Aunus

Venäjän keisarikunnan Olonetskajan eli Aunuksen kuvernementissa oleskelleiden suomalaisten kirkollisia toimia varten määrättiin 500 ruplaa keisarin käskykirjeellä 5.2.1859. Näiden suomalaisten keskuudessa oleskeli suomalainen pappi ainakin 1863–1867. Aunuksen kuvernementtiin perustettiin evankelis-luterilainen seurakunta 1858 ja sen kirkkoherran asemapaikaksi määrättiin Aunuksen kaupunki. Seurakunta palveli pääasiassa suomalaisia ja saksalaisia luterilaisia.

Seurakunta siirrettiin Aunuksesta Petroskoin kaupunkiin 1865. Petroskoin kaupunkiin rakennettiin luterilainen kirkko arkkitehti Mihail Markovin suunnitelmien mukaan 1871 ja kirkko vihittiin käyttöön 5.8.1873. Kirkko paloi savupiipussa olleen vian vuoksi 1889, uuden kirkon rakentamista anottiin 1.8.1890 ja uusi kirkko rakennettiin valtion hirsistä seuraavana vuonna. Kirkon vieressä sijaitsi pieni kirkkoherran virkatalo. Luterilaisen hautausmaan perustamiselle annettiin lupa 5.7.1873, jolloin se määrättiin rakennettavaksi ortodoksisen ja juutalaisen hautuumaan välille.

Aunukseen perustettiin oma luterilainen uskonnollinen yhdistys 1904 mutta tällä yhdistyksellä ei ollut omaa kirkkoa. Aunuksen luterilaisen seurakunnan toiminta lakkasi Venäjän sisällissodan aikana 1917. Inkerin kirkkoon kuuluva Aunuksen seurakunta perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uudelleen 1993.

Muut nimet

Aunuksen evankelis-luterilainen seurakunta