Sortavalan seudulle mainitaan ensimmäisten ortodoksisten saarnaajien tulleen jo ennen 1000-lukua ja seurakunnan perustamiseen vaikutti Valamon luostarin perustaminen. Miikkulan kirkko rakennettiin 1681, jonka jälkeen seurakuntaan luettiin kuuluvaksi Otsoisten, Kiteen, Suistamon, Möntsölän, Impilahden ja Suojärven kappelit. Seurakunnan pääkirkko, Pietarin ja Paavalin kirkko, rakennettiin 1873. Sortavalassa oli 1900-luvun vaihteessa kaksi ortodoksista suuntausta, venäläismielinen venäläis-katolinen sekä kreikkalais-katolinen, josta viimeksi mainitusta tuli vallitseva itsenäisyytemme alussa. Suomen itsenäistymisen jälkeen ortodoksinen kirkkokunta sai virallisen aseman toisena valtiokirkkona ja sen keskukseksi muodostettiin Suistamo 1925. Seurakuntaan kuuluivat Sortavalan kaupungin, Sortavalan maalaiskunnan, Ruskealan, Harlun, Uukuniemen, Jaakkiman, Lahdenpohjan ja Lumivaaran ortodoksit. Sortavalan ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949.
Muut nimet
Sortavalan ortodoksinen seurakunta
Arkisto
Sortavalan ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1791 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1795. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1980.
Kansallisarkisto on digitoinut Sortavalan seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää tutkimusluvan hakemista.