Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1303. Karkun vanha kirkko, joka oli Maarian nimikko, tuomittiin kelpaamattomaksi keisarin päätöksellä 8.10.1847 ja uusittiin väliaikaiseksi kirkoksi 1870-luvulla. Seurakuntaan määrättiin yhdistettäväksi Suoniemen kappeli keisarin käskykirjeellä 13.10.1863, jolloin molemmille seurakunnille määrättiin rakennettavaksi uusi kivikirkko niiden kirkkojen keskivälillen, noin kahdeksan kilometrin päähän kummastakin Kiuralanvirran varrelle keskelle pitäjää.
Seurakuntaan kuuluneista Mouhijärvi perustettiin kappeliksi 1592 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Suoniemi perustettiin kappeliksi 1693 ja määrättiin erotettavaksi 1893. Seurakuntaan lienee alkuaan kuulunut myös Pirkkalan alue.
Muut nimet
Sastamala, Övre Sastamala
Kylät
Aluskylä, Heinoo, Innala, Jassala, Juurakko, Karimäki, Karkunkylä, Kärppälä, Ketunkylä, Kiurala, Koivu, Kojola, Koski, Kutala, Lammentaka, Lielahti, Mäenkylä, Nohkua, Oravula, Palviala, Pitkänkaro, Rainio, Raipio, Rikainen, Toijala, Vihtiälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1686, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.10.1863.
Kirkkoherrat
1530 Henricus
1553–1557 Sigfridus
1557–1588 Mathias Marthini
1586–1639 Matthias Matthiæ
1641–1660 Henricus Arvidi
1661–1671 Johannes Matthiæ Collinius
1672–1677 Georgius Nicolai Pryss
1678–1707 Henricus Collinus
1707–1740 Johannes Christophori Enckell
1740–1746 Gabriel Wegelius
1750–1775 Georg Hornborg
1776–1793 Anders Asp
1795–1806 Josef Mollin
1808–1817 Gustaf Asp
1836–1843 Anders Johan Hornborg
1846–1858 Johan Henrik Nordlund
1861–1867 Alexander Jakob Gummerus
1870–1886 Herman Gustaf Finckenberg
1888–1893 Anton Emil Vellenius
1896– Karl Emil Bergroth
Kappalaiset
1580 Peder Thomæ
1588–1593 Josephus Matthiæ
1621 Abrahamus Matthiæ
1639–1661 Johan Matthiæ Collinius
1661–1671 Henricus Benedicti Fabrinius
1672–1678 Henricus Collinus
1678–1686 Johannes Rajalenius
1687–1692 Henricus Fabrinus
1693–1700 Jacobus Willius
1701–1707 Johan Enckell
1708–1712 Bartholdus Lizelius
1719–1754 Jacob Leistenius, vanhempi
1754–1803 Jacob Leistenius, nuorempi
1804 Jacob Gabriel Leistenius
Pitäjänapulaiset
1751–1770 Barthold Kriander
1772–1776 Elias Hornborg
1776–1792 Barthold Rönnbäck
1793–1808 Gustaf Asp
1810–1826 Karl Johan Packalén
1827–1848 Berndt Ferdinand Sneck
1850–1853 Adolf Cedberg
1854–1864 Berndt Gustaf Tauler, virka lakkautettiin 1863
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1687 Henricus Fabrinus
1687–1693 Jacobus Willius
1702 Ericus Orenus
1702–1750 Thomas Kriander
1751–1770 Barthold Kriander
1772–1776 Elias Hornborg
1776–1792 Barthold Rönnbäck
1810–1826 Karl Johan Packalén
1827–1848 Berndt Ferdinand Sneck
1850–1853 Adolf Cedberg
1854–1864 Berndt Gustaf Tauler
Ylimääräiset papit
1723–1729 Johan Enckell, papiston apulainen
1729–1740 Gabriel Wegelius, kirkkoherran apulainen
1734–1751 Thomas Kriander, vt. pitäjänapulainen
1743–1770 Barthold Kriander, papiston apulainen
1759–1769 Nils Enckell, apulaispappi
1763–1772 Elias Hornborg, kirkkoherran apulainen
1773–1778 Erik Walliander, kirkkoherran apulainen
1774–1776 Barthold Rönnbäck, kappalaisen apulainen
1782– Johan Kristofer Lundbäck, kappalaisen apulainen
1791–1808 Gustaf Asp, kirkkoherran apulainen, pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra
1806–1810 Karl Johan Packalén, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1810–1815 Anders Johan Hornborg, kirkkoherran apulainen
1817–1827 Berndt Ferdinand Sneck, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen
1827 Karl Fredrik Abelard von Qvanten, kirkkoherran sijainen
1827–1831 Karl Efraim Lagerspets, pappien apulainen, sijaiskirkkoherra
1834–1836 Alexander Magnus Jungberg, sijaiskirkkoherra
1835–1837 Vilhelm Pomoell, pitäjänapulaisen sijainen
1837–1850 Johan Per Leander, pitäjänapulaisen sijainen
1842–1846 Per Gustaf Ferdinand Hornborg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1846 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kirkkoherran apulainen
1853–1854 Efraim Adrian Mandellöf, vt. pitäjänapulainen
1867 Frans Josef Vadén, vt. kirkkoherra
1867–1870 Johan Holmberg, vt. kirkkoherra
1886–1888 Hugo Hjalmar Molín, välisaarnaaja
1893–1896 Kaarlo Konstantin Kallio, vt. kirkkoherra
Arkisto
Karkun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1752, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1647. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1934.
Kansallisarkisto on digitoinut Karkun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.