Uudenkirkon emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka lakkautettiin 4.3.1781 tarkastuksen jälkeen, jolloin sen kirkkorakennus oli niin rappeutunut, ettei siinä voitu enää ilman hengenvaaraa pitää jumalanpalveluksia. Aiemmin vuoden 1772 konsistoriaalitarkastuksessa oli Humolan, Näykin, Kauppolan, Kaukjärven ja Summan kylien yhteensä 32 tilan asukkailta kysytty, haluaisivatko he rakentaa uuden kirkon rappeutuneen tilalle, jolloin kirkkoraati oli vastannut, ettei erillistä hautausmaata tarvita, jos ei kirkkorakennusta saanut rakentaa. Uutta kirkkoa ei rakennettu ja vanhasta kirkkorakennuksesta tehtiin pari vuotta myöhemmin lato, sen jälkeen, kun jumalanpalvelusten pitäminen siinä oli kielletty. Aiemmin matkustavaiset olivat uhranneet rahaa tälle "Pirjatan" eli Pyhän Birgitan kirkolle ja kirkon hävittämisen jälkeen siirtyivät nämä kunnianosoitukset ainakin osittain Kuolemajärven kirkolle. Myöhemmin Kaukjärvi oli yksi Uudenkirkon seurakunnan ja kunnan kylistä.
Kaukjärvi mainitaan paikkana jo 24.6.1362, jolloin Nikolaus Bielke lahjoitti Äyräpään pitäjään kuuluneen Kaukjärven tilan Växsjön piispanistuimelle samoilla ehdoilla kuin Sääminginsalo oli lahjoitettu 1364 ja 1365, minkä ehtojen mukaan oli tila annettava Karjalaan mahdollisesti perustettavalle piispanistuimelle. Kaukjärvi oli Turun tuomiokirkon Sigfridin alttarin prebendana 1554–1590, jolloin se ilmeisesti muodosti oman nimismiehenpitäjän. Kaukjärven eli Talpolan rukoushuoneessa, joka oli Pyhän Birgitan nimikko, pidettiin aikanaan jumalanpalveluksia kahdesti vuodessa, ja toinen kerta oli Birgitan päivä. Ilmeisesti Vaxsjön piispa luopui ainakaan Kaukjärvestä Vadstenan luostarin hyväksi ja tältä luostarilta Turun tuomiokirkon Sigfridin alttari sai sen prebendaksi myöhemmin.