top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kajaani

Kajaanin linna perustettiin kuningas Kaarlen käskykirjeellä 5.5.1607 ja se valmistui 1666. Kajaanin vapaaherrakunta, johon kuuluivat Paltamo, Sotkamo, Kuopio, Iisalmi, Salo ja Pielinen, annettiin läänityksenä kreivi Per Brahelle 1650. Linnan ympärille kasvoi kylä, jolle Brahe antoi kaupungin oikeudet 6.3.1651. Kajaanin ensimmäinen kirkko rakennettiin 1652. Sai vakituisen linnansaarnaajan 1613, jonka virka muutettiin kirkkoherran viraksi 1651 ja Kajaani muodostui näin omaksi kirkkoherrakunnaksi ollen kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavana ainakin 1654-1721. Erillinen linnansaarnaaja asetettiin uudelleen ja seurakunta muutettiin luonteeltaan konstistoriaaliseksi kuninkaallisella käskykirjeellä 20.11.1781. Kirkkoherran virka lakkautettiin ja seurakunta liitettiin anneksina Paltamoon kuninkaallisella käskykirjeellä 23.1.1786, ja seurakuntaa hoito oma kappalainen. Erotettiin Paltamosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 19.5.1897, jossa myös määrättiin kirkkoherra palkkaaman itselleen apulainen, ja ero toteutui jakamattomana Kajaanin maa- ja kaupunkiseurakuntana 1925. Kajaanista liitettiin osia tuolloin perustettiin Vuolijoen kirkkoherrakuntaan. Kajaanin kunta perustetiin 1870 ja maalaiskunta liitettiin Kajaanin kaupunkiin 1977.


Isonvihan aikana seurakunnan kirkko ryöstettiin ja poltettiin 13.12.1712. Venäläiset pitkällisen saartamisen jälkeen hävittivät linnan ja polttivat kaupungin sekä sen vanhan kreivi Brahen rakennuttaman kirkon. Uuden kirkon rakentamista varten myönnettiin 89 500 markan valtionlaina ja se vihittiin 29.11.1896. Kirkossa oli tulipalonalku 31.1.1942, joka saatiin tukahdutettua.


Muut nimet

Kajana


Kylät

Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Linnansaarnaajan palkka oli aluksi 30 taalaria hopeassa ja kuusi tynnyriä, jotka vahvistettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 10.7.1680. Paltamon kirkkoherralle maksettavista kymmenynistä kaupungin lahjoitusmaasta annettiin kuninkaallinen käskykirje 23.1786 ja keisarillisen senaatin päätös 25.10.1820. Kajaanin kappalaisen palkasta annettiin keisarillisen senaatin päätös 22.11.1867. Äänten lukemisesta papinvaalissa seurakunnassa annettiin keisarillinen käskykirje 20.10.1830. Kappalaisen 50 ruplan palkasta vankien hoidosta säädettiin keisarillisella käskykirjeellä 16.3.1860. Seurakunnasta Paltamon kirkkoherralle menevistä maksuista antoi keisarillinen senaatti päätöksen 12.4.1894.


Kirkkoherrat

1655–1679 Jacobus Petri Teudscovius (Tysk)

1714–1719 Zacharias Forbus

1721–1727 Anders Hildén

1728–1732 Isak Rothovius

1747–1763 Johan Frosterus

1764–1781 Olof Westzynthius


Kappalaiset ja pedagogit

1654–1660 Thomas Henrici Uhlander

1707–1721 Andreas Hildén

1721–1786 virka lakkautettuna

1786 Sigfrid Carlenius, vt. kappalainen

1787–1796 Johan Wichman

1807–1813 Anders Wichmann

1894–1925 Johannes Väyrynen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1817–1822 Carl Saxa

1879–1880 Fredrik Mielonen


Linnansaarnaajat

–1613 Matthias Johannis

1613– Thomas Nicolai


Ylimääräiset papit

1746–1747 Johan Frosterus, vt. kirkkoherra

1780–1781 Petter Junnelius, vt. kirkkoherra

1786–1787 Johan Wichman, vt. kirkkoherra

1810–1814 Johan Reinhold Appelgren, kappalaisen sijainen, välisaarnaaja

1837–1838 Johan Jakob Ingman, kappalaisen apulainen

1839–1841 August Kranck, kappalaisen apulainen

1841–1845 Karl Jakob Keckman, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1863–1864 Olof Alfred Vallin, välisaarnaaja

1864–1865 Gustaf Leonard Meklin, välisaarnaaja

1875–1878 Fredrik Mielonen, kappalaisen sijainen

1888–1889 Frans Petter Vuornos, kappalaisen apulainen

1893–1894 Kaarlo Aukusti Pohjola, välisaarnaaja

 

Arkisto


Kajaanin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1757. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1729–1900.


Linkit

22 katselukertaa

Hae

bottom of page