Perustettiin Kymin emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1776, jossa Kymin papisto kävi saarnaamassa. Eräässä kartassa näkyy jonkinlainen saarnahuone jo 1741. Uusi kirkko rakennettiin 1858 ja seurakunta vapautettiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta 1882. Erotettiin Kymistä itsenäiseksi saarnahuonekunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 13.5.1909. E ro astui voimaan 1910 ja ensimmäinen myös kansakoulunopettajana toiminut saarnaaja astui virkaansa 1912. Haapasaaren kunta perustettiin 1913. Haapasaaren seurakunta liitettiin Kotkan kirkkoherrakuntaan 1967 ja kunta Kotkan kaupunkiin 1974. Muut nimet Aspö Naapuriseurakunnat Kymi Papisto Saarnaajat 1912–1919 Lauri Haapaniemi 1919–1923 Otto Alexander Louhelainen 1923–1929 Matti Poutanen 1929–1933 Viljo Rautonen 1933–1936 Veli Heimonen 1936–1937 A. J. Pulkkinen 1937–1938 Sulo Karikoski 1938–1941 Teppo Varis 1941–1957 Akseli Elomaa Arkisto Haapasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1890. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Pyhäjoen emäseurakuntaan kuulunut Haapalan eli Haapajärven saarnahuonekunta, jonka rukoushuone mainitaan ainakin jo 1647. Rukoushuoneessa mainitaan pidetyn harvoin jumalanpalveluksia. Muodostettiin Kalajoen emäseurakunnan kappeliksi 1693, joka vuoden 1743 palkkausjärjestyksen mukaan sai palkkansa myös Pidisjärven ja Alavieskan kylistä. Kuningas antoi kieltävät päätökset 27.2.1798 ja 21.4.1807 hakemuksiin seurakunnan erottamiseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, johon olisivat kuuluneet myös Pidisjärven ja Reisjärven kappelit. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Seurakuntaan kuuluneet Pidisjärven eli Nivalan ja Reisjärven kappelit erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1868. Kirkon sakasti syttyi tuleen 2.4.1923, mutta palo saatiin tukahdutetuksi. Seurakuntaan kuulunut Olkkolan rukoushuonekunta kirkkoineen ja hautausmaineen perustettiin 1927 ja lakkautettiin 1978. Sittemmin Olkkolan kyläkirkko on toiminut seurakunnan kappelina, jossa pidetään kuukausittain jumalanpalveluksia. Haapajärven kunta perustettiin 1868 ja muodostettiin kaupungiksi 1977. Muut nimet Haapala Maakirjakylät Haapajärvi, Kuusaa Naapuriseurakunnat Haapavesi , Kärsämäki , Nivala , Pihtipudas , Pyhäjärvi , Reisjärvi , Sievi Papisto Kirkkoherra sai kahdeksan tynnyriä vastikejyviä keisarillisella käskykirjeellä 19.6.1840. Kirkkoherran vastikejyvät 5.10 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1840–1847 Johan Lampén 1850–1855 Anders Helander 1859–1871 Anders Nils Holmström 1875–1883 Karl Vilhelm Silfvenius 1887–1893 Karl Isak Vilhelm Österbladh 1895–1908 Vilhelm Vaurio 1910–1939 Jalmari Heikinheimo 1940–1964 Kaarlo Jalmari Heikinheimo Kappalaiset 1693–1694 Erik Antinpoika Wallenius 1695–1716 Josef Gabrielis Calamnius 1717–1727 Johan Enqvist 1731–1751 Thomas Ganander 1753–1757 Anders Blåholm 1758–1780 Johan Salmenius 1783–1799 Johan Uhlbom 1800–1824 Emanuel Salmenius 1825–1865 Johan Janson 1868–1869 Reinhold Helander 1869–1873 Johan Gabriel Ståhlberg 1877–1895 Jonatan Montin 1896–1905 Oskar Immanuel Heikel 1906–1910 Juho Anton Heilala 1912–1925 Jaakko Leonard Seppänen 1944–1960 Veikko Adolf Pentikäinen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1751–1753 Gustaf Arander , kappalaisen armovuodensaarnaaja 1799–1800 Johan Wilander, kappalaisen armovuodensaarnaaja 