 1795–1809 Isak Fonselius 1810–1826 Jakob Gummerus 1827–1846 Karl Jakob Borg 1847–1862 Johan Leonard Gumerus 1862–1873 Johan Fredrik Silvius 1875–1884 Karl Johan Idman 1884–1903 Natanael Kulhanen 1906– Jonas Oskar Castrén Pitäjänapulaiset, Oulaisissa vuodesta 1708 1632–1634 Josephus Michaelis Hourenius 1653–1668 Henricus Johannes Mathesius 1690–1693 Petrus Åhs 1693 Josef Carlander 1694–1697 Henricus Henrici Hourenius 1699–1722 Matthias Wilander 1722–1733 Jonas Portinus 1734–1745 Petter Zimmerman 1745–1757 Aron Wilander, virka siirrettiin Oulaisiin Ylimääräiset papit 1642–1645 Johannes Matthiae Mathesius, vt. kirkkoherra 1735–1738 Gustaf Juslenius, kirkkoherran apulainen 1736–1744 Petter Nils Mathesius, kirkkoherran apulainen 1738–1740 Simon Antilius, kappalaisen apulainen 1743–1747 Petter Wegelius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1752–1759 Anders Durchman, kirkkoherran apulainen 1753 Jakob Ahlberg, apulaispappi 1760– Petter Carlén, kirkkoherran apulainen 1761–1762 Johan Stubbe, kirkkoherran apulainen 1780–1783 Henrik Bergh, kirkkoherran apulainen 1783–1785 Jakob Wilander, kirkkoherran apulainen –1799 Petter Groen (Groenqvist), apulaispappi 1799–1800 Emanuel Salmenius, vt. kirkoherra 1801–1807 Elias Jeremias Fonselius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1807 Aron Vigell, kirkkoherran apulainen 1809–1811 Erik Johan Snellman, sijaiskirkkoherra 1810–1819 Elias Jakob Fonselius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1819–1826 Elias Robert Alcenius, kirkkoherran apulainen 1826–1829 Gabriel Anders Chydenius, kirkkoherran apulainen 1829–1832 Vilhelm Österbladh, kirkkoherran apulainen 1832–1835 Johan August Bergman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1836 Vilhelm Österbladh, armovuodensaarnaaja 1836–1837 Anders Nils Holmström, armovuodensaarnaaja 1837–1838 Julius Kristian Becker, armovuodensaarnaaja 1838–1841 Gustaf Lövenmark, kirkkoherran apulainen 1850–1852 Frans Peter Kemell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1853–1856 Frans Peter Kemell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1856–1858 Nils Fellman, armovuodensaarnaaja 1859–1867 Karl Emil Aejmelaeus, kirkkoherran apulainen 1867–1873 Josef Österbladh, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1874–1875 Karl Gustaf Elfving, vs. kappalainen armovuodensaarnaaja 1877 Natanael Elfving, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1879–1882 Natanael Elfving, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1886–1890 Henrik August Wichmann, vt. kirkkoherra 1891–1892 Julius Snellman, vt. kappalainen 1892–1893 Johan Peräntie, vt. kappalainen 1893–1897 Karl Gustaf Mustonen, vt. kappalainen 1897–1900 Erik August Göransson, vt. kappalainen 1901–1905 Kaarlo Oskari Laurila, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1905–1906 Jonas Oskar Castrén, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Pyhäjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1965. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhäjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin lakkautetun Jaaman luterilaisen seurakunnan tilalle 1670-luvulla. Seurakunta oli yhdistettynä Moloskovitsaan kunnes se sai jälleen oman kirkkoherran 1759. Liitettiin Kattilan-Soikkolan seurakuntaan 1834 mutta Venäjän vallankumouksen jälkeen seurakunnat uudelleen erosivat toisistaan 1919. Seurakunnassa oli 1 635 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hovinkylä, Jamskovitsa, Juhkomo, Kerstova, Kikkeritsa, Killi, Kuutta, Läylikkä, Malli, Manelja, Mustapää, Novasolkka, Novesi, Prömpeli, Pustoperä, Saappolja, Sakoritsa, Skulmanni, Tikanpesä, Torma, Valja Naapuriseurakunnat Kattila , Moloskovitsa Arkisto Kattilan-Soikkolan-Novasolkan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1910–1933. Kansallisarkisto on digitoinut Kattilan-Soikkolan-Novasolkan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan itsenäisenä Lopin eli Lopenkolkan seurakuntana viimeistään 1640. Seurakunnan Puttilan kylässä sijainnut kirkko tuhoutui Suuren Pohjan sodan aikana 1700-luvun alussa. Uusi kirkko rakennettiin Markkovan kylään 1722. Kirkon sijainnin mukaan seurakuntaa alettiin kutsua Markkovan seurakunnaksi. Järjestyksessään kolmas kirkko rakennettiin 1777. Yhdistettiin Järvisaaren seurakunnan kanssa yhdeksi seurakunnaksi 1831. Yhdistetyn seurakunnan pappila sijaitsi Markkovan kylässä, jonne rakennettiin uusi Pyhän Johanneksen kirkko 1845. Seurakuntaan kuuluivat myös Pähkinälinnan ja Uuden-Laatokan kaupunkien luterilaiset asukkaat. Markkovan-Järvisaaren seurakunnassa oli 5 478 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Pähkinälinnan rovastikuntaan. Muut nimet Lopenkolkka, Loppi, Markkova-Järvisaari, Pyhän Johanneksen seurakunta Kylät Haittola, Hantrova, Hyvilä, Liipukka, Maitohuhta, Markkova, Pieniautio (Hujala), Saamusti (Saamosti), Suosaari, Tillasi, Tortola, Uusikylä, Vanhamylly Naapuriseurakunnat Järvisaari Arkisto Markkovan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1910–1936. Kansallisarkisto on digitoinut Markkovan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto