top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

829 tulosta löytyi tyhjällä haulla

  • Kittilä

    Rajakartta: Kittilä Perustettiin Sodankylän saarnahuonekunnaksi Kittilän saatua oman kirkon 1778. Muodostettiin kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 12.3.1825. Erotettiin Sodankylästä omaksi pitäjäksi keisarillisella käskykirjeellä 30.1.1854. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarillisella käskykirjeellä 11.10.1882. Seudun vanha kirkko oli rakennettu Hanhimaan ja Lintulan välille noin 1605 ja se mainitaan palaneena 1620. Tämän jälkeen kittiläläiset kävivät jumalanpalveluksissa Sodankylän 1689 rakennetussa saamelaiskirkossa. Ala-Kittilään saatiin saarnahuone n. 1777. Uusi kirkko rakennettiin Yli-Kittilään puusta 1829–1831. Kirkkoa korjattiin ja laajennettiin 1886–1887. Kittilän kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Alakylä, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilä (kirkonkylä), Kuivasalmi, Köngäs, Raattama, Sirkka, Tepasto Naapuriseurakunnat Enontekiö , Inari , Kolari , Muonio , Rovaniemi , Sodankylä Papisto Kirkkoherran virkatalon uusiin rakennuksiin annettiin tarpeet kruununmetsästä sekä 20 000 markan kuoletuslaina Keisarillisen senaatin päätöksellä 28.11.1899. Kirkkoherrat 1874–1883 Karl Abiel Heikel 1884–1898 Frans Alfred Carpén 1898–1905 Aukusti Koivisto 1906–1919 Frans Felix Öberg Kappalaiset 1828–1870 Johan Nordberg , virka lakkautettiin Apulaiset ja armonvuodensaarnaajat 1851 Karl Ferdinand Pfaler , apulainen 1870–1873 Karl Abiel Heikel , armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1852–1854 Johan Simelius , kappalaisen apulainen 1870–1873 Karl Abiel Heikel , vt. kirkkoherra 1881 Adam Laitinen , vt. kirkkoherra 1883–1884 Oskar Immanuel Heikel , vt. kirkkoherra 1901–1902 Aron Emil Simeon Frosterus (Pakasmaa) , vt. kirkkoherra 1905–1906 Elis Tillman , vt. kirkkoherra Arkisto Kittilän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1790, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1828. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1956. Kansallisarkisto on digitoinut Kittilän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Haapavesi

    Rajakartta: Haapavesi Pyhäjoen emäseurakunnan kappeli Haapajärven nimellä ainakin jo 1647. Sai oman kappalaisen 1675. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 19.1.1863, jolloin sen nimi muutettiin Haapavedeksi erotukseksi Kalajokeen kuuluneesta Haapalan eli Haapajärven kappelista. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1896. Haapaveden pappilan tunnettu kasvitarha oli aikanaan pinta-alaltaan 1,26 hehtaaria. Haapaveden kunta perustettiin 1866 ja muodostettiin kaupungiksi 1996. Muut nimet Haapajärvi Maakirjakylät Ainali, Haapajärvi, Kuusaa, Mieluskoski Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Kärsämäki , Nivala , Oulainen , Piippola , Pulkkila , Rantsila , Vihanti , Ylivieska Papisto Kirkkoherran vastikejyvät 5,09 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1874–1884 Erik Vilhelm Snellman 1886–1906 Johan Pöyhönen 1909– Hugo Hjalmar Molin Kappalaiset –1675 Henricus Josephi Hourenius 1676–1689 Andreas Andreae Mathesius 1692–1695 Karl Caroli Kranck 1695–1700 Karl Davidi Malmsten 1702–1728 Henrik Forshäll 1729–1743 Kristian Erici Zimmerman 1744–1745 Nils Zimmerman 1747–1764 Petter Wegelius 1765–1781 Isak Stenius 1782–1808 Aron Petri Wegelius 1811–1836 Johan Sarelius 1839–1866 Mårten Israel Laurin , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1700–1702 Johan Brandberg , kappalaisen armovuodensaarnaaja 1735–1743 Nils Zimmerman , kappalaisen apulainen 1763– Johan Hydenius , kappalaisen apulainen 1807–1811 Henrik Videll , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1833–1837 Johan Alholm , kappalaisen apulainen, virkavuosisaanaaja 1829 Matias Forsberg , kappalaisen apulainen 1830–1833 Josef Vilhelm Durchman , kappalaisen apulainen 1837–1839 Anders Nils Holmström , virka– ja armovuodensaarnaaja 1850–1854 Johan Mauritz Sonck , (Pyhäjoen) kirkkoherran apulainen 1879–1883 Julius Snellman , kirkkoherran apulainen 1896–1902 Kaarlo Aukusti Pohjola , kirkkoherran apulainen 1909– Eeli Johannes Hakala, kirkkoherran virallinen apulainen Ylimääräiset papit 1854–1864 Frans Oskar Laurin , kappalaisen apulainen, kappalaisen sijainen 1864–1874 Olof Alfred Vallin , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1883–1885 Karl Eliel Malmberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1885–1886 August Mömmö , vt. kirkkoherra 1899–1900 Kaarle Zefanias Simelius , vt. kirkkoherra 1900–1901 Johan Anton Heilala , vt. kirkkoherra 1901–1902 Lars August Malmberg , vt. kirkkoherra 1902–1905 Otto Vilho Tupala , vt. kirkkoherra 1905 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1905–1907 Vilho Kyyrö , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907–1909 Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra 1909– Eeli Johannes Hakala, kirkkoherran virallinen apulainen Arkisto Haapaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1721 ja historiakirjat vuodesta 1691. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1930. Seurakunnan vt. kirkkoherran asunto tuhoutui tulipalossa 31.12.1902, jolloin tuhoutui mm. rippikirjat vuosilta 1844–1861 ja 1870–1902 sekä historiakirjat vuosilta 1863–1902. Kansallisarkisto on digitoinut Haapaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