1842–1844 Elias Fredrik Alcenius , kirkkoherran apulainen 1848–1850 Zakris Ullrik Gallenius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1850–1859 Reinhold Helander , kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1852 Jonas Kristian Castrén , kirkkoherran apulainen 1867 Karl Isak Vilhelm Österbladh , armovuodensaarnaaja 1867–1868 August Holmström , kappalaisen ja kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1873–1874 August Holmström , kappalaisen ja kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1884–1885 Emil Thauvón , virka- ja armovuodensaarnaaja 1885–1886 Johannes Väyrynen , armovuodensaarnaaja 1886–1887 Josef Tolonen , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1888–1890 Antti Vilho Karttunen , kappalaisen apulainen 1893–1895 Josef Tolonen , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1895 Robert Makkonen , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1824–1825 Johan Gabriel Taxell , välisaarnaaja 1839–1840 Henrik Vilhelm Vahlstein , välisaarnaaja 1844–1846 Berndt Gustaf Ringbom , kirkkoherran sijainen 1846–1848 Berndt Gustaf Ferdinand Hornborg , vt. kirkkoherra 1861 Isak Vilhelm Krank , kappalaisen sijainen 1861–1862 Oskar Elis Petterson , kappalaisen sijainen 1862–1863 Karl Adam Ottelin , kappalaisen sijainen 1863–1864 Nils Fellman , kappalaisen sijainen 1864–1867 Nils Holmström , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1873–1874 Karl Heinemann , vt. kirkkoherra 1874–1875 Henrik Schwartzberg , vt. kirkkoherra Arkisto Haapajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1752 ja historiakirjat vuodesta 1777. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1936. Seurakunnan rippikirjat puuttuvat vuosilta 1764–1776. Kansallisarkisto on digitoinut Haapajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kauppaneuvos Johan Grönberg luvan perustaa saarnaajan- ja opettajanviran Grönvikin ruukin yhteyteen Mustasaaren Iskmon ja Jungfrusundin kyliin 1841. Grönvikin laseja ja pulloja valmistanut ruukki eli lasitehdas toimi Iskmossa 1813–1907.

Seurakunta ja sen kirkko, Pyhän Georgiuksen nimikko, mainitaan Finströmin emäseurakunnan kappelina jo 1483. Geta mainitaan paikkana jo 1328. Erotettiin Finströmistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Ero toteutui 1916, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Getan kunta perustettiin 1906. Maakirjakylät Bolstaholm, Dånö, Finnö, Graggnäs, Höckböle, Idskär, Isaksö, Koxnan, Labbnäs, Möckelgräs, Olofnäs, Pantsarnäs, Rankuskär, Skinnarböle, Sneckö, Vestergeta, Östergeta Naapuriseurakunnat Finström , Hammarland , Saltvik Papisto Kirkkoherrat 1916–1925 Johan Ludvig Wikman 1929–1950 Johan Fredrik Sandelin Kappalaiset 1589–1602 Bero Laurentii (Björn) 1607 Ericus Andreae Härkäpaeus 1622–1646 Joachimus Melchioris 1647–1677 Daniel Laurentii Ekerotus 1661–1670 Henricus Petri Hassel 1671 Elias Petri Hasselgren 1677–1683 Johannes Danielis Ekerotus 1683–1697 Isaacus Mansnerus 1697–1708 Johan Stålbom 1708–1709 Samuel Psilander 1709–1719 Paulus Mansnerus 1724–1759 Sven Agricola 1759–1763 Erik Åhlstedt 1765–1796 Johan Petter Landtman 1799–1804 Jakob Herman Talleqvist 1806–1814 Karl Johan Ezelius 1817–1832 Anders Palmberg 1832–1845 Ulrik Magnus Forsström 1845–1851 Jakob Hällsten 1853–1863 Adolf Eklöf 1864–1878 Anders Johan Reinhold Pettersson 1902–1916 Johan Ludvig Wikman Ylimääräiset papit 1673–1777 Johannes Danielis Ekerotus 1738–1755 Johan Rossman 1801–1805 Fredrik Lundberg , kappalaisen apulainen 1827–1838 Joel Roberg Sveidel , kappalaisen apulainen 1851–1853 Josef Vilhelm Fontell , armovuoden saarnaaja 1863–1864 Erik Vilhelm Henrik Linderoos , vt. kappalainen 1880–1881 Edvard Optatus Setälä , vt. kappalainen 1882 Jakob Ferdinand Manner , vt. kappalainen 1885–1892 Jakob Ferdinand Manner , vt. kappalainen 1894–1895 Anders Axel Petterson , vt. kappalainen 1895 Kustaa Villehad Hermo , vt. kappalainen 1896–1897 Edvin Teodor Schönberg , vt. kappalainen 1897–1902 Emil Albert Rudelius , vt. kappalainen 1902 Viktor Malakias Lindell , vt. kappalainen 1925–1928 Johan Ludvig Wikman , vt. kirkkoherra 1928–1929 Erik Martin Perman, vt. kirkkoherra Arkisto Getan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1758, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1738. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1935. Getan ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin kirkkoherrakunnaksi ilmeisesti jo katolisella ajalla. Föglö mainitaan paikkana jo noin 1270. Seurakunnan kirkko rakennettiin ilmeisesti 1400-luvulla. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1860–1861, josta Keisarillinen senaatti antoi päätöksen 5.6.1847. Seurakuntaan kuuluneet Kökar ja Sottunga mainitaan kappeleina 1544, ja näistä ensiksi mainittu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905 ja jälkimmäinen 1914. Seurakunnassa toimi Gloskärin hospitaali spitaalisia varten 1643–1672, jonka jälkeen se yhdistettiin Seilin hosipitaaliin. Muut nimet Fogelö, Fouglerö, Fyghelde Maakirjakylät Björkör, Björsboda, Bråttö, Brändö, Bänö, Degerby, Finnholma, Flisö, Granboda, Hastersboda, Horsholma, Hummersö, Jersö, Juddö, Kallsö, Klofskär, Nötö, Prestgården, Sanda, Skogboda, Sommarrö, Sonnboda, Stentorpa, Ulfversö, Öfverö Naapuriseurakunnat Kökar , Lemland , Lumparland , Sottunga , Vårdö Papisto Kirkkoherrat 1544 Eskil 1548–1555 Olaus Olai 1558–1561 Martinus 1562–1564 Laurentius 1565–1581 Michael Gregorii Slutaeus 1581–1601 Jonas Olaii 1603–1616 Ericus Laurentii Bång 1617–1640 Olaus Sigfridi 1640–1668 Ericus Nicolai Nybopensis 1670–1671 Gabriel Olai Hamnodius 1673–1691 Gudmund Rothovius 1692–1711 Daniel Mansnerus 1711–1737 Johan Stålbom 1737–1757 Anders A. Backman 1759–1765 Petter Svebilius (Oxendal) 1767–1809 Gustaf Allenius 1812–1823 Matias Enegren 1826–1847 Anders Mikael Lundenius 1849–1861 Karl Ulrik Wessel 1864–1885 Klas Adolf Karsten 1889–1892 Jakob Nordqvist 1893–1906 Karl Sixtus Olsson 1908–1938 Juho Edvard Törnroos 1939–1950 Gustav Oberg Ylimääräiset papit 1616–1617 Sigfridus Canuti 1625–1629 Clmens Georgii 1630–1640 Ericus Nicolai Nybopensis 1651–1667 Erik Portulinus 1665–1670 Petrus Portulinus 1683–1694 Gabriel Rothovius 1695–1697 Johan Stålbom 1698–1705 Paulus Mansnerus 1706–1708 Andreas Mansnerus 1708–1711 Johan Stålbom 1714 Matthias Grunnerus 1726–1739 Anders Backman 1739–1759 Karl Ekroth 1740–1744 Johan Brunnerus 1754–1758 Anders Backman 1766–1771 Matthias Tecklenius 1788–1789 Johan Ledmarck 1798–1811 Mikael Urgren , kirkkoherran apulainen 1807–1812 Nils Gustaf Bergstenius , sijaiskirkkoherra 1812–1817 Adolf Engelbrekt Herpman , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Gustaf Englund , kirkkoherran apulainen 1823–1826 Jakob Holm , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Gustaf Henrik Ingman , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Karl Johan Palander , kirkkoherran apulainen 1830 Bror Henrik Reinhold Aspelin , kirkkoherran apulainen 1831–1832 Josef Heldán , kirkkoherran apulainen 1833–1838 Isak Eriksson, kirkkoherran sijainen 1838–1849 Matias Forsberg , kirkkoherran sijainen, vt. kirkkoherra 1861–1862 Oskar Grönholm , vt. kirkkoherra 1862–1864 Karl Selim Fritjof Bergroth , vt. kirkkoherra 1882–1883 Jakob Ferdinand Manner , vt. kirkkoherra 1883–1885 David Anton Aimonen , vt. kirkkoherra 1885–1889 Jakob Nordqvist , vt. kirkkoherra 1892–1893 Johan Axel Friberg , vt. kirkkoherra 1898 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kirkkoherra 1906–1908 Juho Edvard Törnroos , vt. kirkkoherra 1938–1939 Erik Lindqvist, vt. kirkkoherra Arkisto Föglön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1709 ja historiakirjat vuodesta 1657. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1648–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Föglön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Föglön ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Iisalmen emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin luvalla 1763. Kirkko vihittiin 17.1.1768. Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 5.2.1862, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Sai ensimmäisen kirkkoherran 1884. Pielaveden Karppaalanniemen tila määrättiin siirrettäväksi Kiuruvedelle uuden palkkausjärjestyksen myötä. Vuonna 1852 rakennettu seurakunnan toinen kirkko paloi perustuksiaan myöden 23–24.7.1937. Seurakuntaan kuuluvista kyläkirkoista Sulkavanjärvi vihittiin 1965 ja Lapinsalo 1968. Kiuruveden kunta perustettiin 1873 ja muodostettiin kaupungiksi 1993. Maakirjakylät Hautakylä (Hautajärvi), Joutsenniemi, Kalliokylä (Kalliojärvi), Kiuruvesi, Koivujärvi, Koski, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi (Luupue), Mäkikylä, Niemisjärvi, Näläntö, Osmanki, Remeskylä (Remekselä), Ruotaanmäki, Rytky, Salmijärvi, Sulkava, Tommonmäki Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki, Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Vieremä Papisto Kettulan tila ostettiin virkataloksi 1882 ja entinen Hyvölän kappalaisen virkatalo muodostettiin pitäjänapulaisen virkataloksi. Kirkkoherrat 1884–1902 Karl Johan Idman 1903–1904 Alfred Ferdinand Tikkanen 1906– Emanuel Saurén Kappalaiset 1767–1776 Henrik Lyra 1776–1798 Olof Richtenius 1800–1846 Mårten Johan Lyra 1849–1866 Johan Jakob Rahm, virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1869–1879 Zakris Gustaf Anstén 1880–1892 Vilhelm Malmberg 1892–1900 Alfred Ferdinand Tikkanen, ensin vt. pitäjänapulainen 1900– Albin Viljakainen Ylimääräiset papit 1811 Johan Fredrik Hörning, vt. kappalainen 1816–1817 Arvid Gottfrid Nordqvist, vt. kappalainen 1817–1819 Karl Gabriel Lyra, vt. kappalainen, 1819–1822 Elias Samuel Nymalm, vt. kappalainen 1822–1829 Kristian Joakim Åkerman, vt. kappalainen 1829–1835 Anders Tykén, vt. kappalainen 1835 Peter Eskling, vt. kappalainen 1836–1847 Kristian Joakim Åkerman, vt. kappalainen 1847 Karl Liljeqvist, armovuodensaarnaaja 1847–1849 Anders Rosberg, armovuodensaarnaaja 1858–1860 Evert Brynolf von Konow, kappalaisen sijainen, apulainen 1863–1865 Jakob Helenius, kappalaisen apulainen 1865–1869 Gustaf Leonard Meklin, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1898 Albert Räty, vt. pitäjän apulainen 1901 Arvid Esaias Ruuskanen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1901–1903 Juho Anton Heilala, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1904–1905 Pekka Leskinen, armovuodensaarnaaja 1906 Jooseppi Lescelius, vt. kirkkoherra 1906–1909 Kaarle Oskari Holppi, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1909 Juho Frans Kuorikoski, vt. kirkkoherra Arkisto Kiuruveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1791, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1768. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700–1918. Kansallisarkisto on digitoinut Kiuruveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Pyhäjoen emäseurakunnan kappelina 1647. Sai oman kappalaisen 1650. Siirrettiin kappelina perustettuun Kärsämäen kirkkoherrakuntaan 1856 ja erotettiin Kärsämäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1861. Melkein valmis uusi kirkko syttyi tuntemattomasta syystä tuleen 18.3.1896 ja paloi kokonaan kellokastareineen. Pitäjänapulaisen virkatalossa oli tulipalo 8.12.1909, mutta palo sammutettiin. Uusi kirkko valmistui 1897. Pyhäjärven kunta perustettiin 1866 ja muodostettiin kaupungiksi 1993. Kylät Hiisiniemi, Jokikylä, Kirkonkylä, Kuusenmäki, Lampaho, Mäkiöskylä, Parkkima, Pyhäjärvi, Salmenkylä Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Kiuruvesi , Kärsämäki , Pielavesi , Pihtipudas , Pyhäntä Papisto Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 28.1.1816. Kirkkoherran 7,78 hehtolitran vastikejyvät viljassa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat ? Zakris Castrén ? Erik Johan Eriksson 1899–1909 Jaakko Mustakallio (Schwartzberg) 1910– Kaarle Zefanias Simelius Kappalaiset 1650–1664 Johannes Sigfridi Jeronius 1664 Petrus Jeronius (Renius) 1664–1684 Gabriel Henrici Ahlholm 1685–1693 Jakob Lybeck 1693–1704 Petrus Åhs 1704–1729 Kristian Zimmerman 1729–1732 Henrik Berg 1734–1739 Henrik Turckov 1739–1748 Martin Laurin 1749–1796 Adam Henrik Berg 1798–1815 Per Ticklén 1818–1842 Isak Lescelius 1845–1857 Jonas Lagus 1861–1862 Zakris Castrén , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1864–1867 Frans Oskar Laurin 1871–1897 Johan Simelius 1899–1900 Johan Leopold Eriksson 1901–1910 Kaarle Zefanias Simelius Ylimääräiset papit 1732–1734 Petter Zimmerman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1770–1776 Erik Elfgren , kappalaisen apulainen 1776–1782 Aron Wegelius , kappalaisen apulainen 1815 Per Ticklén , nuorempi, kappalaisen apulainen 1815–1817 Johan Erik Bergstedt , virka– ja armovuodensaarnaaja 1817–1818 Erik Ticklén , armovuodensaarnaaja 1835–1839 Henrik Schwartzenberg , armovuodensaarnaaja, 1839 Johan Sandell , kappalaisen apulainen 1842–1847 Henrik Schwartzenberg , kappalaisen apulainen 1847–1861 Zakris Castrén , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1863–1864 Johan Immanuel Bergh , sijaiskirkkoherra 1868–1871 Johannes Schwartzenberg , vt. kirkkoherra ja kappalainen 1883–1886 Johan Leopold Eriksson , papiston apulainen 1888–1893 Johan Leopold Eriksson , vt. kirkkoherra 1893–1895 Matti Hilonen , papiston apulainen 1895–1896 Erik Johan Valdemar Ekroth , papiston apulainen 1896–1899 Robert Makkonen , papiston apulainen, vt. kirkkoherra 1900 Juho Abram Pietola , vt. pitäjänapulainen 1908– Lauri Jaakonpoika Mustakallio, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen Arkisto Pyhäjärven (Oulun lääni) seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1723 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1721, vihittyjen osalta 1722 ja kuolleiden osalta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1916. Kirkko paloi salamaniskusta 22.6.1895, jolloin kanttori F. O. Enqvist sai surmansa, ja palossa tuhoutui sakastissa osa kirkonarkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Pyhäjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Sotkamon emäseurakunta määrättiin jaettavaksi kahteen pitäjään ja Jormasjärven kolmannen luokan konsistoriaalinen kirkkoherrakunta perustettavaksi Sotkamon lounaisista osista silloisten palkansaajien, sekä kirkkoherran että kappalaisen, poistuttua viroistaan sekä heidän oikeudenhaltijain ja kirkollisviraston leski- ja orpokassan oikeuttaan loukkaamatta keisarillisen senaatin päätöksellä 11.5.1897. Päätös kuitenkin peruttiin keisarillisen senaatin uudella päätöksellä 19.3.1908, jolloin Sotkamon emäseurakunta määrättiin pysymään ennallaan. Sotkamon seurakunnan jakokysymys nousi myöhemmin uudelleen esiin ja uuden itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista ajanut kokous järjestettiin Jormaskylässä Tuhkalan talossa 5.6.1922. Asia ei kuitenkaan edennyt, ja Jormasjärven seurakunta jäi perustamatta. Perustettavaksi suunniteltuun seurakuntaan olisivat kuuluneet Sotkamon Alasotkamon kylästä tilat rekisterinumeroilla 12, 13, 18, 20, 21, 24, 27, 29, 30, 32, 34, 35, 37, 38, 40, 41, 43, 43 ja 45–53 sekä Jormasmäen, Korholanmäen ja Laakajärven kylät kokonaisuudessaan. Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunta hylkäsi Jormasjärven uuden seurakunnan alamaisen anomuksen 1902, jossa valtion rahoista anottiin 10 000 markan suuruista summaa kirkon rakennusrahaston pohjaksi. Perustamattomalla seurakunnalla ei ollut omaa papistoa, mutta Jormasjärvelle mainitaan olleen määrättynä ylimääräisiä pappeja suorittamaan kirkollisia toimituksia 1887–1908.

Perustettiin tehdasseurakunnaksi Pernajan emäseurakunnan alueelle 1691. Aiemmin, vuonna 1682, kreivi Lorentz Creutz oli saanut luvan perustaa Forsbyn eli Koskenkylän ruukin. Seurakunnalla oli perustamisensa jälkeen oma saarnaaja vuoteen 1826 sekä oma kirkko, joka purettiin käyttämättömänä 1862. Tehdassseurakunta kuului Pernajan emäseurakuntaan vielä 1900-luvun alussa. Muut nimet Koskenkylä Naapuriseurakunnat Pernaja Papisto Saarnaajat 1691–1710 Henrik Hyppingh (Hipping) –1726 Anders Hipping 1736–1752 Benjamin Weckman 1754–1778 Johan Åström 1779–1789 David Hipping 1790–1805 Johan Henrik Forsskåhl 1806–1807 Peter Johan Sundström 1807–1813 Samuel Ceder 1813–1826 Karl Tobias Belitz Arkisto Forsbyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta XXX ja historiakirjat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1748–1840. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä asiakirjassa, joka on ajoitettu vuosien 1322–1338 väliselle ajalle. Seurakunnan kirkko, joka oli Pyhän Mikaelin nimikko, mainitaan ensimmäisen kerran 1328. Nykyinen harmaakivinen kirkko lienee kuitenkin rakennettu pääosin 1440-luvulla ja sitä on täydennetty tornilla noin 1465–1570. Varhaisempaan puiseen kirkkoon kuulunut sakaristo lienee kuitenkin kivikirkkoa vanhempaa perua. Seurakuntaan kuulunut Geta mainitaan kappelina jo 1483, joskin kappalainen tunnetaan vasta vuodesta 1580 alkaen. Geta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Maakirjakylät