Seurakunta muodostui Turun vuoden 1743 rauhan jälkeen, jolloin Ruotsinsalmi liitettiin kuulumaan Venäjän keisarikuntaan, ja venäläiset rakenskivat Ruotsinsalmen ja Kyminlinnan linnoituksen vuoden 1790 Värälän rauhan jälkeen. Linnoitus ei ehtinyt täysin valmiiksi ennen Suomen sotaa ja niin laivasto siirtyi vähitellen lähemmäs Ruotsia Ruotsinsalmen jäätyä toisen luokan linnoituksen asemaan ja linnoitus joutui siviiliviranomaisten käsiin 1839. Linnoituksessa asui lähes 8 000 henkeä jo 1802, mutta 1830-luvulla väkeä oli enää muutama sata. Pääkirkko, Pyhän Nikolain kirkon, rakennettiin 1801, minkä lisäksi seurakuntaan kuului hospitaalin kirkko sekä kalliolla sijainnut kolmas kirkko.
Muut nimet
Ruotsinsalmen ortodoksinen sotilasseurakunta, Svensksunds ortodoxa församling
Arkisto
Ruotsinsalmen ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1795 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1797. Seurakunnan kokoelmaa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1795–1879.