top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Karunki

Karungin alue, joka alkuaan kuului Ruotsin Luulajan hiippakuntaan ja Länsipohjan lääniin, siirrettiin Haminan rauhassa kuuluvaksi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1809 ja Turun hiippakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 14.11.1809. Suomen puolella oleva osa tuli näin lohkaistuksi Ruotsin puoleisesta Karungin eli Karl Gustafin pitäjästä ja muodostettiin Alatornion emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 22.2.1812. Karungin asukkaat kävivät entisessä kirkossaan Ruotsin puolella 1809–1817, kunnes kirkko rakennettiin Ulkumäelle 1815–1817. Kirkon rakentamiseen myönnettiin 26 582 ruplaa valtion varoista keisarillisilla käskykirjeillä 25.9.1810 ja 5.3.1812. Erotettiin Alatorniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 21.11.1859. Karungin kunta perustettiin 1859 ja liitettiin Tornion kaupunkiin 1973 .


Muut nimet

Karungi, Carl Gustafs socken, Karl Gustafin pitäjä


Kylät

Aapajoki, Karunki, Korpikylä, Kukkola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherra sai kruunulta 17 tynnyriä ohria, kuten kappalainen oli saanut aikaisemmin. Kirkkoherran tuli palkata apulainen, jos tuomiokapituli katsoi sen tarpeelliseksi.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1847–1854 Lars Herman Laurin

1855–1856 August Kranck

1856–1859 Edvard Leonard Levón, ensin vt. kappalainen


Ylimääräiset papit

1854–1855 August Kranck, välisaarnaaja

1856 Johan Robert Castrén, välisaarnaaja

1857 Frans Fredrik Lönnrot, kappalaisen apulainen

1859–1860 Robert Mellin, välisaarnaaja

1894–1897 Felix Lujanen, vt. kirkkoherra

1908 Kustaa Kylänpää, vt. kirkkoherra

1908 Niilo Hermanni Holmström, vt. kirkkoherra

1908–1909 Frans Jalmari Tela, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Karungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1820, tilikirjat vuodesta 1811 ja historiakirjat vuodesta 1821. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1809–1944.


Linkit

10 katselukertaa

Hae

bottom of page