Bamböle, Bartsgårda, Bastö, Bergö, Bjerström, Emkarby, Enbolstad, Godby, Grelsby, Kulla, Markusböle, Prestgård, Pålsböle, Pättböle, Rågetsböle, Strömsvik, Stålsby, Svartsmara, Sjudö, Torrbolstad, Tärnebolstad, Vestanträsk, Åttböle, Ämnäs Naapuriseurakunnat Geta , Hammarland , Jomala , Saltvik , Sund Papisto Kirkkoherrat 1328–1342 Sigurdus 1367–1368 Thomas 1375 Magnus Karlsson 1406–1419 Hinza 1484 Nils 1490–luku Claus 1548–1561 Henricus Andreae 1563–1579 Johannes Petri 1580–1581 Abraham Andrae Angermannus 1583–1586 Jacobus Petri 1589–1590 Ericus 1593–1615 Petrus Laurentii 1615–1619 Ericus Andreae Härkä 1623–1651 Petrus Bergeri Finströmensis 1651–1675 Carolus Petri Hasselgren (Alander) 1677–1681 Johannes Martini Ekeroth 1681–1695 Christophorus Olai Sundenius 1697–1712 Daniel Hagert (Hagerus) 1713–1716 Edvard Johannis Nybäck 1719–1737 Gabriel Anders Frondelius 1737–1758 Olof Thorin 1760–1761 Erik Fortelius 1763–1784 Daniel Backman 1784–1808 Casper Caspersson Vijkman 1811–1831 Georg Jakob Öhman 1834–1875 Frans Per von Knorring 1878–1915 Knut Emil Sonck 1916–1929 Viktor Malakias Lindell 1929–1930 Bruno Valdemar Nyman Ylimääräiset papit 1649–1651 Carolus Petri Hasselgren (Alander) 1663–1673 Elias Petri Hasselgren 1675–1677 Christophorus Olai Sundenius 1696–1698 Carl Törn 1698–1700 Mikael Cavonius 1701–1702 Petrus Lagus 1703 Benjamin Greek 1704 Anders Hedeen 1706 Jakob Arvidius 1707–1708 Kristiern Björkroth 1710–1713 Sven Agricola 1712–1713 Laurentius Wilstadius 1733–1743 Johan Zidbäck 1742–1746 Gabriel Frondelius 1747–1759 Erik Åhlstedt 1756–1758 Daniel Pentzin 1758–1764 Israel Wallin 1764–1770 Jakob Bededictius 1764 Thomas Bodberg 1780–1781 Anders Lundenius 1784–1786 Anders Lundenius 1799–1800 Daniel Lindqvist 1807–1809 Henrik Johan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Seger Högstedt, armovuodensaarnaaja 1811–1818 Gustaf Fredrik Fraser , kirkkoherran apulainen 1818–1821 Jakob Holm , kirkkoherran apulainen 1821–1837 Joel Robert Sveidel , kirkkoherran apulainen 1837–1839 Karl August Tallgren , kirkkoherran apulainen 1839–1843 Ernst Henrik Nikander , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Alexander Edvard Ahlstedt , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Fredrik Rosenqvist, kirkkoherran apulainen 1845 Johan Eggert Åberg , kirkkoherran apulainen 1847–1850 August Henrik Sundel , kirkkoherran apulainen 1850–1853 Karl Gustaf Bergroth , kirkkoherran apulainen 1853–1858 Josef Vilhelm Fontell , kirkkoherran apulainen 1859–1875 Karl Gustaf Lindström , kirkkoherran apulainen 1862 Karl Henrik Lindgren , kirkkoherran apulainen 1875–1878 Karl Oskar Mannström , armovuodensaarnaaja 1885–1888 Olof Peter August Sjögren , kirkkoherran apulainen 1892–1893 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen , kirkkoherran apulainen 1893–1895 Gustaf Emil Lindberg , kirkkoherran apulainen 1895–1899 Viktor Malakias Lindell , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899 Henrik Vilhelm Lindgren , kirkkoherran apulainen 1899 Viktor Malakias Lindell , vt. kirkkoherra 1934 Theodor Vilhelm Sederqvist Arkisto Finströmin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1758, tilikirjat vuodesta 1623 ja historiakirjat vuodesta 1638. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1623–1934. Kansallisarkisto on digitoinut Finströmin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Finströmin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi ArkivDigital (vaatii kirjautumisen)