Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1325. Seurakunta oli Turun akatemian prebendana vuodesta 1690 kunnes prebenda lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 30.4.1842 ja seurakunnalle määrättiin oma kirkkoherra 1843. Paimion kunta perustettiin 1870 ja muodostettiin kaupungiksi 1997. Seurakunnan alueella sijaitsi Pyhän Jaakopin kirkko, joka oli ilmeisesti Vistan kylään vuosina 1681–1689 rakennettua Paimion emäseurakunnan Pyhän Mikaelin kirkkoa vanhempi. Pyhän Jaakopin kirkko tuhoutui tulipalossa 27.5.1909. Muut nimet Pemar Maakirjakylät Aakoinen, Alakaleva, Alhokankari, Anttila, Aro, Askala, Auvala, Pyöli (Böhle), Eppinen, Evainen, Fuila, Hahkapyöli, Halkilahti, Hanhijoki, Helavuori (Helsberg), Hella (Hämmenböle), Herasniemi, Hiidenala, Hirvonpää, Hossila, Huittila, Husoi, Hysselä, Ihana, Iltula, Immainen, Isobreidilä (Preitilä), Isoheikkoinen, Isokuusivuori, Jalkala, Juntola, Kaila, Kaimala, Kaistila, Kaivoinen, Kajanoja, Kaljala, Kauppila, Karhunoja, Karinkylä, Karpala, Kasvala, Kauhainen, Kerkola, Keskikaleva, Kevola, Kinkka, Kirnula, Kiusala, Kivinenä, Koivisto, Korkiakylä, Koski, Kovala, Kruusila, Kruuvainen, Kulhomäki, Kuopila, Kurki, Kyllälä, Kyysilä, Laaroinen, Laiterla, Loppis, Lovi, Luuspää, Magnulanböle, Majankalma, Maljamäki, Marjavuori, Meisala, Meltola, Merianttila, Miettula, Moisio, Munkkila, Männistö, Nakolinna, Naskarla, Nummenpää, Oinila, Pakurla, Pappila, Penimäki, Pennainen, Penttilä, Perälä, Potkela, Pussila, Rautalho, Rekottila, Rieskaniittu, Rukkijoki, Räpälä, Saari, Sattela, Sievola, Siililä, Silkilä, Silvola, Skörbäck (Satojoki), Spurila, Stångberg (Tankomäki), Suksela, Suppala, Taatila, Tammisto, Tanis, Toikkala, Tomero, Tupila, Tuuvala, Vartsala, Vehkamäki, Vihtamäki, Viksberg (Hevonpää), Vikurila, Villinen, Vista, Vuohimäki, Vuolte, Vähäbreidilä, Vähäheikoinen, Vähäkuusivuori Naapuriseurakunnat Angelniemi , Tarvasjoki , Halikko , Lieto , Marttila , Piikkiö , Sauvo Papisto Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1691 kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 20.11.1865. Tällöin pitäjänapulaisen palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken. Kirkkoherrat 1541–1545 Thomas 1547–1552 Sigfridus Olavinpoika 1554–1559 Michael 1563–1566 Andreas 1567–1588 Martti Juhonpoika 1589–1612 Heikki Martinpoika 1622–1627 Matti Sigfridinpoika 1628–1659 Jaakko Tuomaanpoika Florinus 1660–1669 Matti Erkinpoika Florinus 1670–1689 Henrikki Matinpoika Florinus 1689–1695 Antti Wanochius 1695–1698 Taavetti Lund 1698–1705 Henrikki Matinpoika Florinus 1699–1701 Torsten Ruden 1706–1708 Lauri Tammelin 1708–1712 Gabriel Juslenius , jumaluusopin professori. 1722–1726 Juhana Haartman , logiikan ja metafysiikan professori 1726–1728 Samuli Hornaeus , vt. kirkkoherra 1728–1737 Juhana Wallenius , teologian professori 1738–1740 Juhana Gråå , vt. kirkkoherra 1741–1745 Gregorius Stenman , professori 1746–1754 Samuel Pryss , runouden professori 1755–1757 Johan Tillander , toinen teologian professori. 1757–1773 Karl Mesterton , logiikan ja metafysiikan, professori 1774–1803 Anders Planman , professori 1803–1811 Frans Mikael Franzén , professori 1813–1822 Henrik Snellman , professori 1824–1831 Anders Johan Lagus , professori 1833–1834 Karl Gustaf Sjöstedt , professori 1843–1856 Karl Benjamin Sevonius 1859–1869 Karl Henrik Fonselius 1873–1879 Henrik Ahlgren 1881–1907 Axel Richard Mauritz Creutlein 1908–1931 Alfred Brynolf Leiwo 1932–1965 Johan Fredrik Kantele (Cantell) Kappalaiset 1540–luvulla Mikko 1580–1589 Heikki Martinpoika 1589–1609 Simuna Martinpoika 1625–1629 Jaakko Tuomaanpoika Florinus 1630–1632 Sigfrid Pietarinpoika 1632–1659 Matti Eerikinpoika Florinus 1659–1668 Pärttyli Jaakonpoika Florinus 1669–1694 Arvid Florinus vanhempi 1694–1697 Juhana Wegelius vanhempi 1697–1717 Jaakko Rubelius 1719–1739 Heikki Sevonius 1728–1763 Torsten Sevonius , pitäjänapulainen, kappalainen 1765–1778 Juhana Ezelius 1779–1791 Benjami Sevonius 1792–1816 Karl Gustaf Sevonius 1819–1839 Nils Kristian Sanmark 1841–1882 Karl Fredrik Palmgren 1883–1889 Anton Lukas Vilén 1889–1894 Emil Oskar Salonen 1894–1916 Gustaf Adolf Valveranta e Varén 1916–1924 Aarne Vilho Kaitila 1924–1932 Johan Fredrik Cantell 1933–1940 Vilho Vihervaara Pitäjänapulaiset 1676–1689 Erkki Favorinus 1689–1691 Arvid Florinus nuorempi 1692–1693 Jeremias Wallenius 1693–1696 Henrikki Colliander 1695–1698 Christiern (Risto) Sevonius 1698–1712 Antti Oilenius 1722–1725 Niilo Tektonius 1726–1728 Simo Achrenius 1729–1740 Torsten Sevonius 1741–1750 Juhana Omenius 1751–1778 Benjami Sevonius 1779–1798 Lauri Raudelin 1802–1818 Nils Kristian Sanmark 1819–1825 Erik Dammert 1827–1842 Gustaf Sevón 1842–1857 Karl Enebäck 1857–1865 Otto Mauritz von Essen Ylimääräiset papit 1676 Simo