Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi 1871, jota ennen lupa rukoushuoneen rakentamiseen oli annettu tuomiokapitulin kiertokirjeessä 14.6.1866. Rukoushuone valmistui ja vihittiin käyttöön yhdessä hautausmaan kanssa keskikesällä 1871. Rukoushuonekunnalla ei ollut omaa papistoa eikä omia kirkonkirjoja. Kylät Aro, Harja, Hyyppä, Kauhajoki, Nummijärvi, Päntäne

Eurajoen emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka lienee perustettu kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan katolisella ajalla, jolloin sen kirkkorakennus oli Pyhän Pietarin nimikko. Venäläiset ryöstivät rukoushuoneen isonvihan aikana. Anomukseen oman papin asettamisesta seurakuntaan annettiin kieltävä vastaus 1786. Emäseurakunnan papisto saarnasi rukoushuoneessa tuomiokapitulin päätöksen mukaan 12.10.1831.

Kallankarit eli Maakalla ja Ulkokalla sijaitsevat Perämeressä Kalajoen edustalla ja ne on luettu kuuluvaksi Kalajoen emäseurakuntaan. Kokkolan koulun rehtorit toimivat täällä niin kutsuttuina haminasaarnaajina Turun tuomiokapitulin määräyksen mukaan vuodesta 1720, ja kalastajilta kannetut kalakymmenykset oli määrättynä rehtorin palkan parannukseksi. Ensimmäisen kirkon rakentamisen ajankohtaa ei tunneta, mutta kirkon mainitaan olleen huonoksi käynyt 1778, jolloin nostettiin esiin uuden kirkon rakentaminen. Uusi kirkko rakennettiin kalajokelaosen rakennusmestari Simo Silvénin johdolla 1780, jolloin siihen ottivat osaa Lohtajan, Kalajoen ja Pyhäjoen seurakunnat. Kallankareille rakennettiin myös oma pieni pappila 1783, jolloin siihen kuului ainoastaan yksi huone eli tupa. Kirkko ja pappila ovat edelleen olemassa Maakallassa, ja kirkko tunnetaan yleisesti Kallan kirkkona. Viimeiset Kalajoen emäseurakunnan papeista, jotka täällä toimittivat kirkollisia toimituksia ja pitivät kirkollista järjestyä, lienevät olleet Kalajoen kirkkoherran apulainen Ernst Henrik Nikander 1850-luvulla ja vt. kappalainen Kaarle Reetrikki Sorri 1890-luvulla. Kallankarien erikoisuus on saarten itsehallinto, jonka ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa käyttää vuosittain Jaakonpäivää, 25. heinäkuuta, lähinnä olevana sunnuntaina kokoontuva karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja vuonna 1771 säätämästä haminajärjestyksestä, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Maanmittauslaitos on todennut, että saaret omistaa Suomen valtio, mutta kuninkaallisen asetuksen nojalla Maakallan hallinta on luovutettu sen kalastajille. Nykyään Kallankarit eivät kuitenkaan kuulu oikeudellisesti Suomen itsehallinnollisiin yhteisöihin, toisin kuin esimerkiksi Ahvenanmaa.

Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoona perustettiin Turkuun 1846 ja sijoitettiin Sirkkalan kasarmille, joka toimi aiemmin köyhäintalona. Joukkoyksikön nimi oli Suomen tarkk’ampujapataljoona vuoteen 1846. Pataljoona oli mukana Oolannin sodan taisteluissa Suomen alueella 1854–1856. Pataljoona lakkautettiin 1857, jolloin sen seuraajaksi perustettiin Suomen opetustarkk’ampujapataljoona, sittemmin opetustarkk’ampujakoulu, toimi Hämeenlinnassa 1857–1860. Turun tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappeli on nimetty pataljoonan mukaan. Muut nimet Finska grenadjärskarpskyttebataljonen Arkisto Suomen krenatööritarkk'mpujapataljoonan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1847 ja historiakirjat vuodesta 1845. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1839–1860. Kansallisarkisto on digitoinut Suomen krenatööritarkk'mpujapataljoonan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perniön emäseurakunnan rukoushuonekunta, jonka historia juontaa juurensa Teijon tehdasseurakunnasta. Ruukin valssi- ja putlauslaitos rakennettiin Matildedalin kylään 1800-luvun puolivälissä. Matildedalin ruukkikylä sai nimensä ruukin omistajan vuorineuvos Viktor Zebor Bremerin (1804–1869) toisen vaimon mukaan; vapaaherratar Ottiliana Mathilda Rehbinderi (1825–1900) käytti pääsääntöisesti Mathildaa etunimenään. Ruukkia ei koskaan muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi eikä sillä ole omia kirkonkirjoja. Muut nimet Matilda

