Suomen sodan jälkeen Vaasaan sijoitettiin venäläisiä sotilaita ja näiden mukana kaupunkiin tuli kauppiaita ja siviilejä. Alkulan talo toimi alkuaan sotilaskirkkona, kunnnes siviileitä varten yritettiin saada oma kirkko 1813 aja 1822. Lupa kirkon rakentamiselle annettiin 1849, mutta se valmistui vasta Vaasan kaupungin palon jälkeen 1862, jolloin seurakunta aloitti toimintansa ja sillä oli yhteens vain 88 jäsentä. Seurakunnan väkimäärä pysyi pienenä aikana siirtoväen seudulle asuttamiseen saakka. Seurakunnalla on ollut rukoushuoneet Lapualla, Kokkolassa ja Pietarsaaressa.
Muut nimet
Vaasan ortodoksinen seurakunta
Arkisto
Vaasan ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1864 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1863. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1861–1995.