Karungin alue, joka alkuaan kuului Ruotsin Luulajan hiippakuntaan ja Länsipohjan lääniin, siirrettiin Haminan rauhassa kuuluvaksi Suomen suuriruhtinaskuntaan 1809 ja Turun hiippakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 14.11.1809. Suomen puolella oleva osa tuli näin lohkaistuksi Ruotsin puoleisesta Karungin eli Karl Gustafin pitäjästä ja se muodostettiin Alatornion emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 22.2.1812. Karungin asukkaat kävivät entisessä kirkossaan Ruotsin puolella 1809–1817, kunnes uusi kirkko oli rakennettu Ulkumäelle 1815–1817. Kirkon rakentamiseen myönnettiin 26 582 ruplaa valtion varoista keisarillisilla käskykirjeillä 25.9.1810 ja 5.3.1812. Erotettiin Alatorniosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 21.11.1859. Karungin kunta perustettiin 1859 ja liitettiin Tornion kaupunkiin 1973 .
Muut nimet
Karungi, Carl Gustafs socken, Karl Gustafin pitäjä
Maakirjakylät
Aapajoki, Karunki, Korpikylä (Korpi), Kukkola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai kruunulta 17 tynnyriä ohria, kuten kappalainen oli saanut aikaisemmin. Kirkkoherran tuli palkata apulainen, jos tuomiokapituli katsoi sen tarpeelliseksi.
Kirkkoherrat
1870–1873 Gustaf Adolf Snellman
1874–1894 Johan Robert Castrén
1897–1908 Juho Arvid Sarkkila
1909– Antti Haikola
Kappalaiset
1820–1826 Israel Reinhold Petterson
1826–1833 Gustaf Alrik Frosterus
1834–1847 Matias Adolf Kolström
1847–1854 Lars Herman Laurin
1855–1856 August Kranck
1856–1859 Edvard Leonard Levón, ensin vt. kappalainen
1860–1870 Gustaf Adolf Snellman
Ylimääräiset papit
1854–1855 August Kranck, välisaarnaaja
1856 Johan Robert Castrén, välisaarnaaja
1857 Frans Fredrik Lönnrot, kappalaisen apulainen
1859–1860 Robert Mellin, välisaarnaaja
1894–1897 Felix Lujanen, vt. kirkkoherra
1908 Kustaa Kylänpää, vt. kirkkoherra
1908 Niilo Hermanni Holmström, vt. kirkkoherra
1908–1909 Frans Jalmari Tela, vt. kirkkoherra
Arkisto
Karungin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1820, tilikirjat vuodesta 1811 ja historiakirjat vuodesta 1821. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1809–1944.
Kansallisarkisto on digitoinut Karungin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.