Suomen Islam-seurakunta

Suomen ensimmäiset muslimit olivat tiettävästi Venäjän keisarillisessa armeijassa palvelleita sotilaita, jotka olivat joukkoyksiköidensä mukana sijoitettuna Suomen varuskuntiin 1800-luvulla. Tataareja on asunut Helsingissä 1860-luvulta alkaen ja myöhemmin heitä asettui myös Viipuriin, Kotkaan, Kuopioon sekä Turkuun. Helsingin Hietaniemen islamilainen hautausmaa vihittiin käyttöön 1871 ja Turun 1912. Helsingissä toimi asiakirjatietojen mukaan muhamettilainen seurakunta ainakin jo 1910, jolloin se anoi Suomen kenraalikuvernööriltä lupaa saada teurastaa eläimiä islamilaisen tavan mukaan. Talonpoika Siliulla Saritdinoff Venäjän keisarikunnan Nižni Novgorodin kuvernementista anoi Uudenmaan läänin kuvernööriltä, että hänet määrättäisiin Suomessa asuvien muhamettilaisten mullahiksi eli johtajaksi.

Helsingin tataarien ensimmäinen virallinen organisaatio oli Helsingin muhamettilainen hyväntekeväisyysyhdistys, jonka säännöt Uudenmaan läänin kuvernööri vahvisti 1915. Suomen kenraalikuvernööriltä tiedusteltiin muhamettilaisten eli islaminuskoisten oikeudesta perustaa omia seurakuntia 1917 mutta Keisarillinen senaatti ei ehtinyt antaa sille alistetussa asiassa päätöstä eikä säätää uskonnonvapauslakia ennen Suomen itsenäistymistä.

Suomen muhamettilainen seurakunta rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 24.4.1924 (Suomen asetuskokoelma 178/1925). Suomi oli toinen länsimaa, joka tunnusti muslimien uskonnollisen yhdyskunnan. Ensimmäinen tunnustaminen tapahtui Itävallan keisarikunnassa 1908. Seurakunta oli toinen Suomen vuoden 1923 uskonnonvapauslain nojalla rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta. Perustamiskokouksessa oli noin 90 henkilöä, joista suurin osa oli tataarikauppiaita. Seurakunta haki vuonna 1932 lupaa avioliittoon vihkimiseen ja lupa myönnettiin samana vuonna 1.12.1932.

Valtioneuvosto antoi luvan "emämoskeijan" rakentamiselle Helsinkiin 1923. Varojen puutteessa moskeijaa ei kuitenkaan rakennettu vaan seurakunta osti kolmen huoneen huoneiston Helsingin Albertinkadulta 1929. Seurakunta hankki kivitalon Helsingin Fredrikinkadulta 1941 ja osti samalta kadulta Uudenmaankadun risteyksestä puutalon 1948. Puutalon paikalle rakennettiin Armas Lahtisen suunnitelmien mukaan Islam-talo 1958–1961. Seurakunnalla on hautausmaat Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla ja Turun hautausmaalla kristillisten hautausmaiden yhteydessä. Seurakuntaan kuuluu Järvenpään moskeija ja minareetittomat Turun ja Kotkan rukoushuoneet. Seurakunnan nimi muutettiin Suomen Islam-seurakunnaksi 31.3.1963 (Suomen asetuskokoelma 488/1963).

Muut nimet

Finlandiya İslam Cemaati, Suomen muhamettilainen seurakunta

---

Papisto

Puheenjohtajat

1925–1926 Weli-Ahmed Hakim

1926–1928 Kemal Baibulat

1928–1929 Ismail Arifulla

1929–1961 Zuhur Tahir

---

Arkisto

Suomen Islam-seurakunta oli väestörekisterinpitäjä vuodesta 1924 kunnes tehtävä siirtyi väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestörekisteriin vuonna 1971.

Digi- ja väestötietovirastossa säilytetään seurakunnan jäsenluetteloita Helsingistä ja sen lähiympäristöstä ja muilta paikkakunnilta, luetteloita seurakuntaan kuuluneista muun maan kansalaisista ja kansalaisuutta vailla olleista sekä luetteloita syntyneistä vuosilta 1930–1970, vihityistä vuosilta 1935–1970 ja kuolleista vuosilta 1931–1970. Seurakunnan asiakirjoja ei ole mikrokuvattu tai digitoitu.