Megander, ilmeisesti sotapappi 1690 Ernesti Gestrinius, kirkkoherran apulainen 1690–1692 Jeremias Wallenius , kirkkoherran apulainen 1693–1696 Juho Sevonius 1696–1696 Henrik Colliander 1693 Risto Sevonius 1694–1695 Kristian Voigt 1696–1697 Juho Mejbom , apulainen 1698–1700 Heikki Sevon eli Sevonius 1725–1726 Simon Achrenius , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1726–1727 Samuel Hornaeus , vt. kirkkoeherra 1728–1729 Johan Wallenius , vt. kirkkoherra 1729–1730 J. Lindborg, kirkkoherran apulainen 1738–1742 Johan Gråå , vt. kirkkoherra 1740–1741 Johan Omenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1744– Johan Widberg , kirkkoherran apulainen 1746–1751 Benjami Sevonius , kirkkoherran apulainen 1750–1755 Martti Fredrikki Bothnerus , kirkkoherran apulainen 1754–1761 Otto Juha Amnorin , kirkkoherran apulainen 1759–1766 Kaarlo Schefer , kappalaisen apulainen 1760–1779 Lauri Raudelin , kappalaisen apulainen 1772–1781 Yrjö Lilljendahl , kirkkoherran apulainen 1792–1814 Erik Dammert , kirkkoherran apulainen 1809–1818 Karl Benjamin Sevonius , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1816–1827 Gustaf Sevón , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1818–1819 Erik Dammert , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Karl Fredrik Ervast , kirkkoherran apulainen 1828–1831 Gustaf Adolf Saxbäck , kirkkoherran apulainen 1831–1836 Adrian Elers , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1834–1835 Henrik Johan Hjort , kappalaisen apulainen 1835–1836 Frans Mauritz Ljungberg , kappalaisen apulainen 1836–1838 Karl Johan Bröcker , välisaarnaaja 1837–1838 Gabriel Nestén , kappalaisen apulainen 1838–1840 Fredrik Gabriel Hedberg , välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1840–1841 Vilhelm Pomoell , välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1840–1841 Fredrik Napoleon Ottelin , armovuodensaarnaaja 1841–1842 Immanuel Smedberg , sijaiskirkkoherra 1869–1870 Karl Alfred Mittler , virkavapaa saarnaaja 1870–1872 Johan Peter Silcke , armovuodensaarnaaja 1879–1881 Fredrik Valdemar Bergroth , armovuodensaarnaaja 1899– Juho August Päiviö , kirkkoherran apulainen, papiston apulainen 1904–1905 Edvin Gabriel von Cräutlein , kirkkoherran apulainen Arkisto Paimion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1667–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Paimion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Piippolan emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1899, eroaminen toteutui 1.5.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1.5.1910. Seurakunnan kirkko valmistui 1907. Pyhännän kunta perustettiin 1899. Kylät Aho (Ahokylä), Lamu, Tavastkenkä, Viitamäki Naapuriseurakunnat Kestilä, Kiuruvesi, Kärsämäki, Piippola, Pyhäjärvi, Vieremä, Vuolijoki Papisto Kirkkoherrat 1910–1915 Bror Gabriel Einar Borg 1915–1928 Johan Wilhelm Virkkunen Ylimääräiset papit 1909–1910 Rurik Calamnius, vt. kirkkoherra, Piippolan kirkkoherra 1928–1932 Toivo J. Helevä, vt. kirkkoherra Arkisto Historiankirjat alkavat vuodesta 1909. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Perustettiin Kirkkonummen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1748. Rukoushuone oli toiminnassa ilmeisesti vielä 1890-luvulla. Muut nimet Hopjärvi

Kuopion hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Lapinmaan rovastikunta, Lapplands prosteri Seurakunnat Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Sodankylä, Utsjoki Arkisto Lapin rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1747–1930. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Askainen, Karjala, Lemu, Masku, Mietoinen, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rymättylä, Vahto, Yläne Arkisto Mynämäen rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1657–1954. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Alaveteli , Himanka , Kannus , Kaustinen , Kokkola , Kruunupyy , Kälviä , Lohtaja , Perho , Teerijärvi , Toholampi , Veteli

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Helsingin pitäjä , Helsinki , Hyvinkää , Kellokoski , Mäntsälä , Nurmijärvi , Sipoo , Suomen kaarti , Tuusula , Viapori , Östersundom Arkisto Helsingin rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1784–1942. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Anjala, Elimäki, Iitti, Jaala, Orimattila, Ruotsinpyhtää Arkisto Iitin rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1828–1964. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Anttola , Hirvensalmi , Kangasniemi , Mikkeli , Mäntyharju , Ristiina Arkisto Mikkelin rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1625–1944. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Lappee, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Valkeala