Suojärven lahjoitusmaan omistaja, kreivitär Anna Aleksejevna Orlova-Tshesmenskaja perusti Annan rautaruukin Salonjärven ja Suojärven väliselle kankaalle 1809. Myöhemmin 1825–1856 ruukin omistivat pietarilaiset Gromovin veljekset ja heidän jälkeensä Venäjän kruunu. Ruukin päällystö oli venäläisiä, kuten myös suurin osa myös työntekijöistäkin, joista alkuaan osa oli tuotu orjina ruukille työskentelemään. Seurakunnan 177 asukkaasta suomalaisia oli 27 vuonna 1860. Ruukin kankirauta- ja manufaktuuripaja lopetti toimintansa 1881 ja masuuni suljettiin 1905. Seurakunta sijaitsi hallinnollisesti Suojärven kunnan alueella. Annantehtaan ortodoksinen seurakunta lakkautettiin ja sen toiminta päättyi muiden luovutettujen alueiden ortodoksisten seurakunnan tavoin 31.12.1949.
Muut nimet
Pyhän Annan rautaruukki
Arkisto
Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan rippi- eli pääkirjat alkavat vuodesta 1898 ja metrikat eli luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista vuodesta 1899. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1976.
Suurin osa seurakunnan vahemmista kirkonkirjoista tuhoutui ilmeisesti talvisodan aikana ja myöhemmin Savo-Karjalan maakunta-arkistossa sanotaan olleen vain "pieni korillinen irrallisia papereita". Seurakunnan arkistoon lukeutuu Annantehtaan lahjoitusmaidenhoitajan kirjeenvaihtoa vuosilta 1856–1863.
Kansallisarkisto on digitoinut Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.