  • Raaseporin läntinen rovastikunta

    Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Raseborgs västra prosteri Seurakunnat Bromarv , Degerby , Hanko , Inkoo , Karjaa , Karjalohja , Mustio , Pohja , Sammatti , Snappertuna , Tammisaari , Tenhola

  • Viipurin rovastikunta

    Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Viborgs prosteri Seurakunnat Johannes , Koivisto , Kuolemajärvi , Lavansaari , Nuijamaa , Seiskari , Säkkijärvi , Uusikirkko, Viipuri , Viipurin kaupunki

  • Vehmaan rovastikunta

    Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Hinnerjoki , Honkilahti , Iniö , Kalanti , Kodisjoki , Kustavi , Laitila , Lappi , Pyhämaa , Rauma , Taivassalo , Uusikaupunki , Vehmaa , Velkua Arkisto Vehmaan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1802–1926. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

  • Sasslin

    Perustettiin kansakouluksi ja rukoushuoneeksi Hämeenkyrön Jumesniemen kylään Kärjen tilan omistajan, talollinen Adam Sasslinin lahjoittamilla varoilla 1847. Lahjoitus sai keisarin vahvistuksen 27.11.1847. Koulurakennuksessa oli oma saarnahuone ja papiksi vihityn opettajan eli saarnaajan asunto. Muut nimet Sasslinin koulu, Kärki, Kärjen Papisto Saarnaajat 1850–1859 Johan Robert Uskelin 1876–1897 Karl Henrik Tervanen 1898–1900 Matias Sjöström 1907–1909 Samuel Vilhelm Renko Arkisto Sasslinin koulu ei muodostanut varsinaisesti omaa seurakuntaa, eikä sillä ollut omia kirkonkirjoja. Rukoushuonekunnan alueella asuneet ovat kirjattuina Hämeenkyrön emäseurakunnan kirkonkirjoihin.

  • Tampereen rovastikunta

    Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Tammerfors prosteri Seurakunnat Juupajoki , Kangasala , Keuruu , Kuorevesi , Kuru , Lempäälä , Längelmäki , Messukylä , Multia , Orivesi , Pihlajavesi , Pirkkala , Ruovesi , Tampere , Teisko , Vilppula , Virrat , Ylöjärvi , Ähtäri

  • Raaseporin itäinen rovastikunta

    Porvoon hiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Raseborgs östra prosteri Seurakunnat Espoo , Haapajärvi , Kirkkonummi , Lohja , Loppi , Nummi , Pusula , Pyhäjärvi , Siuntio , Vihti

  • Porin ylinen rovastikunta

    Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Björneborgs övre prosteri, Porin ylärovastikunta Seurakunnat Alastaro , Harjavalta , Huittinen , Kauvatsa , Kokemäki , Köyliö , Loimaa , Mellilä , Metsämaa , Punkalaidun , Säkylä , Vampula Arkisto Porin ylisen rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1722–1941. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

  • Pietarsaaren rovastikunta

    Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Rovastikunta ja kaikki siihen kuuluneet seurakunnat siirrettiin kokonaisuudessaan Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakunnat Jepua , Luoto , Maksamaa , Munsala , Oravainen , Pietarsaari , Purmo , Uusikaarlepyy , Vöyri , Ähtävä

© Suomen Sukututkimusseura 2025

bottom of page