Sippolan emäseurakunnan Myllykylään perustettiin vuonna 1929 pikkukirkkoyhdistys, jonka tavoitteena oli kirkon rakentaminen. Myllykosken paperitehtaan johto tarjosi rahoituksen ja tontin. Kirkko rakennettiin kivestä arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnittelmien mukaan 1936. Myllykoskea ei koskaan erotettu itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tai kunnaksi ja sen kirkko liitettiin Anjalankosken seurakuntaan 1999. Naapuriseurakunnat Sippola

Perustettiin Pohjois-Pirkkalan seurakunnaksi 1922, jolloin Pirkkalan emäseurakunta jaettiin kahteen osaan, molemmin puolin Pyhäjärveä sijaitseviin Etelä-Pirkkalaan ja Pohjois-Pirkkalaan. Pohjois-Pirkkalasta erotettiin Harjun jakokunnan alue 1937, joka liitettiin Harjun seurakuntana Tampereen tuomiokirkkoseurakuntaan. Pohjois-Pirkkalan seurakunnan ja kunnan nimi muutettiin Nokiaksi 1938. Pohjois-Pirkkalan kunta perustettiin 1922 ja muodostettiin kauppalaksi 1937. Nokian kauppala muodostettiin kaupungiksi 1977. Nokian kuntaan liitettiin Suoniemen kunta ja Tottijärven kunta 1976. Seurakuntaan kuulunut Pinsiön rukoushuoneyhdistys rakensi oman kirkon 1950 mutta lahjoitti sen jo samana vuonna seurakunnalle. Siuron rukoushuoneyhdistys rakensi oman rukoushuoneen 1910, rukoushuone vihittiin kirkoksi 1938 ja kirkko lahjoitettiin Nokian seurakunnalle 1956. Muut nimet Pohjois-Pirkkala Maakirjakylät Haapaniemi, Haavisto, Hauroinen, Hyhky, Jumehniemi, Jyränmaa, Kaarila, Kankaantaka, Kassila, Keho, Kennola, Kohmala, Korvola, Lauttala, Lukkila, Maatiala, Memmola, Nokia, Penttilä, Pispala, Pitkäniemi, Rahola, Taipale, Taivalkunta, Tohloppi, Tyrkkölä, Vastamäki, Vihola, Viik, Villilä Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö , Messukylä , Pirkkala , Suoniemi , Tampere , Tottijärvi , Vesilahti , Ylöjärvi

Perustettiin Nauvon emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun tälle Turun saariston saarelle rakennettiin uusi kirkko noin 1664–1665. Vanhempi, saaren ensimmäinen kirkkorakennus mainitaan jo 1657. Uusi kirkko rakennettiin H. Wallin johdolla 1756–1757 ja se vihittiin käyttöön Abrahamille pyhitettynä 2.7.1757. Anottiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta kuningas antoi kieltävän vastauksen anomukseen 6.7.1802. Naapuriseurakunnat Nauvo

Erotettiin Korpilahden emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921. Säynätsalon alue erotettiin Muuramesta omaksi seurakunnakseen jo seuraavana vuonna. Kirkko rakennettiin 1929. Muuramen kunta perustettiin 1921. Maakirjakylät Muurame, Muuratjärvi Naapuriseurakunnat Jyväskylä , Korpilahti , Petäjävesi , Säynätsalo Papisto Kirkkoherrat 1920–1925 Kaarlo Albanis Sovijärvi 1925 Frans Arvi Kaukomaa 1925–1932 Nikolai Honkala 1933–1967 Viljo Rautonen Ylimääräiset papit 1925 Hemming Nestori Alanko vt. kirkkoherra 1935 Ilmari Salonen, vt. kirkkoherra 1935 Toivo Severi Nuukinen, vt. kirkkoherra Arkisto Muuramen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921. Linkit Suomen Sukututkimsseura: HisKi